Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Kukaan koskaan kokeillut? Ai että ei? No niin arvelinkin.
 
Itse ajattelin kokeilla. Liittyy suureen missiooni valmistaa kaikki soittovälineeni itse.
 
Kaiutinelementtihän on rakenteeltaan mahdottoman yksinkertainen. Vähän magneettia ja rautaa, putki, jonka päällä kuparilankaa ja putki kiinni kartiossa.
 
Kaikessa yksinkertaisuudessaan näin:
http://en.wikibooks.org/wiki/Engine … g_Acoustics/Moving_Coil_Loudspeaker
 
Haastavin osio tulee varmasti olemaan korin, siis kehikon johon kaikki kiinnitetään, rakentaminen. Ajattelin testivaiheessa oikoa ja rakennella kartioita ja puhekeloja valmiiseen koriin. Sitten myöhemmin, kun homma on hallussa, voisi tehdä korin itse..
 
Netistä löytyy yllättävän vähän elementinrakennuksesta tietoa, kokemuksia rakentamisesta jonkin verran. Vanhoina hyvinä aikoina elementtejä on myyty rakennussarjoina, mutta ainakaan nopealla haulla en sellaisia enää löytänyt.
 
Tässä on yksi ilmeisesti koululaisille tarkoitettu projekti, joka selvittää kaiuttimen toimintaperiaatteen: http://www.practicalphysics.org/go/ … nt_336.html;jsessionid=aS45YNi8ooVe
 
Kartion tekemisestä löysin sivun, jonka jo hukkasin. Postaan kun löytyy uudestaan. Periaatteessa kartion tekeminen onnistuu soveltamalla askartelusivujen tee sitä ja tätä paperimassasta -ohjeita. Tai sitten ihan vaan leikkaamalla kartongista. Paperimassa kuulostaa ammattimaisemmalta, joten se on valintani.

Hyviä ja isoja kuvia Celestionin ämyreiden valmistuksesta:
http://professional.celestion.com/guitar/media/hires/publicity.html

Mä olen kanssa etsinyt tietoa miten voisi itse tehdä kaiuttimeen uuden reunuksen pois hapertuneen tilalle. Nurkissa pyörii useampiakin elementtejä joista se semmoinen vaahtomuovimainen reunus kartion reunan ja rungon väliltä on hapertunut pois.
 
Niihinhän saa valmiita varareunuksia jotka voi liimata paikalleen itse, siihen operaatioon löytyy netistä ohjeetkin. Mutta nuukana jullina haluaisin tehdä varaosat itse, ihan noin kokeilumielessä. Ohuella liimalla kyllästetystä kankaasta tai jostain vastaavasta se voisi onnistua. Eihän siitä hifikaiutinta syntyisi, mutta jähmeämmän ripustuksen ansiosta voisi tulla piukeaääninen kitarakaiutin.
 
Kartion tekemisestä oli jollain vanhojen radioiden korjaamista käsittelevällä sivulla juttu, jostain kartongista ne siinä sen kieräytti. Voi olla että on katseltu samaa sivua, hirveän paljon tuommoista tietoa ei netistä tosiaan löydy.
 
Miten pitkälle kaiuttimen omatekoisuudessa on tarkoitus mennä? Magneettiasetelman kyhäämisessä lienee omat ähellyksensä myös.
Varsin kiintoisa projekti!

Löyty t-kaupasta jtn. tälläsii http://www.thomann.de/fi/korjaussarjat.html

Kukaan koskaan kokeillut? Ai että ei? No niin arvelinkin.
 
Itse ajattelin kokeilla. Liittyy suureen missiooni valmistaa kaikki soittovälineeni itse.
 
Kaiutinelementtihän on rakenteeltaan mahdottoman yksinkertainen. Vähän magneettia ja rautaa, putki, jonka päällä kuparilankaa ja putki kiinni kartiossa.
 
