Muut soittimet ›

Selaile sivuja. Löytyy sivukaupalla asiaa ja linkkejäkin aiheesta.
 
Moro!
 
Mitähän ihmeen sivuja pitäisi selata ja millä hakusanoilla? Googletin viulu tukkoon ja vastaavilla yhdistelmillä, mutta löysin ainoastaan tämäntapaisia mielipidetieteen helmiä...
 
Voisitko ihan oikeasti laittaa linkkejä, että voisin perehtyä aiheeseen, vaikka en kyllä uskokaan siihen, sanottakoon se nyt tässä vielä kerran.
 
HANURIIN

Mikähän mekanismi siinä tukkii puun? Miten epävireisesti pitää soittaa, että saa viulun tukkoon? Meneekö se tukkoon, jos soittaa alavireisellä, mutta suhteelisesti vireessä olevalla viululla, vai riittääkö pelkkä kielten keskinäinen epävire tai sormi väärässä kohtaa kaulalla? Tukkeutuuko pahemmin, jos soittaa kahta epävireistä ääntä yhtäaikaa, vai riittääkö yksikin?
 
Sitä vain ajattelin, että kun normivirehän on 440, niin tukkiiko orkesterin 443 vire viulun äkkiäkin, varsinkin jos on iäkkäämpi viulu, joka pitäisi ehkä avata 435 vireellä? OMG LOL WTF!
 
okei. en oikein tiedä mistä lähtien pitää selittää. ilmeisesti olet kuitenkin soittanut viulua? yritän joka tapauksessa.
Uskotko että puu on kuitenkin elävää materiaalia joka reagoi erilaisiin resonanssi-ilmiöihin eri tavalla ja muuttuu aikojen kuluessa ("oppii")?
Ei tuki soundia hertsit yms. (Itse viritän A:ni yleensä sinne 443:een ) Joidenkin kulttuurien kansanmusiikissa esim. viulu viritetään A-D-A-D ja olen kuullut jopa As-Des-As-Des vireistä oikein mukavasti soivaa viulua. Kysymys taitaa olla yläsävelistä (ja alasävelistä jos alapuolella soivia yläsäveliä sellaisiksi haluaa nimittää). Sävelten tulee olla yläsäveljärjestelmän mukaisesti keskenään vireessä. Parhaiten vaikutuksen huomaa soittaessa pariääniä. (soittaa kahdella kielellä yhtä aikaa) Kun tarkasti kuuntelee kuuleekin yhtäkkiä 3 ääntä yhtäaikaa, ja harjaantuessaan niitä kuulemaan (ja viulun äänen "avautuessa") useampiakin. Sellainen resonointi vaikuttaa puun syihin, ja aikojen kuluessa viulun ääni "avautuu".
Ei ole pelkkä viulunrakentajien mainoskikka, että kyllä se parin vuoden päästä soi vielä paremmin kuin nyt, nimittäin siinä todella käy niin...
Soittamattomuus aiheuttaa aina pientä tukkoisuutta, epävireinen soitto on luulakseni yhtä paha.

Huutonetissä on kaupan kiinalaisia ruoskalla ja riisillä teetettyjä viuluja. Omastani maksoin alle sata euroa.
 
Ihan siisti peli, lakkauskin ihan hyvä joten voi olettaa että lakkauksen tekijä ei ollut valvonut töissä yhteen putkeen vielä montaakaan päivää ja saattaapi siten olla ihan täysmittainen kiinalainen edelleenkin.
 
Olen vasta 52 vee joten uskon vielä oppivani muutamia melodioita päästelemään.
 
Tässäkin soittimessa kiinnostaa sen korvakuulolla tapahtuva soittaminen.
 
Tästä uskon olevan hyötyä lauluharrastukselleni joka on pääasiallisin musiikin harrastukseni kitaransoiton ja itseni säestyksen ohella.
 
Näissäkään tuskin enää kovin suurta mainetta tulen niittämään, mutta kiva jos karaokessa ei kovasti buuata ja kaveriporukassa pystyn viihdyttämään muun suunsoiton ohella.
 
Kitarassa olen vaihteeksi enämpi viehättynyt melodioihin sekä välisoittoihin, kun kaverin kanssa tässä vapun jälkeen musisoitiin. Kaveri veteli melodioita myös viululla joita kitaralla säestin, ajattelin että kyllähän minäkin joskus vielä muutaman melodian ja välisoiton.
 
Tarkoitus on oppia perusasiat oikein, sen jälkeen on aina voitto kun jotain melodioita sieltä saisi kaiveltua.
 
