Kitarat: kitarakamat ›

Meidän bändissä olen selkeä rytmikitaristi. Lead kitaristilla on Engl Screamer combo, jossa on kieltämättä hyvä soundi. Itse olen etsimässä nyt uutta nuppia (2X12 vintage 30 kaapilleni) tiukkaan heavy riffittelyyn.
 
Miksi yleensä suositaan että kitaristeilla on erilaiset vahvistimet ja soundit? (Ja lisäksi niitten soundien pitäisi sopia myös keskenään yhteen josta on keskusteltu ennenkin.)
 
Screamer nuppi minua houkuttelee sopivan hinnan ja hyvän soundin takia. Muita vaihtoehtoja on Pevey 6505 ja Engl Fireball, joita en ole vielä testannut, mutta joista ei musakauppa testauksella voi tietää että sopiiko ne lead kitaristimme screamerin kaveriksi.. Muitakin vaihtoehtoja saa ehdottaa!?
 
Uusimman biisimme on kitarat on nauhoitettu täysin Engl screamer combolla ja hyvältä soundaa mielestäni.. http://www.mikseri.net/artists/?id=40417 .Mutta mennäänkö pahasti metsään jos kitaristeilla on live soitannassa (lähes) samat soundit?

Miksi yleensä suositaan että kitaristeilla on erilaiset vahvistimet ja soundit? (Ja lisäksi niitten soundien pitäisi sopia myös keskenään yhteen josta on keskusteltu ennenkin.)
 
Ne erottuvat toisistaan paremmin ja parhaassa tapauksessa täydentävät toisiaan. Mikä tässä oli epäselvää? Eikö kellot helähtänyt, kun kirjoitit kysymystä?

No itselläni on kummassakin bändissä vastapainona hirveän erilainen soundi, toimivat mielestäni hyvin yhteen. Omassa nupissani on aika bassoinen ja tiheähkö soundi, kun taas toisella puolella jyllää aina harvempi ja ylämiddlekkäämpi 5150II tai 6505.

Ihan täysin erilaiset soundit ei mun mielestä kuitenkaan välttämättä tue toisiaan. Niissä täytyy olla jotain samaa. On se hullun kuuloista, jos vaikka levyllä toisesta kajarista tulee ääriscoopattu särö ja toisesta middlekäs rähinä, joka peittoaa toisen alleen. Eli sellainen balanssi pitää olla - jotain samaa, jotain erilaista.

Jos saundit on lähellä toisiaan, niin vaikuttaa myös osittain biisien sovitus siihen erottuvuuteen... Et ehkä sellaset selkeät lead jutut voi ihan hyvin erottuakin. Mut voihan niitä saundeja koittaa sit ainakin vähän ruuvata keskenään sopivaksi, jos on eri vahvistimet, niin ettei kumpikaan pomppaa silmille.

Tämä on varmaan koulukuntakysymys.
 
Joissakin bändeissä selkeästi erilaiset soundit kitaristeilla, jolloin ne täydentävät toisiaan. Voi olla eri virityksetkin ja jako soolo- ja komppikitaristiin.
 
Perinteisissä 2:n kitaran bändeissä (Wishbone Ash, Thin Lizzy, Iron Maiden) tonet oli aika samanlaiset, kun kitaristeilla oli samanlainen rooli. Nykyisessä Iron Maidenissa taas Adrian Smithillä selvästi tukevampi komppisoundi keskellä ja toisilla kitaristeilla kevyemmät laidoilla.

Itse suosin nimenomaan erilaisuutta kahden kitarasoundin välillä. Voihan niissä olla paljon samaakin, mutta niiden on myös täydennettävä koko palettia. Yleensä onkin hyvä, kun joku asioista tietävä ulkopuolisena kuuntelee ja neuvoo "yleisöstä" kuka ruuvaa soundia ja miten.
 
Pari kertaa olen nauhoittanut siten, että olen vetänyt komppiraidan ensin 2-3 kitaralla narulle (pari erilaista soundia, esim. JCM800 TubeScreamerilla boostattuna + Recto-tyylinen löysempi särö). Tuolla tavoin saa taustalle aika hyvän vallin, jonka päälle sitten H&K:lla varsinainen komppiraita. Sen päälle sitten muut kitarakikkailut... äkkiä niitä kitararaitoja syntyy :)
 
Voihan sitä bändin kitaristeilla olla samanlaiset vermeet, mutta kyllä niitä kannattaa kokeilla keskenään erilaisilla asetuksilla ja soundeilla. Se tuo aina lisää ulottuvuutta bändin touhuihin.

Juu, toisenhan soundia ne täydentävät, mutta on myös kitaristipareja joiden soundi on melko samanlainen, mutta silti toimii todella hyvin.

Riippuu aikalailla mun mielestä kitaristien rooleista. Jos on selkeä roolijako komppaaja + leadi, niin silloinhan se on ihan kätsä että komppaajalla timmi komppisaundi ja leadilla sit timmi leadisaundi ;). Jos taas roolit menee suht sekaisin niin samanlainen kitarasaundi on mun mielestä jees. Meillä kaksi kitaristia eri vermeillä, mutta ollaan ruuvailtu nappulat niin että aikalailla samanlainen saundi kummallakin.

Kun Mokoma aikoinaan soitteli 5150:illa, niin soundieroja kuitenkin oli, varmaan pitkälti eq-säätöjen takia: Kuismalla muistaakseni tummempi middle-scoopatumpi ja Saikkosella kirkkaampi ja hiukan middlekkäämpi soundi ja hyvin toimi, eroa ei kumminkaan niin paljoa ollut. Tämä havainto siis yhden Ruisrock-keikan perusteella. Mutta tyhmän kuuloistahan se on, jos toisella on middlet täysin nolissa ja toisella taas kaakossa, kuten aiemmin joku mainitsi.

