Rock, pop, alternative ›

Tällaistakin olis näköjään tulossa tarjolle 29.5. alkaen. Yhteistyökumppaneina mm. Flea, John Frusciante, Peterit Hook & DiStefano ja yx Jim Morrison. Ainakin ensisinkku 'Wish Upon A Dog Star' on ihan kuunneltavaa. Jää nähtäväksi, onko SP kevyesti parempi kuin Jane's Addiction ja Porno For Pyros yhteensä... ja kuinka hapokasta lie noihin verrattuna.
 
http://www.satelliteparty.com/
http://www.myspace.com/satelliteparty
http://www.musicbox.sonybmg.com/video/satellite_party/

Siis Nuno soittaa Farrellin kanssa? Mielenkiinnolla odotan, vaikkakaan en Perryn laulusoundista liiemmin diggaa.

Oho, menny kyllä ihan täysin ohi korvien tämmönen projekti! Perkele, hyvähyvä!
 
DiStefanokin mukana *pienempikuinkolme*

Oho, menny kyllä ihan täysin ohi korvien tämmönen projekti! Perkele, hyvähyvä!
 
Sama täällä. Ja minun mielestäni Perry Farrelilla on mitä mahtavin ääni. Yksi suosikeistani. Olis se silti ollu parempi jos vanha kunnon Jane's Addiction olisi nyt edes vielä kerran yrittänyt.

Ei kai Jane'sissa oikein Navarron ja Farrellin kemiat synkanneet, tietenkin oishan se kolmas (?) kerta voinut toden sanoa.
 
1. kerta 1986-1991
2. kerta 1997
3. kerta 2002-2005
 
Saa nähdä kuinka pitkäikäinen tuostä SP:stä tulee!?
 
Herra Farrell on itse muinoin sanonut että mikään missä hän on mukana ei tule kestämään 5 vuotta pidempään.

1. kerta 1986-1991
2. kerta 1997
3. kerta 2002-2005
 

 
Herra Farrell on itse muinoin sanonut että mikään missä hän on mukana ei tule kestämään 5 vuotta pidempään.
 
Eikös 3. kerta ollut 2001-2004?

Eikös 3. kerta ollut 2001-2004?
 
Miten sen nyt ottaa, muistaakseni 2002 alkuvuonna vetivät ensimmäiset keikat. Anyway.

Soundin arvostelu:
 
Katteettomat kehut, turhat ylisanat ja tyhjä sanahelinä ovat olennainen osa promobiografioita. Suodattaminen on yleensä helppoa, mutta välillä hypen ja sisällön välisen eron synnyttämä kognitiivinen dissonanssi on nin raju, että taju meinaa lähteä. Niin nytkin: "Tämä levy on enemmän kuin levy. Se on herätyskello, jonka ääni raastaa ihmiset apatiastaan taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Taiteilijat ratkaisevat maailman ongelmat. Tämän levyn tekijä on visionääri, joka yhdistää rockin, electron, urbaanit rytmit ja sinfoniaorkesterin."
 
Paskat.
 
Ultra Payloaded on enimmäkseen turpeaa keskitien rockia, jonka loputonta kitaravingutusta maustetaan "moderneilla" soundeilla ja Hollywoodin temppukirjan etu- ja takaperin ulkoa osaavalla "säveltäjällä". Edistyksellisimmillään tulos kuulostaa yhtä visionääriseltä kuin Matrixin soundtrack. Vähän hippilätinää sanoituksiksi ja pehmeäpäinen kehystarina pesään, niin johan alkaa vesipiippu porista.
 
Ainoa totuuden sana koko biossa lienee se, että levyn nimikkokappale on "useiden sävellysten hybridi". Eli jutussa ei ole päätä eikä häntää. Samalla tavalla tämä koko levy on "hybridi kaikista erilaisista jutuista".
 
Niinku, awesome. Suositellaan kaikille Red Hot Chili Peppers- ja Extreme -faneille.
*
Arttu Tolonen
 
Vai semmosta, veikkaan että Toloselta on jäänyt Farrellin soololevy kuulematta. Ei voi kun odottaa että pääsee itse vetämään levystä omat johtopäätöksensä. Tuota Peppers -viittausta en myöskään ymmärrä, liittyyhän Perry mutkan kautta Peppersiin mutta ikinä ei ole suoranaisesti vaikuttanut pippurien tekemisiin.

Ihme ettei yhtään kertaa mainittu Jane's Addictionia tuossa arviossa. Ehkä se on ihan hyvä vaan, säästyttiin turhalta vertailulta.

