Kitarat: soittaminen ›

ok perus pikainen jonka kaikki on varmaa jo pariin ootteeseen kuullu et mikä se ohjelma on millä voi hidastaa biisejä että on helpompi blokkailla biisejä ja mistä sen saa?
kiitos ja anteeksi.

ok perus pikainen jonka kaikki on varmaa jo pariin ootteeseen kuullu et mikä se ohjelma on millä voi hidastaa biisejä että on helpompi blokkailla biisejä ja mistä sen saa?
kiitos ja anteeksi.
 
Meinaatko Guitar pro:ta? sen saa kai tilattua netistä jostain.

ok perus pikainen jonka kaikki on varmaa jo pariin ootteeseen kuullu et mikä se ohjelma on millä voi hidastaa biisejä että on helpompi blokkailla biisejä ja mistä sen saa?
kiitos ja anteeksi.
 
Tai Transcribe: http://www.seventhstring.com/

Tääkin nyt saattaa jostain löytyä mutta ei ole silmään osunut. Eli teräskieliseen akustiseen kieliä vaihdettessa, tarvitseeko bridgepinien poistoon jotai erityistä työkalua, vai voiko repiä vain? En uskalla koittaa tästä suoraan. :)

Meinaatko Guitar pro:ta? sen saa kai tilattua netistä jostain.
 
Guitar pro on nuotinnosohjelma, eikä ainakaan versio 4.0 mahdollista audiotiedostojen hidastamista - ainakaan en ole moista ominaisuutta huomannut tai edes tarvinnut.
 
Tääkin nyt saattaa jostain löytyä mutta ei ole silmään osunut. Eli teräskieliseen akustiseen kieliä vaihdettessa, tarvitseeko bridgepinien poistoon jotai erityistä työkalua, vai voiko repiä vain? En uskalla koittaa tästä suoraan. :)
 
Siihen on olemassa työkalu, mutta lähinnä helpottamaan sitä urakkaa. Usein ne ovat nääs niin tiukassa että ensimmäisenä irtoavat kynnet eivätkä ne tapit. Tiukkojen poistamiseen olen käyttänyt jotain tylppää metallista esinettä, jolla on saanut kammettua ne pois. Tuo metodi kuitenkin vähän tekee jälkiä puiseen tallaan, että paras tapa se ei ole.
 
Ne ovat siis ihan vain painamalla siellä kiinni. Suhteellisen helppo kai siihen itsekin olisi kehitellä jokin yksinkertainen nostin. Muista löysyttää kielet ennen kuin lähdet repimään niitä. Tähdennetään nyt vielä sekin, että tietoni koskevat Ibanez talman 50vbs -elektroakustista, mutta luulisin näiden tietojen olevan suhteellisen yleistettäviä.
 
Mistä suomessa saa parhaiten tokain kitaroita?
 
Eikö ainakin musamaailmasta (http://www.musamaailma.fi) saa aika paljon tokaita?

Tai Transcribe: http://www.seventhstring.com/
 
tää on hyvä, kts.

Guitar pro on nuotinnosohjelma, eikä ainakaan versio 4.0 mahdollista audiotiedostojen hidastamista - ainakaan en ole moista ominaisuutta huomannut tai edes tarvinnut.
 
Mulla on versio 5.0 sillä ainakin voi hidastaa gp tiedostoja. muttei tietenkään audio tiedostoja. sori :D
 
Eikö ainakin musamaailmasta (http://www.musamaailma.fi) saa aika paljon tokaita?
 
joo meinasin laittaa etttä muualta kuin musamaailmasta ku oon siellä kyllä käynyt. mutta ei kai niitä muualta suomesta paremmin saa.

Mitäpä luulette, onko kosteusvoiteesta sormenpäihin enemmän hyötyä vai haittaa?
 
+ Jo repeytynyt iho tuntuu kasvavan kiinni nopeammin.
 
- Iho on vähän pehmeämpi.

Mitäpä luulette, onko kosteusvoiteesta sormenpäihin enemmän hyötyä vai haittaa?
 
Itse en ikinä kosteusvoiteeseen koske otelautakädellä juurikin välttääkseni ihon pehmenemisen. Välillä kun sitä tököttiä joudun käyttämään, käytän sen levittämiseen vain plektrakättä.
 
