Tietokoneet ja musiikkiohjelmat ›

Red Hat, Fedora, Mandrake, jne. sopivat oman käyttökokemukseni myötä hyvin aloittelijalle. Ensimmäinen linux distroni oli Red Hat 6.2. Se oli vielä tuolloin karvan verran vaikeahko konffata jne...tosin johtui osaksi siitä, että linuxosasto oli minulle vielä pimennossa (komentorivipohjalta siis). Seuraavaksi kokeilin Mandrakea ja graafisen asentamisen jälkeen havaitsin, ettei käyttöjärjestelmän asentaminen VOI olla helpompaa! Kaikki onnistui kertalaakista. Myöhemmin asensin koneelleni Red Hat 8.0:n ja totesin että samoilla linjoilla mentiin punahatun kanssa. Linux käyttäminen tietenkin eroaa Windows-maailmaan tutuista käyttörutiineista jonkin verran, mutta kaikkeen tottuu. Suosittelenkin aloittelijoille esim. lainaamaan kirjastosta jonkinlaisen linux kirjan, jossa käsitellään järjestelmän perusteita. Niin minäkin otin ensiaskeleeni.
Seuraavaksi olen ajatellut tutustua Red Hatin seuraajaan, Fedoraan.
 
Näpertely pitää mielen virkeänä.

Agnula ei ole mikään "amatöörien kyhäelmä" kuten Jorma epäili. Kyseessä on EU:n rahoittama projekti, joka etenee säännönmukaisesti kuten projektin kotisivuilla olevasta historiasta voi päätellä. Miten hyvin, Jorma, mahdat olla perehtynyt Agnula projektiin?
 
Huonosti kuten arvasitkin. Minulle riitti tieto siitä että heidän RedHat -distronsa on 90% kopioitu Planet CCRMAsta. Miksi käyttää kopiota kun alkuperäinen on yhtä ilmainen ja päivittyy useammin.
 
Luettelisitko ne Agnulan puolet jotka tekevät siitä erityisen hyvän?
 
Heh, enkä kyllä ymmärrä miksi pitäisi pitäytyä Fedorassa tai Mandrakessa. Mikä tekee Slackwaresta niin vaikean ja erilaisen? 4 vuoden Slackware kokemuksella voin sanoa, että se sopii aloittelijoille siinä missä mikä muukin distribuutio.
 
Siinä se - sinulla on 4 vuotta kokemusta.
Tottakai jokainen saa käyttää mitä huvittaa mutta mielestäni aloittelijan _kannattaa_ käyttää suosituimpia jakeluita jo siksi että niille löytyy parhaiten tukea, dokumentaatiota ja valmiita softapaketteja verkosta.
 
Jos otettaisiin aikaa kauanko aloittelijalta kestää asentaa audiotyöasema Debian, Slackware ja Fedora -distroihin uskallan luvata että Fedoraan se uppoaisi kymmenesosalla siitä vaivasta mitä kaksi edellistä vaatisivat.
 
Kaikella on puolensa - moottorisaha on metsurille hyvä mutta sylilapselle huono väline.
 
Mikäli et ole tosissasi kiinnostunut Linuxin audiosoftista, etkä niinollen jaksa perehtyä asennusohjeisiin, jätä suosiolla Linux kokeilematta.
 
Olen sekä samaa että eri mieltä.
Yhtäältä on totta ettei uhkarohkeaa kokeilijaa voi millään estää tuhoamasta tiedostojaan jos ohjeisiin ei ole perehdytty, toisaalta taas jokainen uusi käyttäjä ja kokeilija on Linux-puolen softien kehitykselle hyväksi.
 
Itseäni korpeaa joka kerta kun näen jossain listoilla aloittelijoille annettuina ohjeina "man komento", RTFM, RTFS ja niin edelleen. Nämähän ovat hienoja ohjeita jos halutaan että Linux pysyy sisäpiirin experttien systeeminä. Itse ainakin näkisin mielelläni että siitä tulisi pikemminkin kotistudioiden vakiokalustoa.
 
