Rock, pop, alternative ›

Osloon näyttäisivät olevan tulossa Oyafestivalenille elokuun alussa. Harkitsen vakavasti raahautumista jolleivät lähemmäksi eksy turneellaan. Kellään kokemuksia Oslosta, majoitusratkaisuista, yöelämästä tjsp? ;)

Osloon näyttäisivät olevan tulossa Oyafestivalenille elokuun alussa. Harkitsen vakavasti raahautumista jolleivät lähemmäksi eksy turneellaan. Kellään kokemuksia Oslosta, majoitusratkaisuista, yöelämästä tjsp? ;)
 
Voihan piru. No, ehkä minäkin säästän varatut rahat elokuulle ja lähden Osloon vasta silloin.
 
Majoituksesta en osaa sanoa muuta kuin että Holmenkollenista, tai Bogstadin leirintäalueesta eteenpäin on ihan hyvää lääniä majoittua telttaan tai vaikka autoon ilmaiseksi. Sinne pääsee hyvin bussilla, ja siellä saattaa olla hemmetisti puolalaisia :)
 
Ja kallis kaupunki se on, joten retkikeitin ja nuudelipusseja mukaan.

Kyllä, Judith Marie oli äitinsä nimi ja hänen sairastelustaan ja poismenostaan Wings of Marie/10 000 days-kaksikko kertoilee. Lukema viittaa aikaan, jonka äitinsä oli halvaantuneena. Tuo kaksikko on levyn parasta antia ehdottomasti.
 
Perin totta. Tämä kyllä antaa aika paljon syvyyttä niiden kappaleiden kuuntelemiseen:
 
I only pray, heaven knows when to lift you out
Ten thousand days in the fire is long enough
You're going home...
 
It's time now, my time now
Give me my, give me my, wings
Vieläkin saan tuosta^ hirmuisia väristyksiä...

Näin viime yönä unta, että Toolilta ilmeistyi uusi DVD. Sain siitä yhden harvoista esittelykappaleista. Kannet olivat tuttuun tyyliin hillityt ja tummanpuhuvat, pahvikannet totta kai. Live-DVD:n katsottua katsoin dokumenttipätkät ja sitten löysin paketin sisältä Toolin uuden albumin ja Stam1nan DVD:n.
 
I wish.

Näin viime yönä unta, että Toolilta ilmeistyi uusi DVD. Sain siitä yhden harvoista esittelykappaleista. Kannet olivat tuttuun tyyliin hillityt ja tummanpuhuvat, pahvikannet totta kai. Live-DVD:n katsottua katsoin dokumenttipätkät ja sitten löysin paketin sisältä Toolin uuden albumin ja Stam1nan DVD:n.
 
I wish.
 
Musiikkimakumme lienee aika samanlainen. :)
 
Tosin TOOL lyö kyllä tällä hetkellä niin pahasti kaiken yli että ei tule juuri muuta musiikkia tule kuunneltua.
 
Mites ois Tool -bileet missä ei kuunneltas ku tuulia? Kuka uskaltaa laittaa kämppänsä likoon tai vuokrata tilan? ;D
 
Edit. Humaltunut toki olen, joten antakaa anteksi.

No heti vaikka!

No heti vaikka!
 
Kutsutaan myös Huevos!
 
Edit: Vai mikä sen nimimerkki viimeksi nyt olikaan...

Näin viime yönä unta, että Toolilta ilmeistyi uusi DVD
 
Mä taas näin unta, että ne ilmoitti tulevansa keikalle stadiin elokuussa. Unessa elettiin muistaakseni toukokuun loppua. Ihana uni!
 
ed. Tekis kyllä isosti mieli nähdä livenä nyt loppukesän eurorundilla. Tuskinpa niitä täällämain voi nähdä n. 3 vuoteen ainakaan. Eikä ihan mahdottomalta tunnu sekään ajatus, ettei bändiä nähdä enää lainkaan lavalla tän rundin jälkeen..

Millä toolin levyistä ois eniten 10,000 days-levyn wings for marie pt.1 ja 10,000 daysin(wings, pt.2) kaltaista materiaalia, eli tommosta seesteisempää progeilua ei niinkään kitaravallittelua? 10,000 days levyn ostin ja noihin raitoihin tykästyin, mikä seuraavaksi?

Tuo kappalekaksikko on melko ainutlaatuinen Toolin tuotannossa, mutta uskaltaisin suositella Lateralusta. Se on enemmän proge ja vähemmän metallinen kuin vaikkapa Aenima. Ehkä lukuunottamatta pakollista räyhyäsbiisiä Ticks and Leeches.

Millä toolin levyistä ois eniten 10,000 days-levyn wings for marie pt.1 ja 10,000 daysin(wings, pt.2) kaltaista materiaalia, eli tommosta seesteisempää progeilua ei niinkään kitaravallittelua?
 
Lateraluksen loppupuolella Disposition/Reflection-kaksikko edustaa samanlaista tunnelmointia. Jos yksi biisi pitäisi bändin viisuista valita, niin Reflectionin suosikikseni sanoisin.

Lateraluksen loppupuolella Disposition/Reflection-kaksikko edustaa samanlaista tunnelmointia. Jos yksi biisi pitäisi bändin viisuista valita, niin Reflectionin suosikikseni sanoisin.
 
