Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Huomasin onkelman tehdessäni tehtävää johon piti täydentää nuottiviivat.
Trioli on meille kaikille tuttu eli 4jäsosa iskun aikana soitetaan 3 8sasosa nuottia. Jos triolit ovat merkattu 4jäsosilla niin sen kesto on varmaan tuplat 4jäsoasasta? Entäs puolinuotti duolin kesto? tai septolin kesto, jossa on septolin nuotit kirjoitettua 32osilla?
 
Jos tehtävässä on vaikka 5/4osaa tahtilaji ja siellä on puolinuottiduoleja sekaisin 16osa kvintoleiden kanssa niin mä en kyllä hahmota minne se viiva pitää vetää. Onko jollain apuja tähän? Miten hahmotan novemolin ja desimolin kestot?
 
Anssi Mattilan kirjassa harmonia ja muotopinperusteet-kirjassa esitellään asiaa poikkeulliset jaot kohdassa. Sen mukaan septoli jonka nuotit ovat 8osia kestää yhdessä kohtaa puolinuotin verran ja toisessa sama septoli kestää pisteellisen puolinuotin verran. Ristiriitaisuutta?

Huomasin onkelman tehdessäni tehtävää johon piti täydentää nuottiviivat.
Trioli on meille kaikille tuttu eli 4jäsosa iskun aikana soitetaan 3 8sasosa nuottia. Jos triolit ovat merkattu 4jäsosilla niin sen kesto on varmaan tuplat 4jäsoasasta? Entäs puolinuotti duolin kesto? tai septolin kesto, jossa on septolin nuotit kirjoitettua 32osilla?
 
Jos tehtävässä on vaikka 5/4osaa tahtilaji ja siellä on puolinuottiduoleja sekaisin 16osa kvintoleiden kanssa niin mä en kyllä hahmota minne se viiva pitää vetää. Onko jollain apuja tähän? Miten hahmotan novemolin ja desimolin kestot?
 
Anssi Mattilan kirjassa harmonia ja muotopinperusteet-kirjassa esitellään asiaa poikkeulliset jaot kohdassa. Sen mukaan septoli jonka nuotit ovat 8osia kestää yhdessä kohtaa puolinuotin verran ja toisessa sama septoli kestää pisteellisen puolinuotin verran. Ristiriitaisuutta?
 
Näissä on sellainen sääntö, että triolit ja kumppanit merkitään sellaisilla aika-arvoilla, että merkattujen aika-arvojen kesto olisi pidempi, kuin triolin tai muun vastaavan.
 
Siis:
Puolinuotti-duoli kestää pisteellisen puolinuotin verran (jos ei olisi duoli, kestäisi kokonuotin verran).
 
Kahdeksasosa-kvintoli kestää puolinuotin verran (jos ei olisi kvintoli, kestäisi puolinuotin + kahdeksasosan).
 
Septoli on tässä suhteessa tosiaan erikoistapaus, mutta yleensä kontekstista huomaa, onko kyseessä kolmen vai kahden iskun septoli. Joskus septoliin merkitään varmuuden vuoksi 7:2 tai 7:3, jotta käy selväksi kummasta on kyse.

Näissä on sellainen sääntö, että triolit ja kumppanit merkitään sellaisilla aika-arvoilla, että merkattujen aika-arvojen kesto olisi pidempi, kuin triolin tai muun vastaavan.
 
Siis:
Puolinuotti-duoli kestää pisteellisen puolinuotin verran (jos ei olisi duoli, kestäisi kokonuotin verran).
 
Muistetaanhan myös poikkeuksen poikkeukset... pisteellisen puolinuotin mittaista duolia tavataan merkittynä joko puolinuotti- tai neljäsosaduolina. Tämä siksi, että kahdeksasosaduoli (jota yleisimmin tavataan 6/8, 3/8 tai 12/8 -tahtilajeissa, joissa perusisku jaetaan kolmeen kahdeksasosaan) kestää pisteellisen neljäsosanuotin verran. Kahdeksasosaduolin puolisko on siis tismalleen samanmittainen kuin pisteellinen kahdeksasosa.
 