Se ei tule tapahtumaan jos kokeilijoiden hankaluuksiin suhtaudutaan kalseasti ja ivallisesti.
(Tämä on siis kommentti yleiseen asenteeseen netissä, ei niinkään Mnetissä tai tässä keskustelussa.)
 
-Jorma

En ala selostamaan Agnulan hyviä tai huonoja puolia. Jokainen ottakoon itse niistä selvää mikäli kiinnostusta riittää.
 
Huvittaa tuollainen vitun elitistinen ajattelutapa tyyliin "minä olen tottunut käyttämään tätä - tuo toinen on varmasti joku amatöörien räpellys" _ILMAN PEREHTYMISTÄ_ koko asiaan tai FUDinheitto tyyliin "opettele koodaamaan kernelpatch jotta olet riittävän pätevä käyttämään Slackwarea.". Aivan vitun naurettavaa paskaa jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa.
 
Se, että minä olen käyttänyt Slackwarea 4 vuotta ei tarkoita sitä, että nyt 4 vuoden jälkeen olen oppinut sitä käyttämään. Homma niinsanotusti skulasi heti alkumetreistä lähtien. Slackwaren kotisivuilla olevalla suhteellisen ohuella manuaalilla pärjää vuosia eteenpäin.

Ei liene Debian distribuution vika mikäli käyttäjä menee tietämättömyyttään asentamaan sen Windows -osion päälle. Käyttäjä on tässä tapauksessa antanut asennusohjelmalle käskyn tehdä niin.
 
Kyllä, se vituttaa varmasti, mutta syy ei ole Linuxissa eikä Debianissa vaan siinä koneen ja penkin välissä.
 
Mä kyllä veikkaan, että tässä tapauksessa (niinkuin usein muulloinkin) kyse on paketin huonosta käyttöliittymästä.
 
Ikäni olen rassannut enemmän tai vähemmän ammatikseni erinäköisten laitteiden ja ohjelmien kanssa ja en ole koskaan huomannut, että huonosta (=vaikeasta) käyttölittymästä on mitään etua. Päinvastoin, jokseenkin aina (jokseenkin siksi, että jossain saattaa olla poikkeus) homma on merkki yksinkertaisesti työkalun muustakin viimeistelemättömyydestä.
 
Joku (oliko The Fly) kertoi "ammattitason" videoeditointisoftasta, jonka tekemisen motiivi oli "Because I can". Suomeksi semmonen tarkottaa "mulla ei ole aavistustakaan siitä, mistä puhun" ja ainakin tässä tapauksessa jo pelkästään ne kotisivut viestittivät selkeästi "varo".
 
Jotenkin on ilmassa semmosta, että ainoastaan "vapaalta" pohjalta ponnistetaan yhteisvoimin. Näinhän ei asia kumminkaan ole; kyllä jokaisen projektin ja ohjemistotalon on syytä olla kateellinen esimerkiksi siitä tavattoman aktiivisesta käyttäjien toiminnasta, mitä tapahtuu vaikkapa Macromedian multmediasoftien ympärillä.
 
Semmosten piirien kehittely on vienyt vuosia, eivät ne kehittelyt ole mitään yksityisiä sankaritarinoita. Ne softat ovat työkaluja eivätkä mitään ihme snobbailujuttuja ja käyttäjät helpottaakseen omaa työtänsä niitä kommentoivat, kehittävät ja supportoivat. Tässä tapauksessa Macromedia ottaa kyllä rahat, mutta myös kuuntelee herkällä korvalla ja hoitaa tuotekehittelyn silauksen, raa´an työn ynnä testauksen. Helpompi munkin on tienata, kun ei tartte alottaa siitä, että "rakennanpa työkalun".
 
Henkilökohtaisesti mä toivon pelkkää onnea Linux -projekteille, mutta ennenkuin työsoftat ovat ihmisten helposti käytettävissä ja niissä on laaja supporti, eivät ne ole realismia.