Sitten tällainen soittotekninen juttu:
 
A|-8--7--8--5--------
D|--0--0--0--0-0-0-0
 
Miten tuollainen riffi olisi järkevintä soittaa? Nuotit ovat kahdeksasosia ja tempo jotain 185-bpm luokkaa. Pitäisikö nuo vedellä upstrokella vai jokainen nuotti erikseen? Jotenkin olen alkanut jälkimmäisen vaihtoehdon puoleen kallistumaan, vaikka se hieman hankalammalta tuntuukin. Vire tuossa on Drop-D, joten en siis ole kämminyt tabulatuuria :) Joku tietty saattaa tuntea biisinkin..

Alternatellahan sitä kaikki vedellään :)
Koita ite luonnistuuko helpommin inside- vai outsidepickinginä.
 
EDIT: Taino, jos meinaat yhdistää tuon pätkän kappaleeseenkin, niin opettelet sillä, kummalla se siinä tulisi. Kummalla sitten ikinä aloitatkaan kappaleen, ylös- vai alaspikkauksella.

Itse en ikinä kosteusvoiteeseen koske otelautakädellä juurikin välttääkseni ihon pehmenemisen. Välillä kun sitä tököttiä joudun käyttämään, käytän sen levittämiseen vain plektrakättä.
 
Sitten tällainen soittotekninen juttu:
 
A|-8--7--8--5--------
D|--0--0--0--0-0-0-0
 
Miten tuollainen riffi olisi järkevintä soittaa? Nuotit ovat kahdeksasosia ja tempo jotain 185-bpm luokkaa. Pitäisikö nuo vedellä upstrokella vai jokainen nuotti erikseen? Jotenkin olen alkanut jälkimmäisen vaihtoehdon puoleen kallistumaan, vaikka se hieman hankalammalta tuntuukin. Vire tuossa on Drop-D, joten en siis ole kämminyt tabulatuuria :) Joku tietty saattaa tuntea biisinkin..
 
Katos haudan takaata soittelet. Kyllä tuo ihan downilla kannattaa soittaa, saa sen niin kuulostamaan valtavasti paremmalta

Katos haudan takaata soittelet. Kyllä tuo ihan downilla kannattaa soittaa, saa sen niin kuulostamaan valtavasti paremmalta
 
Niinpäs soittelen :)
Tulin tuossa siihen tulokseen, että jokainen nuotti kannattaa pickata erikseen downilla. Toimii se tietty jotenkuten myös, jos iskee molemmat kielet soimaan yhdellä upstrokella, mutta se pistää kyllä sitten särökanavan kanssa hirveän särömössön päälle. Tiukimmalta tuo tosiaankin siis soundaa kun soittaa jokaisen nuotin erillisenä downstrokena.

Tääkin nyt saattaa jostain löytyä mutta ei ole silmään osunut. Eli teräskieliseen akustiseen kieliä vaihdettessa, tarvitseeko bridgepinien poistoon jotai erityistä työkalua, vai voiko repiä vain? En uskalla koittaa tästä suoraan. :)
 
Löysää kieliä, ja työnnä niitä pinejä alakautta. Työkalut rikkovat pinit.

Löysää kieliä, ja työnnä niitä pinejä alakautta. Työkalut rikkovat pinit.
 
Muistinko sitten ihan päin helvettiä että siihen olisi olemassa jokin suhteellisen virallinen työkalu olemassa? Hyvä vinkki tuo, tähän mennessä olen huolehtinut enemmän Auringon ydinreaktioiden loppumisesta kuin pinnien rikkoontumisesta, mutta pitää kai olla varovaisempi näiden kanssa jatkossa.

Onko virityksessä Eb ja F# sävelet sama asia? (sry for noob question)

Onko virityksessä Eb ja F# sävelet sama asia? (sry for noob question)
 
Eivät ole.
 
E: Kannattaa varmaan opetella, miten noi sävelet menevät.
 
Aluksi opettele vaikka rimpsu: c, d, e, f, g, a, h, c. Sitten se alkaa taas alusta. Huomaat varmaan aakkosjärjestyksen? Siiten kun ajattlet esim. pianon koskettimia, niin vasemmalta oikealle ne valkoiset koskettimet menevät tuossa järjestyksessä (C on aina kahden mustan vasemmalla puolella, mutta ei se liity nyt tähän). Mustat koskettimet ovat sitten ylennettyjä (#)/alennettuja (b) säveliä.
 
