Elektroninen ja elektroakustinen musiikki ›

Kertokaahan noista dimi sarjan soittimista lisää ? voi Teslamuuntaja kun rupes kiinnostumaan.
 
Tässä "lyhyesti" itse itseäni lainaten (ja hieman referoiden muita... köh köh...):
 
"Ensimmäinen valmistunut soitin, Dimi-A (Dimi=Digital music instrument) on studiokäyttöön tarkoitettu digitaalinen sekvensseri/äänigeneraattori, joita valmistettiin kaksi kappaletta. Toinen soittimista päätyi Ralph Lundstenin studion kautta Tukholman musiikkimuseoon ja toinen jäi esittelykappaleeksi päätyäkseen Helsingin ylipiston musiikkitieteen studioon (Ojanen & Suominen 2005 ; 26-27).
 
Vuonna 1971 valmistui Dimi-sarjan toinen soitin, Dimi-O. Soitinta on koskettimiston lisäksi mahdollista ohjata videokuvan avulla. Optisen liitännän avulla on mahdollista myös lukea graafista notaatiota. Kurenniemi esittää myös useita muita käyttömahdollisuuksia esimerkiksi yhteistyötä baletin ja videotaiteen kanssa (Heiniö 1991 ; 229, Ojanen & Suominen 2005 ; 27). Periaatteessa soitinta on mahdollista ohjata joko reaaliajassa yhdistämällä videokameran kuva optiseen liitäntään tai sitten tallennetulta videonauhalta molemmat mahdollisuudet mielenkiintoisia yhtä kaikki.
 
Dimi-S ja Dimi-T valmistuivat niinikään 70-luun alkupuolella. Niiden innoittamina oli nk. biofeedbackmusiikki, johon Kurenniemi oli tutustunut yhdysvaltalaisen Manford L. Eatonin ajatusten kautta. Dimi-S, jota on nimitetty myös seksophoniksi ja kärleksmaskineniksi, perustuu sähkövastuksen muutoksiin, jotka syntyvät soittajien koskettaessa toisiaan. Koskettelu saa laitteen tuottamaan ääntä, jolloin perättäisten kosketusten sarja muodostaa pieniä yksinkertaisia melodioita. Dimi-T puolestaan perustuu aivojen sähkötoiminnasta mitattavissa olevaan signaaliin. Päähän kiinnitetyillä elektrodeilla mitataan aivosähkötoimintaa, josta suodattamalla ja vahvistamalla saadaan perusmateriaali, josta leikataan tiettyjä ajanjaksoja toistettaviksi silmukanomaisesti kunnes seuraava näyte leikataan jälleen toistettavaksi.
 
Dimi-6000:n Kurenniemi suunnitteli ja rakensi Yleisradion elektronimusiikkistudiota varten vuosina 1974-1975. Laite oli kuitenkin kaikenkaikkiaan viallinen, eikä sitä ole juurikaan käytetty (Ojanen & Suominen 2005 ; 31). Erikoiseksi laitteen teki kuitenkin se, että sen keskusyksikkönä toimi Intelin 8008 mikroprosessoripiiri, ja näin ollen laitetta voitaneen pitää eräällätapaa maailman ensimmäisenä syntetisaattoria ohjaamaan kehitettynä mikrotietokoneena (Heiniö 1991 ; 229).
 
Dimi-6000 rakentamisen jälkeen Digelius Electronics Finland oli ajautunut jo niin suuriin taloudellisiin vaikeuksiin, että se ajettiin konkurssiin 1976. Toistaiseksi viimeistä Kurenniemen suunnittelemaa Dimi-sarjan soitinta visioitiinkin vasta 80-luvulla ja esiteltiin yleisölle vasta 2005 prototyyppinä, jonka rakensi Kurenniemen sijaan diplomi-insinööri Thomas Carlsson. Dimi-H:ksi nimetyn soittimen ohjaus tapahtuu liikuttamalla osoitinta kahden videokameran rajaamalla kolmiuloteisilla alueella. Varsinaisena äänigeneraattorina toimii tietokone, jossa äänisynteesi tapahtuu. Soittimen äänentuotanto perustuu Kurenniemen 1985 esittelemään harmonioiden teoriaan (Ojanen & Suominen 2005 ; 32). Ennen soittimen rakentamista Kurenniemen visiohin tutustunut Kalev Tiits kirjoitti Dimi-H:n olevan mahdollisesti tie ulos lähes neljä vuosisataa kestäneestä tasavireisestä musiikkijärjestelmästä (1990). "
 

 
Joonas.