Rock, pop, alternative ›

Nick on oikeastaan Asfalttisoturi -elokuvasta jossa erään auton sanotaan olevan "the last of the V8 interceptors".
 
Sun mainitsemasta biisistä en ole kuullut mutta nyt on kyllä pakko tutustua..!

Straysia olen ottanut haltuun tässä viime aikoina ja täytyy sanoa, että kyseessä on loppupeleissä aivan helvetin kova levy, kun miettii minkälainen tauko Jane's Addictionilla oli takana ennen Straysia.
Se Ritual de lo Habitualista tuttu energia ja rämäpäisyys on Straysilla muuntunut hyvällä tavalla vähän seesteisemmäksi rokkaamiseksi, mutta tämä ei silti tarkoita biisien tason laskemista, vaan levy on minusta täynnä helvetinmoisilla tapporiffeillä maustettuja tyyllikkäitä biisejä.
Ja lopun kruunaa tietysti hieno Match The Sun.
Huonoja biisejä ei mielestäni ole yhtään, ja ainoa heikompikin on Everybody's Friend. Mutta ilman slovaria suvantona taas levy olisi voinut tuntua turhan pakatulta paahtamiselta.
 
Biisijärjestyksessä olisi mielestäni vähän parantamisen varaa, mutta muuten Jane's Addiction palasi Straysilla näyttämään kuinka helposti rockin perusasiat voi tehdä oikein, jos vain taitoa löytyy.

eilen kattelin sen pienen RHCP haastiksen muutaman vuoden takaa. Siinä Flea ja Anthony ainakin sanoivat ettei navarro ollut oikea mies pändiin, ja muutenkaan heillä ei ikinä synkannut kauhean hyvin. Johnin tultua takaisin syntyi californiacation, mikä ei todellakaan ole mikään vaisu kokonaisuus, niin sanottu re-ylösnousemus.
 
Oma suosikki on kyllä one hot minute

Hughesin nimellä se kulkee
 
E: http://www.glennhughes.com/soulmover.html Tossa se on.
 
E2: Tossa video http://www.youtube.com/watch?v=sXz6 … Sogp7w&mode=related&search=
 
Toihan on hyvää shittiä. Audioslave ois voinut tehdä tollasen biisin, mutta Hughesin pooppoolla on kyllä kovempi meininki, ja Hughes on parempi laulaja.

Nick on oikeastaan Asfalttisoturi -elokuvasta jossa erään auton sanotaan olevan "the last of the V8 interceptors".
 
Sun mainitsemasta biisistä en ole kuullut mutta nyt on kyllä pakko tutustua..!
 
Sheavyllä on nimenomaan sen niminen biisi kun Last of the V8 Interceptors :)
Semmosta Black Sabbath meininkiä.

Navarro tuntuu olleen parhaimmillaan bändeissä, joissa on ollut sisäistä skismaa ja rähinöintiä(...ja jonkin sortin huimausaineaddiktioita).Ei Panic Channel nyt paskakaan ole, mutta vain vähän vaisu verrattuna kaverin aiempiin porukoihin. PC-tyypithän kertoili jossain haastattelussa, kuinka kivaa niillä keskenään on. Ilakoinnin ohessa sitten vaan on syntynyt keskinkertaisempaa matskua.Sama tautihan vaivaa mm. RHCP:tä näinä päivinä.
Jotain perää lienee siinä,että hyviä biisejä on syntynyt muiltakin porukoilta,joissa kaikki eivät välttämättä ole olleet toistensa ylimpiä ystäviä henk.koht. , mutta biisinikkarointi on ollut sitten varsin onnistunutta keskinäisestä vituttelusta huolimatta.
Antaahan Navarron tehdä mitä mielii,kun on ainakin JA-ansioilla kortensa kekoon kantanut.

Sama tautihan vaivaa mm. RHCP:tä näinä päivinä.
 
Sitä kutsutaan vanhenemiseksi. Sivuoireina usein huumettomuus tai jopa absolutismi.

Siinä Flea ja Anthony ainakin sanoivat ettei navarro ollut oikea mies pändiin, ja muutenkaan heillä ei ikinä synkannut kauhean hyvin.
 
Luin äskettäin Kiedisin omaelämänkerrallisen Arpikudoksen ja siinä vähän ruodittin Navarron roolia Pepperssissä. RHCP:n biisinikkarointi perustuu improvisointiin ja jammailuun, Navarro puolestaan on enemmän tuollainen suunnitelmallisempi kaveri. Kirjan mukaan Navarron huume-ongelma paisui One Hot Minuten seuraajaa treenattaessa, joten hommasta ei oikein tullut mitään. Monoa takalistoon ja rusinantea tilalle.
 
Johnin tultua takaisin syntyi californiacation, mikä ei todellakaan ole mikään vaisu kokonaisuus, niin sanottu re-ylösnousemus.
 
Californication on BSSM ohella RHCP:n loistavimpia levyjä. Frusciante loistaa; helvetin yksinkertaista ja osittain jopa hiukan ontuvaa kepitystä mutta silti toimii todella loistavasti. Levyn reilut toistakymmentä biisiä ovat kaikki enemmän tai vähemmän ehjiä kokonaisuuksia eikä ns. täytebiisejä juuri löydy. Harmi ettei seuraavat levyt tavoittaneet ihan levyn aitoutta, tosin hyviä kiekkoja nekin. Stadium Arcadium kuulostaa ikäväkyllä jo vähän väsyneeltä...
 
One Hot Minutekin löytyy hyllystä ja toimiva levyhän se on kaikin puolin. Tyylillisesti täysin erilaista kuin muut pippurien levyt. Ihan hienoa että näinkin sivuraiteille yhtyeen kelkka joskus kääntyi, mutta onneksi Navarro ei jäänyt yhtyeeseen. RHCP yksinkertaisesti vaatii enemmän funkahtavampaa kitarasoundia.

Toihan on hyvää shittiä. Audioslave ois voinut tehdä tollasen biisin, mutta Hughesin pooppoolla on kyllä kovempi meininki, ja Hughes on parempi laulaja.
 
Jep! Levy kulkee nimellä Glenn Hughes - Soul Mover.
Navarro tosin soittaa vain tuossa nimikkobiisissä, niinqu special guest meiningillä.
Voin kyllä lämpimästi suositella koko levyä, hyvää ameriikan rokkia!

dave taitaa olla ulkonäöstään enempi kiinnostunut ku soittamisesta

dave taitaa olla ulkonäöstään enempi kiinnostunut ku soittamisesta
 
Tuota et usko itsekään. Ei se keski-iän kriisi ehkä ihan vielä ole Navarron huoli.