En ala selostamaan Agnulan hyviä tai huonoja puolia. Jokainen ottakoon itse niistä selvää mikäli kiinnostusta riittää.
 
Juu. Pointtini oli lähinnä se ettei Agnulassa _ainakaan vielä_ ole mitään uutta verrattuna CCRMA-paketteihin.
 
Huvittaa tuollainen vitun elitistinen ajattelutapa tyyliin "minä olen tottunut käyttämään tätä - tuo toinen on varmasti joku amatöörien räpellys" _ILMAN PEREHTYMISTÄ_ koko asiaan
 
Kuten yllä. Ihan kiva että EU-komission rahoilla tehdään jotain joka saattaisi itseäkin kiinnostaa. Toistaiseksi en vain em. projektin tuotoksia suosittelisi kenellekään.
 
tai FUDinheitto tyyliin "opettele koodaamaan kernelpatch jotta olet riittävän pätevä käyttämään Slackwarea.". Aivan vitun naurettavaa paskaa jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa.
 
Perässä oli hymiö jolla pyrin ilmaisemaan sitä ettei heitto ollut täysin vakavissaan kirjoitettu.
 
Se, että minä olen käyttänyt Slackwarea 4 vuotta ei tarkoita sitä, että nyt 4 vuoden jälkeen olen oppinut sitä käyttämään. Homma niinsanotusti skulasi heti alkumetreistä lähtien. Slackwaren kotisivuilla olevalla suhteellisen ohuella manuaalilla pärjää vuosia eteenpäin.
 
Tämä on varmasti totta. Pointti on pohjimmiltaan se, että Fedoralla tai Mandrakella pääsee helpommin alkuun. (Graafiset asennusohjelmat, valmiiksi pakatut Low Latency -kernelit, valmiiksi pakatut musiikkisoftat, jne.)
 
Debian ja Slackware ovat erittäin hyviä jakeluja joille on varmasti paikkansa Linux - kentällä.
 
Fly, pahoittelen jos olen loukannut / ärsyttänyt. Arvostan mielipiteitäsi - en vain täysin yhdy niihin.
 
Arvon herrat - palattaisiinko topikkiin suosittelemaan musiikin tekoon sopivia sovelluksia?

Niin,
 
Pari softaa joihin olen viime aikoina tykästynyt:
 
JAMIN - masterointisofta Jack -tuella.
http://jamin.sourceforge.net/
 
Työkaluja on mukana aika mukavasti - parametrinen, graafinen ja "käsin piirrettävä" EQ, monialuekompressori, jne.
 
Screenshot:
http://kotisivu.mtv3.fi/rjorma/jamin_qjackctl.png
 
Olen siis tuossa rajoittanut alataajuuksia hyllykorjaimella ja tehnyt keskialueella parametrisen korostuksen ja yläpäähän parametrisen kuopan. Siis huvikseni - tuskin tuo nyt hyvältä kuullostaa. :) Sininen ja punainen pystyviiva ovat kompuran aluerajat joita saa mielensä mukaan siirtää. Kuvassa ylhäällä oikealla näkyy myös qjackctl - mukkula ja pari sen statistiikkaikkunaa.
 
En tietenkään ole varsinaisesti masteroinut tällä yhtään biisiä mutta mukava tällä on leikkiä.
 
Freqtweak - säätö- ja analysointisofta Jack -tuella
http://freqtweak.sourceforge.net/
 
Tästä on ollut paljon hyötyä kun olen tutkaillut eri pluginien vaikutusta ääneen.
 
Screenshot:
http://kotisivu.mtv3.fi/rjorma/freqtweak_jack_connect.png
 
Kuvassa olen tehnyt vasemmanpuoleiseen kanavaan kuopan parametrisella EQ:lla kahden kilohertsin kohdalle. Ääni tuli siis Line-in -liittimestä sisään ja meni sieltä JackRackiin jonne on määritelty yksi plugin (EQ) ja sieltä Freqtweakiin. Alempana samassa kanavassa sitten spektrikuva(?) samasta äänestä.
Oikeanpuoleseen kanavaan taas laitoin HighPass -filtterin. Alempi näyttö näyttää samaa logaritmisella asteikolla.
 
