Etno, proge, latin ›

Monet hehkuttavat että Systematic Chaos on samalla niin paluuta DT:n juurille kuin myös uutta ja tuoretta. Loistavaa jos näin todellakin on! Ei ole SC mitään surkeita arvioita vielä saanutkaan.
Odottaminen alkaa nyt olla jo aika tuskallista.

Monet hehkuttavat että Systematic Chaos on samalla niin paluuta DT:n juurille
 
Ton Constant Motionin perusteella on hyvin vaikea uskoa.

Ton Constant Motionin perusteella on hyvin vaikea uskoa.
 
Tämä on totta. No on levyllä paljon silti kuunneltavaa.

Voisi melkein sanoa Dream Theaterin menevän turhassa mahtailussa, teknisyyden ja soittotaidon alleviivaamisessa niin pitkälle, että se kääntyy jo positiivisen puolelle. Älkääkä käsittäkö väärin, tämä oli kehu :)
 
Minullekkin DT aukeaa samalla tyylillä. En mitenkään kykene ottamaan heidän musiikkiaan liian vakavasti, vaan huumoriahan siinä on runsaasit. Täten nämä Liquid Tension Experiment tyyppiset instrumentaalisekoitelmat iskevät parhaiten. Äärimmilleen viety lottoproge on omalla tavallaan miellyttävän kuuloista. Taidemusiikin virkaa hoitaa sitten muut bändit, DT on niinkuin poppia mulle instrumentaalijutuillaan.
 
Live Budokanissa oleva Instrumental medley on yksi heidän lemppari "biisi" näiltä jätkiltä. Onhan noita tunnelmallisia hienoja biisejäkin, kuten edellä mainittu Octavarium. Pitääkin huomenna laittaa pitkästä aikaan kuunteluun kyseinen albumi.
 
Itse juuri mietiskelen että aionko mennä tuonne jäähalliin syyskuussa katselemaan näitä tyyppejä livenä. Jos olen sinne menossa, en ole hienon ja taiteellisen musiikin perässä, vaan odotan näkeväni nuo hullunkuriset tilusoolot ja portnoyt rumpukuviot. Nuo live dvd:t nähneenä uskoisin että lottoprogesta nauttii enemmän livenä. Nämä musikaalisesti humoristiset soolot ja rytmikuviot ovat parasta mihin tämä bändi kykenee.
 
E: Niin ja kuuntelin sitten tuon Dark eternal lightin tubesta. Kuten normaalia, laulusta en pitäny laisinkaan, mutta hyviä riffejä löytyi. Itselleni mieluisinta tietenkin tässä taas tuo instrumentaaliosuus kappaleen keskellä :)

Äärimmilleen viety lottoproge on omalla tavallaan miellyttävän kuuloista. Taidemusiikin virkaa hoitaa sitten muut bändit, DT on niinkuin poppia mulle instrumentaalijutuillaan.
 
Hehheh. Tässä olisi allekirjoitusainesta. :D
 
Pitääpä kyllä koittaa tuota uutukaista kuunnella jahka kerkeää; tiedä vaikka, jos tällainen DT-kyynikko lämpenisi uudelleen bändin musiikista.

Oon ite vähän samoilla linjoilla DTn vakavasti otettavuuden kannalta, mut pienellä erotuksella: Ite oon ottanut aina vanhemmat tuotokset jotakuinkin tosissaan, enkä niissä näe oikein mitään hauskaa sinänsä. Levythän ovat klassikkoja, mutta sitä mainetta ei ole ainakaan mun mittapuulla ansaittu tällä "vedetään vähän kieli poskella menolla". Hienoja sävellyksiä, tiluakin tietenkin löytyy, mutta eri tavalla ja ennenkaikkea tyylitajulla. Vanhemmassa DTssa tilutus palvelee kappaletta tai jotain sen tiettyä kohtaa eikä kuten nykyään, että heitetään hilltöntä kaahausta vain sen vuoksi, että "sitä nyt vaan pitää olla" sen enempiä miettimättä. Edellä mainittu pätee pitkälti myös tahtilajien käyttöön.
 
