Kitarat: soittaminen ›

Osaisiko joku suositella helpohkoja sooloja. Olen soittanut pari kuukautta vajaa 2 vuotta, komppausta olen reenaillut enimmäkseen, sooloilu on jäänyt täysin taka-alalle. Lähinnä tykkään soitella kaikenlaista metallia. Ohessa saa myös suositella myös hyviä biisejä soitettavaksi, ei pelkkiä sooloja :)

No tota... Itse opettelin joskus mollipentatonisen asteikon. Siitä on ollut tosi paljon hyötyä, koska monet rokki/metallisoolot perustuvat siihen. Tämä pätee tietysti kaikkiin asteikoihin, mutta tuota mollipentatonista olen jostain syystä soittanut eniten ja siitä on helppo lähteä improvisoimaan. Juolahtipa mieleen...

Kannattanee ihan itse tutkailla semmoisia mukavilta kuulostavia pätkiä, ja sitten katsella niihin tabulatuurit. Alkuun kannattaa hitaalla tahdilla vedellä jotain parin kielen lurituksia, sitten pikkuhiljaa lisää vauhtia ja kieliä mukaan. Samalla kannattaa vähän tarkkailla millaisia kuvioita muut kitaristit yleensä käyttävät, löytää ne sinusta mukavimmat ja parhaan kuuloisimmat, ja soveltaa niistä omia pätkiä.
 
Ylläolevan tarkoitus oli muistuttaa, että on kaukana tyylitajusta osata kaikki Bodomin soolot, muttei yhtäkään itse sovellettua/sävellettyä.

Suosittelen I will Stayn sooloa ja koko biisiä. Helppo ku mikä mutta kuulos ihan hyvältä

X-Japan - Endless Rain
X-Japan - Say Anything
Hanoi Rocks - Don't you ever leave me (voi improvisoida kivasti)
Jonna Tervomaa - Myöhemmin

No tota... Itse opettelin joskus mollipentatonisen asteikon. Siitä on ollut tosi paljon hyötyä, koska monet rokki/metallisoolot perustuvat siihen. Tämä pätee tietysti kaikkiin asteikoihin, mutta tuota mollipentatonista olen jostain syystä soittanut eniten ja siitä on helppo lähteä improvisoimaan. Juolahtipa mieleen...
 
Olen yrittänyt päästä jyvälle tuosta mollipentatonisesta, mutta jotenkin en vain tunnu pääsevän syvälle siihen. Siksi lähinnä haluaisin opetella biisien sooloja.

Monesti ne ovat suht yksinkertaisia sooloja, jotka menevät laulumelodian mukaan. Metallista ei hirveästi näitä löydy, mutta kehittää noin alussa korvaa ihan pirusti jos lähtee kuuntelemalla niitä hakemaan.

Kannattanee ihan itse tutkailla semmoisia mukavilta kuulostavia pätkiä, ja sitten plokkailla ne itse.

Olen yrittänyt päästä jyvälle tuosta mollipentatonisesta, mutta jotenkin en vain tunnu pääsevän syvälle siihen. Siksi lähinnä haluaisin opetella biisien sooloja.
 
Juu olen itse kuullut monilta tutuilta soittajilta, jotka eivät ole harrastaneet improvisointia, hyvin samanlaisia kommentteja. Eli totta on, että asteikkoihin sisään ei pääse aivan automaattisesti. Se edellyttää treenailua, ja paras tapa on, että laitat vaan taustalle pyörimään jonkun hyvinkin yksinkertaisen kompin (joskus jopa pelkästään yhdellä soinnulla selviää). Sitten kun komppi pyörii taustalla, niin aloitat soittamaan asteikkoa aluksi vaikka ihan edestakaisin. Sitten kohta todennäköisesti huomaat, että ehkä tämä edestakaisin soitto ei olekkaan ainut asia, jota tähän kompin päälle voi vetää. Nyt olemmekin jo sitten astetta pidemmällä sooloilun opettelussa. Seuraavaksi voit vaikka lähteä taas tutusti ja turvallisesti asteikon alussa, mutta äläpä viekään sitä loppuun asti, vaan pysäytätkin sen vaikka puolessa välissä ja tuletkin taas takaisin. Ja koko ajan vain kehität uusia ja uusia ideoita, mitä siinä voisi tehdä. Sooloilua ei voi oppia, jos ei vaan yksinkertaisesti sooloile. Sooloilemaan ei myöskään opi, jos vaan kunniallisesti kopioi jokaisen soolon, minkä joku idoli on levyttäessään biisille vetänyt. Eli rohkeutta vaan. Pikku hiljaa huomaatkin, että oletkin sisäistänyt asteikon ja silloin voikin alkaa pikku hiljaa laajentamaan näkemystään myös asteikon ulkopuolisiin säveliin, ja ehkä myös jossain vaiheessa kokonaan irtautumaan asteikoista, ja soittamaan vain sitä, mitä ajatukset ja tunteet sanoo.
 
