Kitarat: soittaminen ›

Tavatkaa tosta:
 
Jos ei ole tilusankari eikä muutakaan asiallista sanottavaa niin miksi on pakko silloin kuitenkin kirjoittaa? Oho, ny ite syyllistyin samaan :/
 
-----------

Tää tilulilu on aina ollut lähellä sydäntäni, mutta aina kun istuskelen faijan bändin keikalla niin kaikki jazz ja blues temput on niin helvetin loistavia. Ja nää kaikki Iron Maidenit ja muut joiden lähes kaikki soolot on semmosia myllyjä ja tappailuja... Mitä hienoa niissä loppujen lopuksi on? Kun osaa vaikka sen ainaisen Trooperin soolon jota on aina ENNEN pitänyt kaiken tilulilun isukkina niin huomaa että se on vain yksinkertaisia naputuksia ymperi otelautaa. Ja mun tapauksessa kun oppii jonkun helvatoksen hyvän kuulosen soolon niin sitten taas huomaa;" Taas tämä sama renkutus vähän muokattuna." Niinkun moni on sanonut, toisi nopeasti soittaminen on kivaa, mutta se on lopulta yksinkertaista tai jopa tylsää. Ja lopuksi lainaus omalta faijaltani: "Noi hevitilulilut on ihan yhtä tyhjän kanssa, koska ne on loppujen lopuksi vain pelkkää tekniikkaa."

Tyylitaju nopeuden edelle
 
-Brian May Jr.

Kannattaa ostaa esimerkiksi Troy Stetinan speed mechanics for lead guitar. Siinä on erittäin hyviä tekniikkaharjoituksia, ja esimerkiksi minä treenaan niitä noin 30-45 minuuttia päivässä. Sen kirjan kun soitat kunnialla läpi, niin kyllä silloin pitäisi jo osata tiluttaa.

Itse olen vasta nyt, 4 kitarointivuoden jälkeen, alkanut treenaamaan tappingia, sweeppausta yms. tiluttelua, uskon näin välttyneeni isommilta turhaantumisilta/hammastenkiristelyiltä.

Kannattaa ostaa esimerkiksi Troy Stetinan speed mechanics for lead guitar. Siinä on erittäin hyviä tekniikkaharjoituksia, ja esimerkiksi minä treenaan niitä noin 30-45 minuuttia päivässä. Sen kirjan kun soitat kunnialla läpi, niin kyllä silloin pitäisi jo osata tiluttaa.
 
Joo ihan hyviä alternate-juttuja tuossa läpyskässä on mutta legatot ja sweepit jäävät aika vähille. Itse soittelen noita juttuja silloin tällöin, mutta yleensä se tekniikkatreeni jää siihen että tulee sahattua kromaattista asteikkoa eri tavoin puolisen tuntia päivässä ja sitten jotain omia kikkailuja tulloo soiteltua. Joskus vuosi sitten jaksoin soitella parin kuukauden ajan joka päivä tuon Stetinan vihkosen läpi, mutta sitten mielenkiinto hävisi kun soitto alkoi vaan tuntua pakonomaiselta bodaukselta ja se, että sai nostettua metronomista tempoa oli rinnastettavissa siihen kun lisää painoja tankoon. Mutta kuitenkin hieno vihkonen tuo on ja siitä löytyy erittäin hyödyllisiä harjoituksia.

no ite oon soittanu sähkökitaraa noin pual vuotta ja aloin heti treenaamaan jotain onen sooloa!!!!!!ei tullu mitään....ei tarvinnu kauheesti mitään sointui tai riffei opetella ku olin vedelly esim master of puppetsin riffejä akustisella ku ei ollu viäl rahaa sähkikseen...mitä oon jotain bodomin follow the reaperin sooloa väkisin opetellu ja ei mee viäläkäkään hyvin
(tietenkään)nyt oon alkanu treenaamaan silleen et vedän joka kielen erikseen eri kohdista sahustekniikalla niin kauan et se menee hyvin..sit oon kans silleen tehny et lähen paksummasta e-kielestä ja soitan neljä nuottia ja meen silleen alas asti ja sit ylös.sam juttu myös kolmella ja kahdella nuotilla....kyllä se siitä

Ei se maailmoja mullista vaikka oppii soittamaan nopeasti. Ei ainakaan mun kohdalla.

Mää teen yleensä jotain tällästa tiluharjotusta alas ja ylös ja eri kohdista kaulaa ja kaikenlaisia variaatioita tosta teen. Vähän tulee vaikeutta lisää kun heittää pinchin aina johonkin väliin. Mitään virallisia asteikkoja en oo ulkoo jaksanu harjotella vaikka kyllä mulla niitä jossai paperilla on....
 
I-15-13-12------------------------------
I-----------15-13-12--------------------
I---------------------15-13-12---------
I-------------------------------15-13-12-------------------
I-----------------------------------------15-13-12------
I---------------------------------------------------15-13-12-----

Ah, meinasi unohtua maininta Swiippauksesta: Pyyhkimällä ei pylly puhdistu!
 
Eipä!
 
Nyt taas unohdettiin, että kitaransoitto on urheilua. Se, joka juoksee nopeiten maaliin, on paras. Turha mielestäni dissata hevitiluja sen enempää kuin hitaita ja tylsiä blues-soolojakaan. Itse en jaksa innostua muusta kuin teknisesti taidokkaasta kitaransoitosta.
 

 
Speed = emotion