Kaikessa yksinkertaisuudessaan näin:
http://en.wikibooks.org/wiki/Engine … g_Acoustics/Moving_Coil_Loudspeaker
 
Haastavin osio tulee varmasti olemaan korin, siis kehikon johon kaikki kiinnitetään, rakentaminen. Ajattelin testivaiheessa oikoa ja rakennella kartioita ja puhekeloja valmiiseen koriin. Sitten myöhemmin, kun homma on hallussa, voisi tehdä korin itse..
 
Netistä löytyy yllättävän vähän elementinrakennuksesta tietoa, kokemuksia rakentamisesta jonkin verran. Vanhoina hyvinä aikoina elementtejä on myyty rakennussarjoina, mutta ainakaan nopealla haulla en sellaisia enää löytänyt.
 
Tässä on yksi ilmeisesti koululaisille tarkoitettu projekti, joka selvittää kaiuttimen toimintaperiaatteen: http://www.practicalphysics.org/go/ … nt_336.html;jsessionid=aS45YNi8ooVe
 
Kartion tekemisestä löysin sivun, jonka jo hukkasin. Postaan kun löytyy uudestaan. Periaatteessa kartion tekeminen onnistuu soveltamalla askartelusivujen tee sitä ja tätä paperimassasta -ohjeita. Tai sitten ihan vaan leikkaamalla kartongista. Paperimassa kuulostaa ammattimaisemmalta, joten se on valintani.
 
Vanhemmissa ämyreissä kartio taisi olla ns.lumppukartonkia,,ei siis pahvia.
tekstiilikuitu antoi sille kestävyttä,varsinkin reunoille jossa se joutui edestakaisen liikkeen kohteeksi.Kaiutimen korjaus ei ole mikään kummajainen,sitä tehtiin ennen
ihan radiohuolloissa,esim Philipsin huoltotiedotteissa näitä juttuja oli .
 
Katselin noita Celestionin kuvia,ehkä kotikonstein saa tehtyä pienen ämyrin jonka ominaisuudet on mitä on,tuollaisen isomman teko voi olla jo hankalaa.
 
Kaivoin esiin nuo Philipsin huoltotiedotteet,niissä on kerrottu miten kartion keskitys tehdään.

Taas asia mitä itekkiin oon pitkään pähkäilly. Jopa purin yhen pienen kaijuttimen että näin mitä se on oikeesti syöny. Tämäkin on siinä listassa - mitä vielä tulen tekemään :D

Tuossa pieni pätkä asiaan liittyen:
http://youtube.com/watch?v=VN0tmyyC0ak

Magneetin keskittäminen rungon kanssa yhteen tulee olemaan ERITTÄIN vaikeaa.

Ketjua aloittaessani ajattelin, että tuskin tulee yhtään vastausta :D
 
Kartion tekemisestä oli jollain vanhojen radioiden korjaamista käsittelevällä sivulla juttu, jostain kartongista ne siinä sen kieräytti. Voi olla että on katseltu samaa sivua, hirveän paljon tuommoista tietoa ei netistä tosiaan löydy.
 
Joo, samaa sivua on ilmeisesti ihmetelty. Siellä oli hirveä määrä kaavoja kartion oikean kulman, tai miksi sitä nyt sanotaankaan, määrittämiseksi. Ja tosiaan vaihtoehtoina tarjottiin kartion askartelua kartongista tai vaihtoehtoisesti paperimassasta siivilämuottia apuna käyttäen. Askartelusivustoilla taas oli melko hyvin juttua siitä, miten paperimassaa pystyy kovettamaan ja samat keinot tuntuivat olevan käytössä kartion rakentelijoilla - muistaakseni jostain selluloosapohjaisesta litkusta oli kyse. Voisi kenties kokeilla ihan lakassa uittamista...

Vanhemmissa ämyreissä kartio taisi olla ns.lumppukartonkia,,ei siis pahvia.
tekstiilikuitu antoi sille kestävyttä,varsinkin reunoille jossa se joutui edestakaisen liikkeen kohteeksi.Kaiutimen korjaus ei ole mikään kummajainen,sitä tehtiin ennen
ihan radiohuolloissa,esim Philipsin huoltotiedotteissa näitä juttuja oli .
 