Itse Freqtweakissakin on säätömahdollisuuksia - EQ:t ym. pääsee piirtämään käsin. En käyttänyt esimerkissä mitään useista tarjolla olevista säädöistä.
 
Kuvassa Freqtweakin yläpuolella näkyvät lisäksi Jack - serverin kytkennät. Niitä voi tuosta ikkunasta (tai mistä tahansa Jackia käyttävästä sovelluksesta) sitten mielensä mukaan muutella.
 
Molemmat softat saa (yllättäen) Planet CCRMA:sta valmiiksi paketoituna.
 
Toivottavasti näistä on jollekin jotain iloa.
 
-Jorma

Noniih... otetaanpa vähän aiempia sanomisia takaisin sillä ensimmäistä viestiä tässä kirjoittelen uudella linuxboxilla. Muutaman valvotun yön jälkeen alkaa näyttään jo paremmalta kun sain lopulta Fodera Project linukan pystyyn ja jopa USB väyläisen ADSL modeemin toimimaan ja pääsee taas keskittymään tärkeimpään eli MNetissä surffailuun;)
 
Alsa/Jack hommeleita en ole vielä saanut toimimaan mutta hommaan on ainakin luvassa helpotusta kun ei koko ajan tarvi buuttailla windowsiin selaamaan netistä apuja vaan sen voi tehdä suoraan linuxista.

Alsa/Jack hommeleita en ole vielä saanut toimimaan mutta hommaan on ainakin luvassa helpotusta kun ei koko ajan tarvi buuttailla windowsiin selaamaan netistä apuja vaan sen voi tehdä suoraan linuxista.
 
Oletko jo törmännyt näihin paikkoihin tiedon etsinnässä:
 
Linux Audio Developers -listan arkisto:
http://eca.cx/lad/
 
Linux Audio Users -listan arkisto:
http://eca.cx/lau/
 
Planet CCRMA ohjeet:
 
http://www-ccrma.stanford.edu/planetccrma/software/
 
Planet CCRMA -listan arkisto:
 
http://ccrma-mail.stanford.edu/pipermail/planetccrma/
 
Noita selaamalla olen ainakin itse päässyt useimmiten eteenpäin.
 
Tuolla Planet CCRMA:ssa on siis valmiit paketit ALSA -ajureille, musiikkikäyttöön viritetty kernel, jack ja ardour-paketit, jne.
 
Suosittelen lämpimästi (mikä ei liene kenellekään enää yllätys... :))
 
Etenkin tuon Jackin säätäminen toimimaan optimaalisesti tuntuu ottavan aikaa ja hikeä...

Ongelmana onkin ilmeisesti rme9652:n Alsa-ajuriin versiossa 0.98 putkahtanut bugi, joka estää rme9652.o modulin latauksen, mikä efektiivisesti estää jaskan käynnistymisen. Itse korjaus on pieni, yhden rivin poisto rme9652.c tiedostosta, mutta kun en löydä oman kernelini lähdekoodeja niin en pysty kääntämään tuota yhtä vaivaista modulia. Latasin juuri uusimman kernel version 2.6.0 lähdekoodit ja ajattelin illan ratoksi kääntää koko paskan ja katsoa tuleeko hommasta mitään.

2.6 on kuulemma uudemman schedulerinsa ansiosta melkein yhtä hyvä kuin lowlatency -patchattu 2.4 mutta ei aivan. Onnea matkaan...
 
Tuo ll patch on ollut aika ehdoton lisä nauhoituskäytössä muuten, ilman sitä ardour katkaisi nauhoituksen aina n. 20 sekunnin jälkeen kun kokeilin. Samaten tuo preemtible patch auttoi paljon - sehän on 2.6:ssa mukana jo lähtökohtaisesti.
 
