Tanssimusiikki ›

Keskisuomalainen 22.5.2007
Orkesterimuusikot naukkailevat usein
 
TERVEYS: Suurin osa bändin pojista ottaa alkoholia pari, kolme kertaa viikossa.
 
Maarit Lantto-Tolvanen
 
Keikkamuusikoiden kostea työympäristö houkuttaa helposti ottamaan lasillisen tai pari. Tuoreen tutkimuksen mukaan orkesterimuusikot naukkailevat muuta väestöä useammin, vaikka alkoholin kokonaismäärä ei nouse muita suuremmaksi.
 
Aktiivisoittajista lähes joka viides, eläkkeellä olevista miltei joka kolmas ja alan opiskelijoista lähes joka kymmenes juo päivittäin tai miltei joka päivä.
 
Suurin osa orkesterimuusikoista nauttii alkoholia 2-3 kertaa viikossa.
 
Muusikoiden alkoholin käyttöä ei ole meillä tähän mennessä tutkittu kovinkaan laajasti, kertoo dosentti, ylilääkäri Martti Vastamäki sairaala Ortonista. Hän uskoo muusikoiden tarttuvan juomaan stressin poistamiseksi.
 
Ortonin tekemää tutkimusta Vastamäki pitää luotettavana, koska kyselyyn sai vastata nimettömänä. Kyselylomake lähetettiin yli tuhannelle soittajalle, joista 630 vastasi.
 
Soittajat käyttivät viikossa keskimäärin 5,6 annosta alkoholia. Aktiivityössä olevat ottivat 6,4, opiskelijat 4,1 ja eläkeläiset 5,9 paukkua viikossa.
 
Suurkuluttajaksi luokitellaan mieshenkilö, joka juo viikossa 24 annosta. Määrä tarkoittaa 24 olutpullollista, 3,5 pulloa mietoa viiniä tai 1,75 pulloa kirkasta viinaa viikossa. Naisilla raja on miehiä huomattavasti alempi. Vain kolme prosenttia soittajista luokiteltiin suurkuluttajaksi.
 
Janoisimmat ylittivät reilusti kaikki rajat, sillä jotkut aktiivit kertoivat juovansa viikossa 42 alkoholiannosta, opiskelijoilla suurin luku oli 54 ja eläkeläisillä 25 annosta viikossa.
 
Aktiiveista soittajista vain joka sadas oli täysin raitis, eläkkeellä olevista miehistä ei kukaan.
 
Soittajista viisi prosenttia oli usein huolissaan omasta juomisestaan. Alkoholistina itseään piti 25 henkilöä, eli neljä prosenttia. He joivat viikossa keskimäärin 13,5 annosta, kun muiden määräksi jäi 5,3 annosta.
 
Reippaasti alkoholia käyttävillä oli huomattavasti enemmän käyntejä terveydenhuollossa, heillä oli myös muita useammin työkyvyttömyyspäiviä.
 
Krapulapäiviä oli keskimäärin kuusi vuodessa.
 
Martti Vastamäki on perehtynyt muusikoiden sairauksien diagnosointiin ja hoitoon. Hän perusti vuonna 2000 Suomen Musiikkilääketieteen yhdistyksen.
 
Kuka tunnustaa olevan tuo täysin raitis?

Eli muusikot ja sellaisiksi opiskelevat juovat muuta väestöä fiksummin. (=Useammin, mutta kokonaismäärä ei ole suurempi). Näin minä tämän luen.

Aivan turha tutkimus jälleen kerran, mutta jotakinhan niittenkin on tutkittava. Joskus tuntuu, että eikö noilla asioista päättävillä ole minkäännäköistä mielikuvitusta. Jotenkin yhteiskuntaa pitäisi viedä eteenpäin eikä tutkia itsestään selvyyksiä.

Tuon mukaan olen suurkuluttaja koska juon punaviiniä n. yksi hanapakkaus viikossa. Hmmm....
 
e: ..tai no 2-3 pakkausta kuukaudessa.

Aivan turha tutkimus jälleen kerran, mutta jotakinhan niittenkin on tutkittava. Joskus tuntuu, että eikö noilla asioista päättävillä ole minkäännäköistä mielikuvitusta. Jotenkin yhteiskuntaa pitäisi viedä eteenpäin eikä tutkia itsestään selvyyksiä.
 
Heh, hyvä tuo viimeinen lause. Voipi olla jollekin hyvinkin tähellinen tutkimus.
Mulla on sellainen luulo, että yhteiskuntaa taidetaan jotenkin viedäkin eteenpäin.
Yksi tärkeimmistä tekijöistä taitaa olla tutkimus.