Ja tietenkin se,että soittaessa voi aina vilkaista kannettavan viremittariin, joka kertoo missä mennään. Kannettavan mittari kätevä kun ei piippaile sekä selkeä näyttö.
 
Luulen että ikäni ei riitä siihen että pystyn korvallani tarkistamaan viremittarit, kuten friikit tekevät.
 
Johan hintakin kertoo että leikkikalu tämäkin lähinnä minulle, mutta silti pidän senkin opettelemista oikealla tavalla tärkeänä.
 
Muutenhan on soittoni silkkaa hupia.
 
Mare ja Mullova sopivat tallustamaan telluksella sulassa sovussa kunhan en vahingossa istu Viktorian viulun päälle.

Itse asiassa, vanhemmiten soittamisen opiskelu voi olla jopa helpompaa, koska periaatteessa kaikki motorinen taito pitäisi olla jo kehittynyt (viuluhan on todella hienomotorinen soitin). Esim. 4-vuotiaalla ei vielä todellakaan ole vaadittava hienomotoriikka (saatika sitä ennen vaadittava karkeamotorinen taito) vielä kehittynyt.
 
Ihan pilkkua viilaten, kyllä se oppiminen olis etenkin viulunsoitossa hyvä silti alottaa sinänsä nuorena. Aivoissa on paljon assosiaatioalueita, jotka mukautuu sen mukaan, mihin niitä käytetään ja esimerkiksi juuri viulisteilla tietyt hienomotoriikkan alueet on paljon suurempia kuin "normaaleilla ihmisillä". :D Toisaalta, jos niitä alueita ei käytä nuorena tällaisiin asioihin, niin ne käytetään herkästi joihinkin muihin asioihin. Menihän tää ehkä vähän asian vierestä, mutta kai sitä nyt vähän tiedoillaan saa leijua, plus toi viulisti-esimerkki oli suoraan jossain biologiankirjassa.

Mutta tämähän siis oli vain teoriaa. Koskaanhan ei ole liian myöhäistä aloittaa...

Joo, uusia soittajia kehiin vain!
 
Mä oon soittanu viulua kaks vuotiaasta asti ja nyt on ollu pidempi tauko täysin ilman soittamista. Tosin, vähitellen aloittelen taas, kunhan viulu korjaajalta tulee.
 
Mä oon henkilökohtaisesti aina antanut ilomielin kavereitteni kokeilla viuluani, ei se siitä kulu ja paremmin tosiaan kokematon siitä soittimesta kiinni pitää kuin mitä itse tulee pidettyä.
 
Viuluhan on aika vaativa soitin, mutta on se vanhemmallakin iällä mahdollista oppia. Esimerkiksi oma vaarini, joka aloitti teini-ikäisenä ensimmäisiä kertoja viulua soittelemaan, mutta palasi asiaan tosissaan vasta myöhemmällä iällä. Ja kuinkas kävikään, kuuluisa viulisti-säveltäjä siitä tulikin.

Mitenkäs sen viulun muuten saa oikein soimaan? Talossa on kaksikin viulua mutta äänen saaminen tuntuu vaikealta. Jouseen on laitettu hartsia ja tallaa yms. viritelty. Virekään ei tunnu pysyvät hyvin. Kannattaisiko kielten vaihto vai pitäisikö soittimet kiikuttaa huoltoon? Toinen viulu oli muuten Suzuki merkiltään (1/1 kokoa), toinen oli joku pienempi kooltaan.

Mitenkäs sen viulun muuten saa oikein soimaan? Talossa on kaksikin viulua mutta äänen saaminen tuntuu vaikealta. Jouseen on laitettu hartsia ja tallaa yms. viritelty. Virekään ei tunnu pysyvät hyvin. Kannattaisiko kielten vaihto vai pitäisikö soittimet kiikuttaa huoltoon? Toinen viulu oli muuten Suzuki merkiltään (1/1 kokoa), toinen oli joku pienempi kooltaan.
 