Itsellänikin on 2.6 sorsat koneella makailemassa - sopivaa iltaa ja muutamaa olutta kokeiluun ei vaan ole vielä ollut.
 
Oletko kokeillut ALSA 1.0:aa josko bugi olisi siinä korjattu?
 
RME:n korttien ongelmiahan on myös ruodittu melko paljon viime aikoina em. listoilla. Driverin kirjoittajahan on sattumalta mr. Ardour Paul Davis... Melko aktiivinen setä kaiken kaikiaan.

Itse korjaus on pieni, yhden rivin poisto rme9652.c tiedostosta, mutta kun en löydä oman kernelini lähdekoodeja niin en pysty kääntämään tuota yhtä vaivaista modulia. Latasin juuri uusimman kernel version 2.6.0 lähdekoodit ja ajattelin illan ratoksi kääntää koko paskan ja katsoa tuleeko hommasta mitään.
 
Muistaakseni Redhat ei ole oletuksena enää vähään aikaan asentanut kernelin sorsaa kovolle. Sen voi kyllä erikseen pakettina sinne tuoda. Fedorassa lienee tilanne sama.
 
No, tuossa kannattaa seurata tarkasti ohjeita siitä miten voit bootata vanhan kernelin jos sattuu käymään niin ettei uusi kerneli suostukaan nousemaan pystyyn. Itsellekin kävi joskus klassiset - unohdin kääntää ext3-tiedostojärjestelmän tuen ja root oli tuossa järjestelmässä. Jossain vaiheessa mulla oli kaksi linux-distroa samaan aikaan koneessa. Jos sattui sörssimään toisen boottikelvottomaan kuntoon, toisella pääsi korjailemaan.

Muistaakseni Redhat ei ole oletuksena enää vähään aikaan asentanut kernelin sorsaa kovolle. Sen voi kyllä erikseen pakettina sinne tuoda. Fedorassa lienee tilanne sama.
 
Näin on näreet Fedorassa. Pari konetta on tullut RH 8:sta ja 9:sta nyt päivitettyä. Sorsapaketti on asenettava erikseen. Tai valittava asennus/päivitysvaiheessa se mukaan.
 
Juuri tästä syystä käytän tuota CCRMA musasoftavarastoa. Uuden kernelin ilmaannuttua saataville sanon komentoriviltä:
#apt-get install kernel#uusiversionumero kernel-source#uusiversio
ja painan enteriä ja homma on hetken päästä valmis. Kernel ja sorsa menevät oikeille paikoilleen ja grubin (tai lilon) konfiguraatiokin tapahtuu automaattisesti.
 
Jos homma toimii ensimmäisen buuttauksen jälkeen uudella kernelillä käyn vaihtamassa sen defaultiksi /boot/grub/grub.conf -fileeseen ja homma on sillä selvä.
 
Koska CCRMA kernelit ovat toimineet hyvin ja päivittyneet taajaan en ole enää vuoteen viitsinyt kääntää kerneliäni itse.
 
Ja vielä lisäkommentti ylempään liittyen - Fedoran defaulttikernelillä (2.4) ei IMHO kannata edes yrittää äänityshommia. LowLatency patch on käytännössä välttämätön. PCI latency, hdparm ym. säätö on sitten vähemmän välttämätöntä mutta hyödyllistä.

Jännitys tiivistyy, make modules menossa ja toistaiseksi kaikki on mennyt by the book. Epäilyttää kyllä vähän että tulikohan sitä rastitettua kaikki tarpeelliset kohdat xconfigissa. No kohta pääsee buuttaamaan ja toteamaan miten äijän kävi.

Ardourin manuaalin ensimmäinen versio on muuten julkaistu.
 
Se on pahasti kesken ja täynnä lyöntivirheitä mutta paljon apua siitä ainakin minulle jo oli.
 