Jonnekinhan ne rahat pitää syytää,siis tuota tutkimusta tarkoitan, kyllä ravintolatyöntekijät yleensäkin melko kosteata porukkaa ovat, myös.Turha tutkimus.Tuon otsikon olis voinut laittaa myös muotoon:"
Gynekologien kostea työympäristö houkuttaa helposti ottamaan lasillisen tai pari.

Heh, hyvä tuo viimeinen lause. Voipi olla jollekin hyvinkin tähellinen tutkimus.
Mulla on sellainen luulo, että yhteiskuntaa taidetaan jotenkin viedäkin eteenpäin.
Yksi tärkeimmistä tekijöistä taitaa olla tutkimus.
 
Pitäisi tutkia , käyttävätkö metsurit enemmän öljybensaa kuin ns. "tavallinen" kansanosa.

Heh, hyvä tuo viimeinen lause. Voipi olla jollekin hyvinkin tähellinen tutkimus.
Mulla on sellainen luulo, että yhteiskuntaa taidetaan jotenkin viedäkin eteenpäin.
Yksi tärkeimmistä tekijöistä taitaa olla tutkimus.
 
Siis sitä hain, että yhteiskuntaa voisi kehittää hyödyllisilläkin tutkimuksilla. Ei ole sinänsä järkeä tukea jonkun yksittäisen tutkijan hyvinvointia verorahoilla.
 
Satun asustelemaan tutkijan kanssa samaa huushollia, joten tiedän mitä ajoit takaa.

Tuon mukaan olen suurkuluttaja koska juon punaviiniä n. yksi hanapakkaus viikossa. Hmmm....
 
e: ..tai no 2-3 pakkausta kuukaudessa.
 
Mä join nyt viikonloppuna mökillä kolmen litran valkoviinihanapakkauksen kahdessa päivässä ja kaljaa päälle. Eilen vielä pienen litteän kossupullon ja jonkun kaljan sekä karpaloviiniä hieman. Colbert- pullosta tarjosin mökillä naapurin isännälle siivut, mutta itse en koskenut siihen, joten säilyy liki täytenä Uruttajan ensiviikon tuloon asti.

Mä join nyt viikonloppuna mökillä kolmen litran valkoviinihanapakkauksen kahdessa päivässä ja kaljaa päälle. Eilen vielä pienen litteän kossupullon ja jonkun kaljan sekä karpaloviiniä hieman. Colbert- pullosta tarjosin mökillä naapurin isännälle siivut, mutta itse en koskenut siihen, joten säilyy liki täytenä Uruttajan ensiviikon tuloon asti.
 
Juu, erikoistilanteissa mullakin menee tuon verran. ;-). Mutta sitten meneekin pari viikkoa miltei ilman mitään naukkuva.

Mä kun oon ollut jonkunlainen tutkija niin se on kyllä p:stä, että yhteiskunta tai kuka tahansa alkaisi rajoittaa tutkimuksen vapautta.
Kaikki tieto on hyödyksi, jollei heti sen arvoa havaita niin joskus.
 
Ns tavoitetutkimus, että tutkittaisiin vain jonkun maallikon mielestä "hyödyllistä" ei johda mihinkään.

Juu, erikoistilanteissa mullakin menee tuon verran. ;-). Mutta sitten meneekin pari viikkoa miltei ilman mitään naukkuva.
 
Noin käy mullekin usein.

Erään tutun jälkikasvu totesi joskus vuosia sitten että "isi haisee soitolta". Jo lapsetkin opetetaan ennakkoluuloisiksi tiettyjä ammattikuntia kohtaan.

Ns tavoitetutkimus, että tutkittaisiin vain jonkun maallikon mielestä "hyödyllistä" ei johda mihinkään.
 
Kyllä monesti on tullut sellainen kuva, että ns. maalaisjärjen käyttö ei ole kovin yleistä tutkijoilla. Yliopistojen tutkijoilla lienee voimakkaampana driverina saada paperit ulos kuin järkevä tutkimus aikaan.
 
Edit: sinänsähän tämä menee jo otsikon ohi, mutta...
 
Näissä päivätöissäkin on monasti törmännyt siihen kuinka eri maailmoissa yrityselämä ja tutkimuslaitokset, varsinkin yliopistot, elävät. Viime vuosina VTT ainakin on joutunut tarkistamaan kantaansa ja nykyään tekevät jo melkein alihankkijankin hommia.