Nyt mitä pitemmälle DTn ura on mennyt, niin tämä vakavuus on huomattavasti vähentynyt ja sen kyllä huomaa aika selkeästi, mm. Rudessin mukaan tulo oli huomattava askel tähän uudempaan suuntaan. Monillahan on tämä ikuinen asenneongelma DTia kohtaan, mutta jos tähän bändiin asennoituu itse omalla tavallaan (=ei niin tosissaan) niin nämä hammasten kiristelyt voi unohtaa. Jotenkin uudesta tuotannosta vaan huomaa, että jätkillä on selkeästi hauskaa ja tietty rentous paistaa soitosta.
 
Ja kannattaa muistaa, että on aina suotavaa että oli nyt bändi mikä tahansa, niin se soittaa sitä juttua mitä se haluaa. Väkinäinen, johonkin tiettyyn muottiin musiikin valaminen vie helposti soittoinnon, yhteistyöhalun ja voi hajottaa bändin pahimmillaan. Ja eihän tätä kukaan halua, joten ihan Ok munsta, että bändi on muuttunut omaan suuntaansa vuosien aikana :)

Tuli Portnoylta aika jännää settiä Soundin haastattelussa.
 
"Dream Theater lyö hanskansa naulaan mikäli minä tai John Petrucci lopettavat. Kaikki muut ovat korvattavissa".
 
Ensinnäkin tuo ei ole JM:ää kohtaan kovinkaan reilua ja toiseksi minun käsittääkseni(vaikka en basson päälle pahemmin ymmärrä) John Myung on DT:n kavereista se taitavin kaveri(vaikka basistina taka-alalle jääkin), enkä oikein keksi että kuka hänet muka korvaisi. Lukemani perusteella kaverilla omaa kung-fu-mestarin harjoitusmentaliteetin, siitä esimerkkinä tämä vanha Majesty-pätkä:
 
http://www.youtube.com/watch?v=zACJNVVqDPY
 
Muut kaverit pelleilee ja hyppelehtii ympäriinsä niin eikös Myung lymyä kellarissa treenaamassa bassoa naama kurtussa. On muuten hauska video muutenkin.

Tuli Portnoylta aika jännää settiä Soundin haastattelussa.
 
"Dream Theater lyö hanskansa naulaan mikäli minä tai John Petrucci lopettavat. Kaikki muut ovat korvattavissa".
 
Ensinnäkin tuo ei ole JM:ää kohtaan kovinkaan reilua ja toiseksi minun käsittääkseni(vaikka en basson päälle pahemmin ymmärrä) John Myung on DT:n kavereista se taitavin kaveri(vaikka basistina taka-alalle jääkin), enkä oikein keksi että kuka hänet muka korvaisi. Lukemani perusteella kaverilla omaa kung-fu-mestarin harjoitusmentaliteetin, siitä esimerkkinä tämä vanha Majesty-pätkä:
 
http://www.youtube.com/watch?v=zACJNVVqDPY
 
Muut kaverit pelleilee ja hyppelehtii ympäriinsä niin eikös Myung lymyä kellarissa treenaamassa bassoa naama kurtussa. On muuten hauska video muutenkin.
 
No joo, Myung on taitava, muttei ehkä kovin "tunnistettava", joten ehkä jonkun bassogurun sen tilalle voisivat saadakin, mutta puhtaasti soitannollisesti katsoen myös Portnoy itse olisi korvattavissa, asia on vain niin, että Portnoy sattuu olemaan DT:n "henkinen johtaja", joten todennäköisesti Dream Theaterin tiimihenki voisi "vähän" kärsiä jos Portnoy lopettaisi. Petruccin tekniikkaa ja tyyliä ei sen sijaan kukaan ainakaan tällä hetkellä kuviteltavissa oleva kitaristi pystyisi korvaamaan. Enkä kyllä LaBrietäkään lähtisi potkimaan yhtyeestä...