Kuitenkin totuus on myös se, että esikuvia tarvitaan. Eli jotain, josta saa hyviä ideoita ja jotka laajentavat jo opittua. Tämän takia myös levytettyjen soolojen kopiointi on hyvin kehittävää. Eli kannattaa kopioida ja improvisoida hyvässä suhteessa, se on kaikkein kehittävintä treeniä sooloiluun. Myös ihan soolojen kuuntelu on todella kehittävää, eli kuuntelee paljon musiikkia ja sooloja, jolloin jotkut jutut jäävät saattavat jäädä päähän aivan, kuin laulumelodiat tai laulun sanat. Niitä voi sitten soveltaa jossain muotoa omissa improvisoinneissa.
 
Improvisoinnin opettaminen on sikäli hyvin vaikeaa, koska kaikessa yksinkertaisuudessaan improvisointi ei sisällä minkäänlaisia rajoja, mutta toisaalta taas (joku voi suuttua tästä ^^ ), myös improvisointiin, varsinkin alkuvaiheessa, on hyvä sisällyttää jotkut rajat, joita pyrkii edes vähän noudattamaan, koska kaikkea ei voi oppia kerralla, vaan usein pienemmissä määrissä opettelu tuottaa parempaa tulosta. Tässä nyt ihan joitain pikku vinkkejä tuohon improvisointiin ja sooloiluun, toivottavasti oli edes vähän apua ^^

Juu olen itse kuullut monilta tutuilta soittajilta, jotka eivät ole harrastaneet improvisointia, hyvin samanlaisia kommentteja. Eli totta on, että asteikkoihin sisään ei pääse aivan automaattisesti. Se edellyttää treenailua, ja paras tapa on, että laitat vaan taustalle pyörimään jonkun hyvinkin yksinkertaisen kompin (joskus jopa pelkästään yhdellä soinnulla selviää). Sitten kun komppi pyörii taustalla, niin aloitat soittamaan asteikkoa aluksi vaikka ihan edestakaisin. Sitten kohta todennäköisesti huomaat, että ehkä tämä edestakaisin soitto ei olekkaan ainut asia, jota tähän kompin päälle voi vetää. Nyt olemmekin jo sitten astetta pidemmällä sooloilun opettelussa. Seuraavaksi voit vaikka lähteä taas tutusti ja turvallisesti asteikon alussa, mutta äläpä viekään sitä loppuun asti, vaan pysäytätkin sen vaikka puolessa välissä ja tuletkin taas takaisin. Ja koko ajan vain kehität uusia ja uusia ideoita, mitä siinä voisi tehdä. Sooloilua ei voi oppia, jos ei vaan yksinkertaisesti sooloile. Sooloilemaan ei myöskään opi, jos vaan kunniallisesti kopioi jokaisen soolon, minkä joku idoli on levyttäessään biisille vetänyt. Eli rohkeutta vaan. Pikku hiljaa huomaatkin, että oletkin sisäistänyt asteikon ja silloin voikin alkaa pikku hiljaa laajentamaan näkemystään myös asteikon ulkopuolisiin säveliin, ja ehkä myös jossain vaiheessa kokonaan irtautumaan asteikoista, ja soittamaan vain sitä, mitä ajatukset ja tunteet sanoo.
 