Vaikken enää niin heviväännöistä ole välittänyt niin haluan vain sanoa mielipidekysymykseen oman mielipiteeni: Aikoinaan kun tuli väännettyä moderneilla vehkeillä modernimpaa hiivimedeliä niin tuli huomattua, että Engl ja 6505/Mesa täydentävät toisiaan aika maukkaasti. Jos roolijako osuu vielä kohdalleen niin tuo on kyllä hyvän kuuloinen setuppi. =)
 
Mainittakoon nyt vielä, että mainitsemani ENGL ei ollu Powerball, koska se hukkuu minkä tahansa muun vahvistimen alle ilman järkevää EQ:ta.

Mun mielestä molemmilla silleen sopivasti samantyylinen soundi (ja soittotatsi), jottei toinen ala dominoimaan (joku mainitsi aiemmin osuvasti). Riippuu tietysti millaista lopputulosta haetaan ja muut tyyliseikat siihen päälle. Mutta jos halutaan jonkinlaista "focusta" ja tiukkuutta/yhtenäisyyttä niin ehkä näillä eväillä kokeilisin.

Molempi parempi. Toisiaan täydentävät soundit toimivat kyllä hienosti, ja erityisesti livenä tämä on hyvä idea. Varsinkin jos molemmat soittavat samantyyppistä juttua, jotain rokkiriffejä tms missä koko riffi sitten täydentyy.
 
Jos taas halutaan tuota tasaisuutta ja kitarat soittelevat vähän milloin mitäkin, niin samanlaiset soundit toimivat kyllä. Meidän bändissä on samanlaiset, mutta jotain rokkijuttua tms lähtisin ehkä tekemään toisiaan täydentävillä soundeilla.
 
EDIT: Ja laittaisin nimenomaan komppikitaristille semmoisen mid-scoopatumman pehmeän soundin, ja soolokitaristille (joka todennäköisesti fillailee yms) semmoinen keskialueinen juttu.

Ja laittaisin nimenomaan komppikitaristille semmoisen mid-scoopatumman pehmeän soundin, ja soolokitaristille (joka todennäköisesti fillailee yms) semmoinen keskialueinen juttu.
 
Can you say Testament... Niillä ainakin toimii juuri tuollainen kitaroiden setuppi.
 
Kahden kitaran hevanderiorkesterissa soittaessani päädyimme samantyyppiseen soundiin. Molemmilla Marshall + ProCo Rat II. Olin enemmän komppiroolissa, joten minulla oli säädetty botnekkaammaksi ja enemmän scoopille. Minun soundissani oli enemmän munaa, sillä toisella enemmän päällekävyyttä. Täydensivät toisiaan hyvin. Unisonossa tuli tosi täyteläinen yhdeltä kuullostava soundi, jonka sai sitten hajotettua ja levitettyä, kun kitarat lähtivät omille teilleen.

minunmielestä eri soundi.
 
Meillä jako menee niin, että itselläni on Englin Screamerista vähempisäröinen, middlekkäämpi ja vähemmän kompressoitu, rokimpi soundi. Toisella kitaristilla on Tech 21:n tm60 ja säröpurnukka, josta ehkä vähän scoopattu soundi, jossa paljon säröä ja kompressoidumpi.
 
Meillä vaikuttaa myös se, että itselläni vire on drop-d ja kaverilla samasta baritoniversio, eli alin kieli on a:ssa.
 
www.myspace.com/kaksonenband
tuosta näytettä.

Enne mä aattelin että kitaristeilla pitää ehdottomasti olla täysin sama soundi. Nykyään en enää tajua miksi oon joskus ajatellut niin. Sori, oon vähän maistissa vielä. höhö

Sori, oon vähän maistissa vielä. höhö
Vielä? hoho, tarkoitat varmaan JO :D
 
Minun mielestäni kitaristeilla pitää olla eri soundi, koska se tekee siitä sotkusta monipuolisempaa ja mielenkiintoisempaa. Toisille bändeille taas sopiikin ehkä samat saundit, mutta ne sitte tiiä :P

No, aika hyvin yks semmoi pumppu pärjänny vaikka samanlaiset saundit olleet jo yli 25vuotta.. metallica ja eipä nuita ac/dc kitaroitakaan toisistaan saundillisesti paljoa erottele eipä kyl slayeriäkaan...ainakaan lövyllä, livenä sitten niin kova mökä että ...
 
No kunhan ei tarvitse saundista tinkiä niin eiköhän se pitäs olla semmonen saundi mistä ite tykkää eikä siinä pitäs kellään mitään nokan koputtamista olla:)

Vihjeeksi soundeihin sanoisin että lead-kitaristilla vois olla enemmän säröä ja sitä yläpäätä niissä soundeissa kun taas rytmikitaristilla sitä matalaa päätä ja ei niin paljon säröä.
 
Ja miksi erilaiset? Kuvittele vaikka rumpuja soittaessa kumpi kuulostaa paremmalta: löyt kahella käjellä yhtä tomia vai kahta eri tomia yhtäaikaisesti? Varmaankin hyvin selkojuttu. :)
 
Mitä nyt on tullut nauhotettua muutama levy niin aina tuplaukseen eri soundit ja paras vielä että siihen tuplaavaan soundiin voi laittaa jonku pienen choruksen päälle niin AARRHGHGHHRAHRHHGHGH! ... ... ... ?
 
No kuitenkin kokemuksen syvällä rintaäänellä hae jotain eri merkkiä kuin leadkitaristillä tai jos hommaat saman niin käännä vaikka juuri vastakkaisiin suuntiin ne nupikat. Vaikka yksistään ei kuulosta herkulta niin yhteispelissä se on hyvä juttu.