Eli esim. C:n oikealla puolella oleva musta kosketin on Cis eli C#. D:n oikealla puolella on Dis (D#). D:n vasemmalla puolella on sitten se sama kosketin, jonka aiemmin nimesin C#:ksi. Nyt tulee se vaikea juttu: Se sma kosketin voi olla myös Db. Se kumpi se on riippu monesta asiasta (kuten sävellajista ja siitä, kumpaa puhuja nyt sattuu käytämään jne...) Kaikkien mustien kohdalla tapahtuu sama juttu eli D# on myös Eb, ja F# on myös Gb jne.
 
Kitara on siinä mielessä helppo soitin, että siinä nuo sävelet menevät järjestyksessä otelaudalla Eli vapaa paksuin kielihän on E, 1. väli on F, sitten tulee F#, G, G#, A, A#... jne. Tässä on vaan yksi pikku ongelma: Sävelet eivät mene ihan niin loogisesti, kun ylennyket ja alennukset ovat mukana . Eli nyt on opeteltava seuraava rimpsu: C, C#, D, D#, E, F, F#, G, G#, A, A#, H, C... Tuossa järjestyksessä sävelet menevät kitaran otelaudalla.
 
Kun muistaa nuo sävelet edes E ja A -kieliltä, niin se auttaa _paljon_ barresoinnuissa.

Toimii se tietty jotenkuten myös, jos iskee molemmat kielet soimaan yhdellä upstrokella, mutta se pistää kyllä sitten särökanavan kanssa hirveän särömössön päälle.
 
No jos tuolla tavalla saat tuon kuulostamaan edes siedettävältä niin nostan hattua ja tarjoan vaikka kaljan :)

Minun mielestäni kannattaa ennemmin opetella sävelet jazzjärjestelmän (se ei oikeasti ole jazzjärjestelmä, mutten keksinyt muutakaan nimeä nyt äkkiä) mukaan, eli että ABCDEFG: siinä tulee tuo aakkosjärjestys paremmin esille ja poikkeuksia on vähemmän. Se päälimmäinen ero, jonka varmaan huomasitkin, on se, että klasaripiirien käyttämä H-sävel on korvattu B-sävelellä. Sen lisäksi etuna on se, että harva musiikkiohjelma edes tajuaa H-säveltä kun sitä käytetään vain pienissä piireissä täällä pohjoisessa.
 
Tämän niin sanotun jazzjärjestelmän mukaanhan sävelet menevät kromaattisesti näin:
 
A
A#/Bb
B
C
C#/Db
D
D#/Eb
E
F
F#/Gb
G
G#/Ab
ja sitten taas A.
 
Siinä klasarisysteemissä sävelet menevät siis näin (eewo ei tainnut ottaa esiin siinä esintyvää B-säveltä):
 
A
A#/B
H
C
C#/Db
D
D#/Eb
E
F
F#/Gb
G
G#/Ab
 
Eli klasarisysteemissä alennettu H ei olekaan Hb vaan B! Jos tämä oli hämmentävää, niin tässä vielä tuon B-sävelen asema esitettynä kaaviossa:

Jazz    Klasari
  B   =  H
  Bb  =  B
 
Vaikka E#-sävel olisi sama kuin F-sävel, esiintyy E#-säveltä myös joissain asiayhteyksissä. Sama on sitten B-sävelen (puhun tuon jazzjärjestelmän mukaan) kanssa: sitäkin löytyy ylennettynä. Tuo, että E:n ja B:n jälkeen ei olekaan siinä välissä kromaattista ylennettyä säveltä johtuu siitä, että tällä tavoin sävelet sopivat paremmin tällaiseen sävellajilliseen diatoniseen musiikkiin: jos kappale menee tiukasti C-duurissa tai A-mollissa (pidemmille ehtineille huomautetaan että modaalisessa aiolisessa), niin ei tarvitse käyttää yhtään ylennyksiä.

kokarek puhuu asiaa, tuo selventää paljon
 
(eewo ei tainnut ottaa esiin siinä esintyvää B-säveltä)
 
En jaksanut (osannut) selittää ;D