Onko hartsia tarpeeksi? ainakin uuteen jouseen sai hinkata aika huolella ennen kuin alkoi "tarttumaan".Toisaalta liikaakaan ei saa olla,liikoja voi koettaa poistaa varovasti "näppäilemällä" jouhia sormenkynnen yläpuolella ihan sieltä "kahvapään" läheltä.Jouhiin ei saa sormilla koskea,rasva likaa ne. Uusi/käytämättömänä ollut hartsi voi myös olla "kuivahtanut" jolloin sen pinnan rapsuttaminen esim jolla piikillä voi auttaa. Sitten tietysti perusasiat eli jousi suorassa kulmasa kieliin nähden otelaudan ja tallan välissä,sopiva nopeus jne. Vaatii ainakin oman kokemukseni mukaan hetken harjoittelua ennen kuin saa muutakin ääntä kuin narinaa ja vingahduksia. Vire ei myöskään uudessa/käyttämättömänä olleessa viulussa aluksi pysy hyvin, mutta ku sen usein virittää että "tottuu" olemaan vireessä niin alkaa pysyä, oma halpikseni vaati alkuun viritystä joka kerta ja paljon,nykyään riittää yleensä ihan pieni kierto pikavirittimistä saamaan sen vireeseen.

Jesh, ja onhan se viulu hyvä aina välillä huoltaa.
Jos vire ei ala millään pysymään niin kannattaa tarkistaa missä kunnossa viritystapit on. Itellä meni just soitin korjuukselle kun tapit ei pitäny enää yhtään. Edellisen kerran huolto suoritettu siis... khmm.. 70-luvulla.

Jesh, ja onhan se viulu hyvä aina välillä huoltaa.
Jos vire ei ala millään pysymään niin kannattaa tarkistaa missä kunnossa viritystapit on. Itellä meni just soitin korjuukselle kun tapit ei pitäny enää yhtään. Edellisen kerran huolto suoritettu siis... khmm.. 70-luvulla.
 
Niitten tappien "lukitsemiseen" on olemassa erilaisia konsteja, jopa tarkoitukseen valmistettua tappipastaa. Joku ehdotti hartsia ja sitä olen itse käyttänyt kun sitä on jousta varten valmiiksi olemassa. Taululiitu toimii kuulemma myös,mutta kuluttaa tappeja ja reikiä hiukan enemmän. Mitenköhän toimisi esim. mehiläisvaha?

Vaan onkohan niin, että viulu ei oikein ole tuollainen, kokeiltava soitin?
Tähänmennessä aina, kun olen joltakulta kysynyt, josko saisin heidän viulua kokeilla, olen saanut kieltävän vastauksen.
 
Viulistit on tietty rakastuneita omaan viuluunsa, mutta kyllä taustalla on ihan oikeaa pelkoa siitä, että viulu kärsii, jos sitä käsittelee huonosti. Kannattaa ensin alkuun vilkaista vaikka viulunrakentaja Mark Ahlgrenin viulunkäsittelyohjeet:
 
http://www.markahlgren.com/tietoa.html
 
Perussääntö on, että viulua kosketaan vain kaulasta ja ihan päästä niin, ettei sormet mielellään koske ollenkaan viulun kanteen tai pohjaan. Mitä vanhempi (kannesta ja pohjasta likaantunut) viulu, sitä selvemmäksi tämän säännön merkitys käy. Viulua kun ei voi pestä! Kaikenlainen viulun puhdistaminenkin on ammattilaisen hommaa - varsinkin, jos kyse on vähänkin arvokkaammasta viulusta. Ja viulun käyttäminen ammattilaisella huollossa / puhdistuksessa maksaa.

Terve vaan kaikille! Viulun hankinta olisi minulla myös harkinnassa, semmoinen kysymys vaan pisti mieleen, kitaraa kun on tullut soiteltua vajaa 6 vuotta, onnistuisiko laittaa viulu sellaiseen vireeseen kuin E A D G ilman että kielet jäisivät kauhean löysiksi? En jaksaisi minkään uuden vireen kanssa ruveta kikkailemaan, tuntuisi jotenkin helpolta pistää se semmoiseen vireeseen. Jääkö kielet kauhean löysäksi vai millä tavalla? En ole koskaan viuluun edes koskenut, joten turha kysyä mitään viulun anatomiasta :D

Terve vaan kaikille! Viulun hankinta olisi minulla myös harkinnassa, semmoinen kysymys vaan pisti mieleen, kitaraa kun on tullut soiteltua vajaa 6 vuotta, onnistuisiko laittaa viulu sellaiseen vireeseen kuin E A D G ilman että kielet jäisivät kauhean löysiksi? En jaksaisi minkään uuden vireen kanssa ruveta kikkailemaan, tuntuisi jotenkin helpolta pistää se semmoiseen vireeseen. Jääkö kielet kauhean löysäksi vai millä tavalla? En ole koskaan viuluun edes koskenut, joten turha kysyä mitään viulun anatomiasta :D
 
Viulun kielethän on E A D G, tosin ylimmästä lähtien. ;)
 
En usko, että tuo onnistuu kovin hyvin, viulun kielissä ei ihan kamalasti ole säätövaraa ilman että kieli menee poikki tai on niin löysä, että soittaminen on miltei mahdotonta. Kaikkea kannattaa tietty kokeilla, mutta en usko soinnin olevan kovin hyvä noin.