Katselin noita Celestionin kuvia,ehkä kotikonstein saa tehtyä pienen ämyrin jonka ominaisuudet on mitä on,tuollaisen isomman teko voi olla jo hankalaa.
 
Kaivoin esiin nuo Philipsin huoltotiedotteet,niissä on kerrottu miten kartion keskitys tehdään.
 
Jep. Samoin ymmärsin, että tuota kaiutinkorjausta tehtiin ennen ihan yleisesti. Nykyään ammattimaiset korjaajat taitavat olla harvassa, ehkä siksi, että uuden ostaminen on monesti halvempaa kuin vanhan korjauttaminen.
 
Ei sulta liikenis niitä asiaa koskevia huoltotiedotteita yleiseen jakoon?
 
Mulla näissä projekteissa tekeminen on usein tärkeämpää kuin lopputulos, joten ei se maailmaa kaada, jos en kelvollista ämyriä koskaan saa kasaan. Kunhan saisi tehtyä edes sellaisen pienen ämyrin, jonka ominaisuudet on mitä on :)

Kohta ei oo kun se tuulivoimala tms. tekemättä millä noihin saadaan DIY sähköä ;)

Kohta ei oo kun se tuulivoimala tms. tekemättä millä noihin saadaan DIY sähköä ;)
 
Eikös DIY sähköä saa niinkin että törkkii johonkin hedelmään erilaisia metalliliuskoja elektrodeiksi ja vetää niistä sitten johdot. Jos ison perunapellon kaikki potut kytkisi sarjaan niin voisi jo saada putkivahvistimelle virtaa.
 
Toi Gasserin kaiuttimentekovideo oli valaiseva. En ole tullut koskaan ajatelleeksi että se magneetti magnetoidaan vasta sitten kun se on liimattu paikoilleen. Hommahan näytti kaikkiaan helpolta kuin heinänteko.

Eikös DIY sähköä saa niinkin että törkkii johonkin hedelmään erilaisia metalliliuskoja elektrodeiksi ja vetää niistä sitten johdot. Jos ison perunapellon kaikki potut kytkisi sarjaan niin voisi jo saada putkivahvistimelle virtaa.
 
Joo. Sinkki- ja kuparilevyjä. Sitruunat toimii kyllä paremmin kun ovat happamampia. Oliskoha ollu jotain 1.5V mitä sain kai kymmenestä sitruunasta (en kyllä muista monta niitä oli. monta kuitenkin). Kai tuota joku neropatti vois kehitella. Free energy 'man!
 
Itse aiheeseenkin minulla on sanottavaa:

Huutonetissä oli joku hyypiö, joka korjailee ainakin hapertuneita reunoja skobeista..
 
Siis tämä heppu oli kyseessä: http://www.aanimika.fi/
 

 
-Sami

Jep. Samoin ymmärsin, että tuota kaiutinkorjausta tehtiin ennen ihan yleisesti. Nykyään ammattimaiset korjaajat taitavat olla harvassa, ehkä siksi, että uuden ostaminen on monesti halvempaa kuin vanhan korjauttaminen.
 
Ei sulta liikenis niitä asiaa koskevia huoltotiedotteita yleiseen jakoon?
 
Mulla näissä projekteissa tekeminen on usein tärkeämpää kuin lopputulos, joten ei se maailmaa kaada, jos en kelvollista ämyriä koskaan saa kasaan. Kunhan saisi tehtyä edes sellaisen pienen ämyrin, jonka ominaisuudet on mitä on :)
 
Mä voin skannata noi tiedotteet,niissä on suurin osa sivuista varaosanumeroita,
ne on originaaleja vuodelta 1943 ja 1951 ,niistä ei montaa sivua tule,saksankielisiä.
 
Niissä on periaatekuva miten kartio vaihdetaan,keskittäminen tehdään pariston avulla,puhekela vetää 1,5-2 V jännitteellä itse itseään vetäen kohdalleen.
 