Tällä logiikalla 6/8-tahtilajissa myös 16-osa-kvartoli kestäisi pisteellisen neljäsosanuotin verran, mutta ainakin Wikipedia toteaa seuraavaa: Four quadruplet eighth notes would also equal a dotted quarter note. (http://en.wikipedia.org/wiki/Tuplet) Sibelius -notaatio-ohjelma ainakin tarjoaa defaulttina seuraavia jakoja (tahtilajista - 4/4 tai 6/8 - riippumatta):
 
neljäsosaduoli = pisteellinen puolinuotti
kahdeksasosaduoli = pisteellinen neljässosa
16-osa-kvartoli = pisteellinen neljäsosa

Muistetaanhan myös poikkeuksen poikkeukset... pisteellisen puolinuotin mittaista duolia tavataan merkittynä joko puolinuotti- tai neljäsosaduolina. Tämä siksi, että kahdeksasosaduoli (jota yleisimmin tavataan 6/8, 3/8 tai 12/8 -tahtilajeissa, joissa perusisku jaetaan kolmeen kahdeksasosaan) kestää pisteellisen neljäsosanuotin verran. Kahdeksasosaduolin puolisko on siis tismalleen samanmittainen kuin pisteellinen kahdeksasosa.
 
Tällä logiikalla 6/8-tahtilajissa myös 16-osa-kvartoli kestäisi pisteellisen neljäsosanuotin verran, mutta ainakin Wikipedia toteaa seuraavaa: (http://en.wikipedia.org/wiki/Tuplet) Sibelius -notaatio-ohjelma ainakin tarjoaa defaulttina seuraavia jakoja (tahtilajista - 4/4 tai 6/8 - riippumatta):
 
neljäsosaduoli = pisteellinen puolinuotti
kahdeksasosaduoli = pisteellinen neljässosa
16-osa-kvartoli = pisteellinen neljäsosa
 
Juu, tässä on tosiaan sellainen juttu, että "vanhoina hyvinä aikoina" duolit merkattiin epäloogisesti niin, että neljäsosaduoli kesti pisteellisen puolinuotin verran. Nykyään käytäntö on kuitenkin vakiintunut tuohon aikasemmin mainitsemaani tapaan. Outoa, että tuota vanhaakin tapaa edelleen näkee.
 
Oli itseasiassa pakko kokeilla, mitä Finale tarjoaa ja näköjään sekin käyttää tuota vanhaa mallia. Itse olen kuitenkin tehnyt solfat B-solfaan asti, ja siellä merkintä oli aina niin, että puolinuottiduoli kesti pisteellisen puolinuotin verran. Onkohan tässä sitten taas joku hemmetin maakohtainen ero?

Juu, tässä on tosiaan sellainen juttu, että "vanhoina hyvinä aikoina" duolit merkattiin epäloogisesti niin, että neljäsosaduoli kesti pisteellisen puolinuotin verran. Nykyään käytäntö on kuitenkin vakiintunut tuohon aikasemmin mainitsemaani tapaan. Outoa, että tuota vanhaakin tapaa edelleen näkee.
 
Oli itseasiassa pakko kokeilla, mitä Finale tarjoaa ja näköjään sekin käyttää tuota vanhaa mallia. Itse olen kuitenkin tehnyt solfat B-solfaan asti, ja siellä merkintä oli aina niin, että puolinuottiduoli kesti pisteellisen puolinuotin verran. Onkohan tässä sitten taas joku hemmetin maakohtainen ero?
 
Juu, tohtori toonikaa väsättäessä pengottiin tuota duoliasiaa sillä tuloksella että lähteet olivat ristiriidassa ja molempia käytäntöjä esitettiin. En nyt muista mikä Sibeliuksen sinfonia se oli, jossa maestro kirjoitti saman duolin saman biisin aikana kahdella eri tavalla.
 
Nää on just näitä epäloogisuuksia joiden kanssa on kai pakko elää...

Juu, tohtori toonikaa väsättäessä pengottiin tuota duoliasiaa sillä tuloksella että lähteet olivat ristiriidassa ja molempia käytäntöjä esitettiin. En nyt muista mikä Sibeliuksen sinfonia se oli, jossa maestro kirjoitti saman duolin saman biisin aikana kahdella eri tavalla.
 
Nää on just näitä epäloogisuuksia joiden kanssa on kai pakko elää...
 
Mut siitä varmaan voidaan olla yhtä mieltä, että kahdeksasosa (ja pienempien?)-duolien kohdalla toi muistisääntö, jonka mukaan poikkeusjaon osien tulisi yhteenlaskettuna kestää pidempään kuin se aika-arvo, jonka paikalle poikkeusjako tulee, ei siis päde?
 
Siis rautalangasta:
kahdeksasosatrioli = neljäsosanuotti (koska 3 kahdeksasosaa = pisteellinen neljäsosa)
MUTTA
kahdeksasosaduoli = pisteellinen neljäsosa (vaikka 2 kahdeksasosaa = neljäsosanuotti)