Terve vaan kaikille! Viulun hankinta olisi minulla myös harkinnassa, semmoinen kysymys vaan pisti mieleen, kitaraa kun on tullut soiteltua vajaa 6 vuotta, onnistuisiko laittaa viulu sellaiseen vireeseen kuin E A D G ilman että kielet jäisivät kauhean löysiksi? En jaksaisi minkään uuden vireen kanssa ruveta kikkailemaan, tuntuisi jotenkin helpolta pistää se semmoiseen vireeseen. Jääkö kielet kauhean löysäksi vai millä tavalla? En ole koskaan viuluun edes koskenut, joten turha kysyä mitään viulun anatomiasta :D
 
Kannatta opetella ihan normivireisellä viululla, on kuitenkin niin eri soitin ettei pitäisi häiritä kitaransoittoa/toisinpäin, ainakaan itselläni eivät sekoita toisiaan mitenkään. Viulussa kuitenkin kielien oikea tiukkuus on aika tärkeä äänenmuodostuksen kannalta,aluksi kunnollisen äänen saaminen on muutenkin tarpeeksi hankalaa. lisäksi väärä jännitys voinee jopa vaurioittaa soitinta, ainakin liian tiukat kielet saattavat vahingoittaa tallaa tai viulun kantta. Viulussa kielet viritetään kvintin välein, ei kvartin kuten kitarassa joten "kitaravireellä" ääniala jäisi myös kapeammaksi. Jossain videossa kyllä oli sähköviulu jossa oli 6 kieltä ja nauhat otelaudassa(!), lieneekö ollut kitaravireessä. Itse aloitin tuossa 1,5 vuotta sitten viulunsoiton itseopiskelun kitarapohjalta ja se on ollut erittäin mielenkiintoista, joskin alussa ehkä hiukan turhauttavaa kun ei tahdo edes irrota kunnollista ääntä puhumattakaan oikeasta sävelkorkeudesta,mutta sitkeällä harjoittelulla alkaa sujua. Nykyään jopa muidenkin kuin omat korvat kestävät kuunnella ainakin jonkin aikaa.

Sori

Päähäni pälkähti, taas, ajatus, että olisi se hauskaa kokeilla tuota soitinta, nimeltä viulu.
Vaan onkohan niin, että viulu ei oikein ole tuollainen, kokeiltava soitin?
Tähänmennessä aina, kun olen joltakulta kysynyt, josko saisin heidän viulua kokeilla, olen saanut kieltävän vastauksen. Onko niin, että viulun kokeilun historiassa on kaameita esimerkkejä, kuinka joku amatööri on hajottanut hiulun tahi jotain muuta. Tiedän kyllä, että se on yksi kalleimmista soittimista, mutta mikä on oikeana syynä. Sitä olisivain hauska kokeilla. Ja koska en ole koskaan koskenut yhteenkään viuluun, en kehtaa kysyä soitinkaupasta. Itse kun tykkään paljon ottaa soittimen kätösiini, kokeilla ja improvisoida. Täten minä olen soittanut kaikkia soittimia mihin näppini olen ulottanut. Koulutus? Kuka sellaista kaipaa?
 
Itse opettelin näin : mulla oli 2-kasettia viulumusiikkia ja nuotit joka kappaleeseen.
hinkkasin näitä kunnes opin ilman nuotteja soittaan kappaleiden mukana.
ajan mittaan soittoni alkoi olla siedettävää korvilleni ja toistenkin.

Itse opettelin näin : mulla oli 2-kasettia viulumusiikkia ja nuotit joka kappaleeseen.
hinkkasin näitä kunnes opin ilman nuotteja soittaan kappaleiden mukana.
ajan mittaan soittoni alkoi olla siedettävää korvilleni ja toistenkin.
 
opettelin aikaisemmin mandoliinin soittoa ja se helpotti viulun opettelua kun molemmissa on sama viritys. rokan käyttö onkin oma lukunsa.

Sainpa anopin vanhan viulun lainaksi, ja muuten menee ihan jees jo lähtöruudussa mut millä helvetillä sitä vasenta kättä saa siirreltyä luontevasti, se viulu kun lepää sen käden päällä koko ajan? Kertokaa mulle.

Mistään en mitään tiedä, mutta eikös viulua ole tarkoitus kannatella niiq leual? :)