Kannattanee vilkaista jos arska kiinnostaa:
 
http://ardour.sourceforge.net/manual.html

Tulipas sitten tännekin taas palattua...no ainakin hyvien uutisten kera.
http://lwn.net/Articles/66519/
 
"LINUXAUDIO.ORG CONSORTIUM LAUNCHED TO CREATE PROFESSIONAL AUDIO TOOLS"
 
En "huuda" vaan copypastetin suoraan uutisesta.
 
Mukana ovat:
 
AGNULA project
Libre software and music
 
ALSA project (supported by SUSE)
Soundcard drivers and utilities for Linux
 
Ardour project
Digital audio workstation for Linux
 
Audacity project
Cross-platform multitrack recorder and editor
 
Boost Hardware
Custom built portable Linux DAW and DJ machines
 
Core Sound
Portable recording hardware and microphone manufacturers
 
Dyne:bolic project
Linux distribution running from CD-ROM
 
Fervent Software
The company behind the Rosegarden sequencer
 
4Front Technologies
Developers of Open Sound System and 3D audio technologies
 
JACK project
Low latency audio server for Linux
 
JAMin project
Mastering tool for the JACK audio server
 
Linux Audio Systems
The company supporting the Ardour DAW
 
Lionstracs
Linux-based workstation keyboard manufacturers
 
MandrakeSoft
Publisher of the Mandrake Linux distribution
 
Mirror Image Studios
Linux based recording studio
 
Plugin.org.uk project
Home of many LADSPA effects plugins
 
Rosegarden project
MIDI and audio sequencer for Linux

Kappas vain, Mnetkin on taas vaihteeksi pystyssä;) No enpä ole ehtinyt kaipailemaan kun kaikki joutoaika on viimeiset pari viikkoa kulunut Linuxin kimpussa.
 
Toissapäivänä sain käännettyä viimeisimmän version Ardourista ja nyt koneessa pelaa niin JACK, Alsa kuin em. todella mainio raiturisoftakin. Tällä hetkellä työn alla on vstserver eli jos saan sen pelittämään niin sitten Ardourin kanssa pitäisi pystyä käyttämään myös windowsin VST-efektejä. Tämän jälkeen voikin formatoida koneelta w2k osion bittitaivaaseen, vai pitäisikö sanoa paremminkin että bittihelvettiin.

Laitatko kommenttia tänne miten onnistuu, jos onnistuu?
 
Olisiko kenelläkään tiedossa sivustoa, missä neuvottaisiin "soft synthien" käyttöä musiikinteossa jos käytössä ei ole koskettimia. Ja nimenomaan Linux-käytössä.

Tadaa, nyt pelittää vsteetkin, ainakin muutama kokeilemani efektit. Eikä ollut edes vaikeeta kun vaan tekee niin kuin ohjeissa sanotaan;)
 
Onpas muuten käsittämättömän monipuolinen audiosysteemi tämä Alsa+JACK+Ardour+JAMin(=masterointiohjelma)+LADSPA(=linuxin efektistandari)+VST kombinaatio. Ainakaan mulle ei ole tullut winkkaripuolella vastaan mitään näin vapaasti reititettävää systeemiä missä vain käyttäjän mielikuvitus olisi rajana sille minkälaisia systeemejä pystyy pystyttämään. Ja hintaa on tasan nolla euroa.
 
Jospa yrittäisin hieman valottaa tämän systeemin eri kerroksia niin asiasta kiinnostuneiden on ehkä helpompi päästä alkuun systeemin hahmottamisessa. Ja jos ei kiinnosta, niin oma on tappionne.
 
ALSA = Vastaa Windowsissa lähinnä ASIO:a eli on standardirajapinta fyysisille äänikorteille.
 