Soundin arvostelu:
 
Katteettomat kehut, turhat ylisanat ja tyhjä sanahelinä ovat olennainen osa promobiografioita. Suodattaminen on yleensä helppoa, mutta välillä hypen ja sisällön välisen eron synnyttämä kognitiivinen dissonanssi on nin raju, että taju meinaa lähteä. Niin nytkin: "Tämä levy on enemmän kuin levy. Se on herätyskello, jonka ääni raastaa ihmiset apatiastaan taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Taiteilijat ratkaisevat maailman ongelmat. Tämän levyn tekijä on visionääri, joka yhdistää rockin, electron, urbaanit rytmit ja sinfoniaorkesterin."

Paskat.

Ultra Payloaded on enimmäkseen turpeaa keskitien rockia, jonka loputonta kitaravingutusta maustetaan "moderneilla" soundeilla ja Hollywoodin temppukirjan etu- ja takaperin ulkoa osaavalla "säveltäjällä". Edistyksellisimmillään tulos kuulostaa yhtä visionääriseltä kuin Matrixin soundtrack. Vähän hippilätinää sanoituksiksi ja pehmeäpäinen kehystarina pesään, niin johan alkaa vesipiippu porista.

Ainoa totuuden sana koko biossa lienee se, että levyn nimikkokappale on "useiden sävellysten hybridi". Eli jutussa ei ole päätä eikä häntää. Samalla tavalla tämä koko levy on "hybridi kaikista erilaisista jutuista".

Niinku, awesome. Suositellaan kaikille Red Hot Chili Peppers- ja Extreme -faneille.
*
Arttu Tolonen
 
Vai semmosta. Paska arvostelu, hyvä levy.

En Nuno-diggarina saanut bändistä mitään irti. Kivaa musaa muttei semmoista mitä oikeasti ehkä kuuntelisin. Olisin odottanut Nunolta jotain muuta.

Olisin odottanut Nunolta jotain muuta.
 
Olishan se huikeeta, jos Nuno pystyis vielä vanhoilla päivillään ehkä jopa More Than Wordsinkin lyömään laudalta!
 
...hymiö (+ toinen vielä tuplavarmistukseksi)
 
Ei ole levyn suhteen odotukset huipussaan, mutta täytyy kai se kuunnella ennen teilaamista. Jotenkin vaan ton konseptin hehkutettu "coolius" ei oo ollut coolia mulle. Mutta jospa edes pari hyvää biisiä olis luvassa?

Ei ole levyn suhteen odotukset huipussaan, mutta täytyy kai se kuunnella ennen teilaamista. Jotenkin vaan ton konseptin hehkutettu "coolius" ei oo ollut coolia mulle. Mutta jospa edes pari hyvää biisiä olis luvassa?
 
Kyllä mä tuota MySpace-sivustoa kuuntelin läpi. Musiikki varmasti kolahtaa kohderyhmälle, mutta tuossa kitaristi olisi voinut olla joku muukin kuin Nuno. Odotin joitain Mourning Widows -tyylistä meininkiä.

Löyty tämmönen kun ettiskelin Porno For Pyrosia

http://www.youtube.com/watch?v=K0xTEdYvH3Y

Ultra payloadedia on nyt kuunneltu tarpeeksi että voin antaa oman arvioni: loistava kesä-bailulevy. Ei kannata odottaa Jane'sin rytmi-iloittelua tai Pyrosin fiilistelyä, tää on monipuolista "tanssibiittiä" sen positiivisessa ja psykedeelisessä merkityksessä. Ainoa biisi mikä itselle tökkii on viimeinen, Jim Morrisonin vanhaan "lauluraitaan" tehty "Woman in the Window".

Koko levy on nyt kokonaisuudessaan kuunneltavissa MySpacessa:
 
http://www.myspace.com/satelliteparty
 
Ihan kivalta kuulostaa mutta ei mun mielestä tarjoa mitään ihmeellisempää. Perry Farrelin musa oli silloin paljon kiinnostavampaa kun sillä oli vielä rastat.

Perry Farrelin musa oli silloin paljon kiinnostavampaa kun sillä oli vielä rastat.
 
...ja vielä pari vuotta sen jälkeenkin. Mutta tosiaan valitettavasti tääkin uusin menee vain sinne 'ihan kiva' -osastoon.

Soundin arvio herätti ainakin mun mielenkiinnon tähän levyyn. Aika monesti noissa arviossa ei puhuta kyseisestä levystä juuri mitään, vaan keskitytään mollaan levyllä esiintyviä muusikoita. Niinkuin nytkin nunoo ja peppersejä. No, tärkeintä on boogie, kesän jatkoja!

Näin nämä livenä Hurricanessa viime viikonloppuna. Perry veti mahtavasti, mut eipä se muuten oikein fiiliskäyriä ravistellut.