John Myung on DT:n kavereista se taitavin kaveri(vaikka basistina taka-alalle jääkin
 
Miten Myungia voi verrata muihin DT:n jäbiin ja sanoa että hän on heistä se taitavin?

Sitä on vaikein korvata, jolla on eniten biisientekoon vaikutusta (keksii parhaat riffit jne...). Tiedä sitten kuka hän on... Petrucci? Toisaalta ei homma toimi ilman oikeata porukkaa tiluttamassa siis että toisen idea ei mene yhteisymmärryksen puutteen vuoksi hukkaan tjsp...

Neljän tähden arvio Soundissa kyllä kieltämättä yllätti. Tosin viimeaikoina lehden arviot ovat olleet lähinnä päinvastaisia omien mielipiteiden kanssa.

^ Et ilmeisesti edes halua odottaa hyvää levyä? Jotenkin ihmetyttää tuollainen kun joku ihmettelee jonkun pitävän levystä. öh.. No jokatapauksessa..

Vissiin jakanut taas mielipiteet aika hyvin tämä uus. Esim. Nuopponen antoi vaan 2.5 ja haukkui ja Soundi sitten antoi 4. Vaan eikö joka DT-levyn kohdalla ole sama asia, toiset tykkää, toiset ei. Hyvä se uusi joka tapauksessa on.

Myungista puheenollen mies on minusta nykyisellään bändin ainoa musiikillisesti selväjärkinen jäsen. Johnin soitto on muutenkin aina palvellut nimenomaan biisejä egoboostauksen sijaan. Käsittämättömän aliarvostettu kaveri minusta.

^ Et ilmeisesti edes halua odottaa hyvää levyä? Jotenkin ihmetyttää tuollainen kun joku ihmettelee jonkun pitävän levystä. öh.. No jokatapauksessa..
 
Siis mitä nyt tarkoitat? Omat odotukseni nousivat levyä kohtaan, koska esim. Soundissa ei tavallisesti todellakaan kyseistä orkesteria kehuta.

Myungista puheenollen mies on minusta nykyisellään bändin ainoa musiikillisesti selväjärkinen jäsen. Johnin soitto on muutenkin aina palvellut nimenomaan biisejä egoboostauksen sijaan. Käsittämättömän aliarvostettu kaveri minusta.
 
Näinhän se on. Kuitenkin ne jotka tekevät jotain näkyvästi ja omalaatuisella tyylillään muistetaan ja huomataan. Myung ei selvästikään kuulu heihin.

Mun mielestä tuo levy ei mitenkään riffeillään ja "hei-mä-osaan-soittaa" -sooloillaan jää muistiin, vaan edemmän niillä uskomattomilla melodioilla. Lynkataanko mut jos väitän, että tiettyä Slashmaisuutta löytyy hitaammista sooloista melodioiden osalta?
 
Nimenomaan melodiolla! Esim. soololevyltä Glasgow Kiss. Slashmaisuudesta en niin tiedä, ei ole niiin tuttu kitaristi :p
 
Myungia ei saa kyllä dissata. Ehdottomasti viilipyttymäisyydessään viilein tyyppi DT:stä!

Nimenomaan melodiolla! Esim. soololevyltä Glasgow Kiss. Slashmaisuudesta en niin tiedä, ei ole niiin tuttu kitaristi :p
 
Sitä melodiaa lainattiin pienin muutoksin Octavariumillekin.

No eiköhän tuo Miken kommentti ollut pelkkä läppä;)... Ei ihan joka paikassa kasva tuon tason kitara-, basso-, kosketinseppiä;). Ainakaan sellaisia jotka nimenomaan sopisivat soittotyyliltään DT:n musiikkiin.