Mun osuus on laskettu kyllä pois. Kuukausi sitten tuli 10 vuotta raittiutta täyteen. Nyt alkaa seuraavan kympin" lasku". Tosin ennen tuli kyllä täytettyä tuota kiintiötä oikein urakalla joten keskiarvossa on pysytty kaikesta huolimatta.

Pitäisi tutkia , käyttävätkö metsurit enemmän öljybensaa kuin ns. "tavallinen" kansanosa.
 
Niin, käyttäväthän muusikotkin enemmän nuottiöljyä kuin tavallinen kansanosa.

Helsingin kaupunginkirjaston Kysy mitä vaan -palstalla oli selvitetty Ellun kana -sanonnan alkuperää. Ehkä jostain syystä nimenomaan keikkamuusikot koetaan jotenkin helpommalla pääseviksi, ei niin työteliäiksi ihmisiksi, kun ei kyetä ymmärtämään sitä työmäärää, joka on täytynyt etukäteen tehdä ja joka ei näy itse esiintymistilanteessa samalla tavalla kuin esim. jollain rokkibändillä.
 
"Kysymys
iGS WebSuomi (3.8.2006) Kansa puhuu usein ihmisestä, joka on päissään kuin Ellun kana.
Mitä tämä mahtaa tarkoittaa, oliko Ellu olemassa ja oliko hänellä kana, joka
nokki käyneitä jyviä?
Ellun kanan alkuperää kyseltiin myös Turun sanomien nettisivuilla ja siellä vastattiin näin:
 
""Ellun kana" on Suomen kansan laajalti tuntema huoleton eläin, joka kirjallisuudessa on yleensä humalassa. Sanontaa ovat käyttäneet muun muassa Mika Waltari, Lauri Viita ja Väinö Linna. Tuntemattomassa sotilaassa luutnantti Koskela "varoittaa" miehiä kiljun valmistuttua: "Asialliset hommat suoritetaan, muuten ollaan kuin Ellun kanat." Sanonnan pohjimmaista alkuperää tuskin tietää kukaan."
 
Ellun kana-vertaukseen yleensä liittyy mielikuva siitä, että kana oli umpipäissään, suruton juhlija.
Leea Virtasen kirjassa "Ellun kana ja Turusen pyssy - Kyllä kansa tietää" valotetaan kyselyjen perusteella Ellun kanan alkuperää. Montakin tarinaa Ellusta ja sen kanoista löytyy, mutta arkistolähteet eivät kerro, miten Ellun kanasta loppujen lopuksi tuli koko kansan suussa elävä vertaus.
Yksi kirjan haastaateltavista kertoo, että vuosisadan vaihteessa oli Taulunkylässä elänyt Elias Kiviharju (Ellu), jonka kanalaumassa eräs kana oli äännellyt ihmissanoja muistuttavalla tavalla eikä muninut. Oli syntynyt sanonta "On niinku Ellun kana, puhuu plotkottaa vaan, ei muni eikä mitää." Tällä oli tarkoitettu laiskaa ja toimetonta ihmistä.
 
Tarinoita Ellusta ja kanasta löytyy, mutta sanonnan alkuperästä ei liene minkäänlaista varmuutta.

Mä kun oon ollut jonkunlainen tutkija niin se on kyllä p:stä, että yhteiskunta tai kuka tahansa alkaisi rajoittaa tutkimuksen vapautta.
Kaikki tieto on hyödyksi, jollei heti sen arvoa havaita niin joskus.
 
Ns tavoitetutkimus, että tutkittaisiin vain jonkun maallikon mielestä "hyödyllistä" ei johda mihinkään.
 
Näinhän se on. Komppia ja isolla kädellä.

Kyllä monesti on tullut sellainen kuva, että ns. maalaisjärjen käyttö ei ole kovin yleistä tutkijoilla. Yliopistojen tutkijoilla lienee voimakkaampana driverina saada paperit ulos kuin järkevä tutkimus aikaan.
 
Edit: sinänsähän tämä menee jo otsikon ohi, mutta...
 
Näissä päivätöissäkin on monasti törmännyt siihen kuinka eri maailmoissa yrityselämä ja tutkimuslaitokset, varsinkin yliopistot, elävät. Viime vuosina VTT ainakin on joutunut tarkistamaan kantaansa ja nykyään tekevät jo melkein alihankkijankin hommia.
 
Mitähän sillä maalaisjärjellä tutkittaisiin? Paskanluontia tai halontekoako.
Ei taida arkiajattelu riittää tieteen tekoon.