JACK = Välikerros, joka linkittää eri JACKia tukevat ohjelmat toimimaan sampletarkassa synkronissa keskenään. JACKin kautta eri ohjelmien inputit ja outputit voivat lähettää audiodataa toisilleen, eikä pelkästään ohjelmien pääinputit ja outputit vaan esim. myös Ardourin yksittäisen mikserikanavan outputin tai insertin lähdön voi lähettää minkä tahansa toisen ohjelman inputiin ja sieltä taas edelleen ihan mihin vaan. Signaaleja voi myös splitata ja miksata aivan vapaasti sillä yhden outputin voi yhdistää yhteen tai useampaan inputiin ja vastaavasti myös yhteen inputiin voi yhdistää signaalin monesta eri outputista. Myös ulkolaitamoottoreiden yhdistäminen systeemiin käy helposti, sillä minkä tahansa signaalin voi lähettää monikanavaisen äänikortin halutu(i)sta output(e)ista ulos ja tuoda toisesta sisään ja takaisin ohjelmaan. This is magic;)
 
Ardour = Täysin Pro (Tools) tasoinen JACKin reititysominaisuuksiin perustuva moniraita-audiosekvensseri. Ardourissa on täysin käyttäjän konfiguroitavissa oleva mikseri, jossa audiosignaaleja voi reitittää aivan mielikuvituksensa, ja konetehon, asettamissa rajoissa. Tästä myös seuraa että aivan ensikertalaiselle Ardour voi olla turhan hankala oppia tai ainakaan ei kannata kuvitella että puolen tunnin tutustumisen jälkeen on valmis purkittamaan ekaa demoa.
 
JAMin (JACK Audio Masterin Interface) = reaaliaikainen stereomasterointityökalu, josta löytyy mm. 1024 alueinen EQ ja monialuekompressori.
 
LADSPA = Linuxin efektipluginstandardi, jolle löytyy tuki mm. Ardourista. Windows emulaattorin (Wine), vstserver ohjelman sekä LADSPAn VST wrapperin avulla myös windowin VST efektejä pystyy käyttämään kuten natiiveja LADSPA efektejä.

Onpas muuten käsittämättömän monipuolinen audiosysteemi tämä Alsa+JACK+Ardour+JAMin(=masterointiohjelma)+LADSPA(=linuxin efektistandari)+VST kombinaatio. Ainakaan mulle ei ole tullut winkkaripuolella vastaan mitään näin vapaasti reititettävää systeemiä missä vain käyttäjän mielikuvitus olisi rajana sille minkälaisia systeemejä pystyy pystyttämään. Ja hintaa on tasan nolla euroa.
 
Minua miellyttää etenkin tuo Jack Transport Control eli se että voin demoa tehdessä pitää rumpuraidat rumpukoneella, muutella niitä tarvittaessa ja vetää audioksi vasta kun kaikki muukin on kasassa. Ja kuitenkin niin että rummutus on kuunneltaessa ja nauhoitettaessa koko ajan synkassa audion kanssa. Näppärää on myös se, että audio ja midi -porttien kytkeminen on helppoa graafisilla työkaluilla.
 
Ardour = Täysin Pro (Tools) tasoinen JACKin reititysominaisuuksiin perustuva moniraita-audiosekvensseri. Ardourissa on täysin käyttäjän konfiguroitavissa oleva mikseri, jossa audiosignaaleja voi reitittää aivan mielikuvituksensa, ja konetehon, asettamissa rajoissa. Tästä myös seuraa että aivan ensikertalaiselle Ardour voi olla turhan hankala oppia tai ainakaan ei kannata kuvitella että puolen tunnin tutustumisen jälkeen on valmis purkittamaan ekaa demoa.
 
Jep, ainakin FAQ, keskeneräinen manuaali ja kaikki netistä löytyvä dokumentaatio kannattaa lukea. Ja printata /etc/ardour/ardour.rc -file jos haluaa opetella näppäinkomentoja.
 
Täytyy kyllä todeta ettei Ardourin käyttäminen sinänsä vaikeaa ole. Itselläni on käytännön nauhoituskokemusta vain Ardourin kanssa. Ensimmäiset bänditreenit nauhoitin noin viikon testaamisen ja harjoittelun jälkeen.
 
PeteH - Ajatko nyt siis 2.6.0 kerneliä? Jos ajat - onko suorityskyky sitä mitä odotit?
 
-Jorma