Lisänä tuossa 1943 painoksessa on aika raadollista asiaa lähihistoriasta,Suomessa ei ollut putkia hupikäyttöön,kaikki meni sotaa käyvässä Suomessa muihin vehkeisiin kuin kotiradiot.Levinneet elkotkin korjattiin...

Tarinaa kaiutinelementin rakentamisesta:
 
http://www.vikash.info/audio/transducer_design/

MOI
 
Olen muistaakseni pari EV:tä korjannut. 15" ja 18". Kyllä ne onnistuivat hyvin. Täytyy vaan asettaa osat huolella paikoilleen ja maltaa odotella liimojen kuivumista.
Toi paristolla keskittäminen oli mulle uutta. Mä mittasin tarkasti (mikrometri) ilmaraon sekä puhekelan paksuuden ja siitä laskemalla sain "rotin" paksuuden. Taisi olla 2x piirtoheitinkalvon paksuus. Puhekela oli tullessaan ihan soikea :( Mutta kyllä sen sai pyöristettyä.
 
Luin joskus Kyynel radion kehittämisestä. Johdotkin olivat niin kortilla, että ei ollut erivärisiä kytkentäjohtoja saatavilla. Asentajat joutuivat sitomaan erivärisiä langanpätkiä johtoihin merkiksi(!)

Joo,näissä vanhojen pierujen jutuissa on joskus aika erikoisia juttuja,voisin vetäistä
referaatin miten katodikonkka testataan vetämällä anodijännite maihin,se on sellainen jota ei aloittelijalle kyllä suosittele,ja siinä pitää osaa katsoa esim anodivastuksen koko ja arvioida sitten jatkot..
Täytyy tosiaan skannat nuo huoltotiedotteet (2 kpl).
 
Monikaan nykyhemuli ei arvaakkaan miksi näitä kartioita vaihdettiin radiohin ennenmuinoin..
 
Hiiren perkeleet söi maaseudulla kartiot monissa taloissa,ne kun oli auki takaa,
varsinkin paristovastaanottimet.Sitten kuului vaan "präppräp" kun piti kirkonmenoja kuunnella.. :D
 
MOI
Muistelen, että SRHS-lehdissä oli näitä "Ykcs parempi consti"- juttuja. Mm. tuo konkkatesti (en kyllä katsomatta muista, miten se tehtiin). Nuo konstit taisivat olla todella suoraviivaisen brutaaleja, mutta toimivia. Magneetti (tai joku?)tehtiin muistaakseni laittamalla sopivaa rautaa (3" tai 4"nauloja ?) muutaman kymmenen kierroksen käämin sisään ja tökkäämällä käämin päät verkkoliittimeen. Tupa huojahti, sulake paloi poksahtaen, mutta magneetti(?) saatiin aikaiseksi. :))

MOI
Muistelen, että SRHS-lehdissä oli näitä "Ykcs parempi consti"- juttuja. Mm. tuo konkkatesti (en kyllä katsomatta muista, miten se tehtiin). Nuo konstit taisivat olla todella suoraviivaisen brutaaleja, mutta toimivia. Magneetti (tai joku?)tehtiin muistaakseni laittamalla sopivaa rautaa (3" tai 4"nauloja ?) muutaman kymmenen kierroksen käämin sisään ja tökkäämällä käämin päät verkkoliittimeen. Sulake paloi poksahtaen, mutta magneetti(?) saatiin aikaiseksi. :))
 
Tuo katodikonkka testi oli nyt viimeisimmässä 2/2007 lehdessä,ja myös mielenkiintoisen haastattelun eka osa,eli suunnittelija jonka käsialaa on Helvarin putkiradiot 50-luvulla + ASA:n kaikki transistorivastaanottimet.Kaveri vaan totesi jostain AVS-kytkennästä suunnittelemassaan putkiradiossa ettei se hänen idea ollut vaan putkivalmistajan datalehdestä,eli siinä taas todistettiin putkilaitteiden perustuvan joiltain osin putkivalmistajien esimerkkikytkentöihin.
 
Nämä wanhan kansan korjausmetodit ja kikat olis hyvä saada tallennettua ennenkuin multa tukkii turvat lopullisesti.. ;D