Tätä täysillä komppailen viimeiseen sanaan asti. Pitää toki sanoa, että koko Lateralus on mielestäni täyttä timanttia alusta loppuun (noh, Faaip de Oiaad ei kaikissa mielentiloissa toimi). Suosittelen tutustumaan siihen seuraavaksi.
 
Ja sitten Aenima haltuun myös, siltäkin löytyy pitkiä ja tunnelmallisia veisuja, nostettakoon vaikka Pushit esille. Tästä biisistä löytyy aivan stnan hieno versio Salivalilta, eli jos vain jostain löydät kyseisen levyn niin hanki ihmeessä.

^ Lateralus siis seuraavaksi hankintaan, vaikka kyllähän ne on kaikki varmaan korkattava jossain vaiheessa. Miltähän toiselta orkesterilta löytyis tommosta Wings for marie tyylistä fiilistetyä, opeth, ulver? No ei ehkä kuulu tähän ketjuun..

Miltähän toiselta orkesterilta löytyis tommosta Wings for marie tyylistä fiilistetyä, opeth, ulver? No ei ehkä kuulu tähän ketjuun..
 
Nyt ei enää välttämättä aivot toimi tähän aikaan, mutta Ulverin Perdition City on todetusti uponnut useisiin Toolin ystäviin. Samaten Neurosis, Isis ja Godspeed You Black Emperor! voisivat tulla kysymykseen.
 
Opethilla ei varsinaisesti ihan samantyylistä matskua ole, vaikka pirun kova bändi onkin.

Nyt ei enää välttämättä aivot toimi tähän aikaan, mutta Ulverin Perdition City on todetusti uponnut useisiin Toolin ystäviin. Samaten Neurosis, Isis ja Godspeed You Black Emperor! voisivat tulla kysymykseen.
 
Vaarana on, että noihin tutustumisen jälkeen Tool alkoi kuullostaa jotenkin pinnalliselta - eipä kaikille näin käy tietenkään sillä ihan eri musaahan ne tavallaan ovat. Isis voi tosin ollakkin jo jotain Toolille velkaa. Oman Tool vihani synnystä syytän lähinnä silti eniten ehkä Neurosiksen A Sun That Never Setsiä. ASTNS:ään kun tuli tutustuttua arvostelun perusteella jossa sitä kehaistiin parhaiksi levyiksi samana vuonna tulleiden Lateraluksen ja Blackwater Parkin kanssa.
 
Nine Inch Nailssista itse löydän myös jotain samaa kuin Toolista, ja NINistä pidänkin edelleen.

Toolia saundillisesti "kopioivia" bändejä en ainakaan itse suosittelisi, vaan juuri näitä samaan tunnelmaan (mutta eri tyylillä) tähtääviä bändejä. Ei sitä samaa juttua Toolin tavalla ole tehnyt yhtä hyvin kukaan muu, piti siitä tai ei. Esimerkkinä vaikka tämä Hurt niminen bändi joka kuullosti kyllä vähän liiankin rip-offilta.

Kaikki tuntuu olevan unohtaneen mainita tärkeimmän: Jane's Addiction. Tool on mielestäni aika paljon velkaa Jane's Addictionille. Muun muuassa Jane's Addictionin kappaleet "Three Days", "Then She Did", "Ted, Just Admit It..." ja "Summertime Rolls" ovat tämmöisiä pitkiä biisejä joissa haetaan sitä fiilistä ennen kuin loppuhuipennos lähtee lentoon. Jos on kuullut Jane's Addictionia niin huomaa selvästi että Tool on ottanut yhtyeestä esimerkkiä.

Minäkin heitän lusikan tähän soppaan suosittelemalla King Crimsonin alkupään tuotantoa (Red, Larks' tongues in aspic), sekä Katatoniaa. Myös Peter Gabrielin Up sisältää samantyylistä tunnelmointia.
 
Vahva IMHO tähän.

^ King Crimsonhan onkin useissa haastatteluissa noussut esiin jäsenistön (varsinkin Dannyn?) omista suista, aivan avoimesti. Maynard taasen (muistaakseni) on hehkuttanut paljonkin Peter Gabrielia.
 
Eipä silti, toistaiseksi olen kyennyt pitämään Toolin omana juttunaan, hyvinkin. Toki jos redusoi ("puhdistaa") musiikin pelkkiin "ideoihin", niin selkeitäkin yhtäläisyyksiä löytyy varmasti paljonkin, mutta on eri asia ottaa "lopputuote" kokonaisuutena, johon vaikuttaa vahvasti myös toteuttamistavat (ja Maynardin penis).
 
Kuitenkin, aivan luonnollista, että ideat (eli "henki") kiertävät artistien välillä.

Tool Lordin jalanjäljillä? :D
 
Amerikkalainen sekä tyyliltään että menestykseltään raskaan sarjan bändi Tool suunnittelee elokuvaa. Yhtyeen kitaristi Adam Jones painottaa, että mikä tahansa ei elokuvaan kelpaa.
 
"Meillä kaikilla on ideoita elokuvan suhteen ja pyörittelemme niitä parhaillaan keskenämme. Missään nimessä filmi ei saa olla pelkkä kotivideoiden ja huonojen livetaltiointien yhdistelmä", Jones sanoo.
 
http://www.hs.fi/viihde/artikkeli/T … suunnittelee+elokuvaa/1135227987236