Kuitenkin totuus on myös se, että esikuvia tarvitaan. Eli jotain, josta saa hyviä ideoita ja jotka laajentavat jo opittua. Tämän takia myös levytettyjen soolojen kopiointi on hyvin kehittävää. Eli kannattaa kopioida ja improvisoida hyvässä suhteessa, se on kaikkein kehittävintä treeniä sooloiluun. Myös ihan soolojen kuuntelu on todella kehittävää, eli kuuntelee paljon musiikkia ja sooloja, jolloin jotkut jutut jäävät saattavat jäädä päähän aivan, kuin laulumelodiat tai laulun sanat. Niitä voi sitten soveltaa jossain muotoa omissa improvisoinneissa.
 
Improvisoinnin opettaminen on sikäli hyvin vaikeaa, koska kaikessa yksinkertaisuudessaan improvisointi ei sisällä minkäänlaisia rajoja, mutta toisaalta taas (joku voi suuttua tästä ^^ ), myös improvisointiin, varsinkin alkuvaiheessa, on hyvä sisällyttää jotkut rajat, joita pyrkii edes vähän noudattamaan, koska kaikkea ei voi oppia kerralla, vaan usein pienemmissä määrissä opettelu tuottaa parempaa tulosta. Tässä nyt ihan joitain pikku vinkkejä tuohon improvisointiin ja sooloiluun, toivottavasti oli edes vähän apua ^^
 
Vihdoinkin kuulin joltain oikeasti selvän vastauksen tuohon aiheeseen. Monesti olen ihmetellyt juuri että kuinka tuolla asteikolla oikein edetään "pykälästä" toiseen, selvensit ja selostit sen varsin hyvin. Kiitokset hyvistä neuvoista, ansaitsit plussan.
 
PS. voisinpa ottaa tuon tekstin itselleni talteen

Hurriganesin My only one

G'nR:n Knocking on Heaven's door... siinon kaksi aika maistuvaa sooloa :D

Metallica - Nothing Else Matters. Eka soolo minkä oppisin. Helppo, ja sillä pääsee vauhtiin soolojen kanssa

Tyyppi on kuitenkin soittanut jo kaksi vuotta, että My Only Oneakin vaikeammat (ja älkää Herran tähden tulko valittamaan notta se My Only One on paljon vaikeampi soittaa tunteella kuin joku Ynkän tilutus.) Kato vaikka Dion Dream Evil, ja kun se sujuu hyvin, niin Deep Purplen Highway Staria saa reenata vähän kauemmin, jotta saa hyvin sujumaan. (ei mitään supervaikeita todellakaan.

Ynkän Rsing Force *köh köh*
 
Joo no oikeesti asiaan...
Kokeile vaikka Metallicalta Nothing Else Mattersin sooloa, Enter sandamanin, Fade to Blackin intro sooloa, samoiten Welcome Home (sanitarium) intro soolo sekä Orionin
eka soolo. Nuo on suht helppoja sooloja ja pitäisi parin vuoden soittelun jälkeen oppiakin ettei nuo nyt mitään ylivoimasia varmastikkaan sinulle ole.

Master of puppetsin soolon alku. Se on suhteellisen hidas ja mukava :) (oma mielipide)

Jeps eli itse olen soittanu alle 6kk ja olen ainakin itse lähtenyt näillä sooloilla liikkeelle:
 
Metallican - nothing else matterssin hidas ja nopeampi soolo...
 
Megadethin - Shewolf... aina kuulostanut mielestäni hyvältä vaikkei mikään hirveän vaikea olekkaan.
 
+ Avenged sevenfoldin - you wont see me tonight part 1:n intro....
 
Fade to blackin intro on mielestäni aika vaikea osaksi sen takia että sitä on vaikea(omalla tasollani) saada kuulostamaan samalta koska ajoituksien kanssa pitää olla tarkka.

Kiitokset kaikille hyvistä ehdotuksista. Pitääpä ruveta treenailemaan/katsomaan noita.

Metallican - nothing else matterssin hidas ja nopeampi soolo...
 
Hidas ja nopeampi soolo?