Livetoiminta ›

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkel … i+upeat+konserttiurut/1135226968949
 
Vastasin jo meilitse toimitukseen ja kyseisen artikkelin kirjoittajalle.
 
Ja valtakunnan suurimmassa sanomalehdessä!
 
Pitk.

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkel … i+upeat+konserttiurut/1135226968949
 
Vastasin jo meilitse toimitukseen ja kyseisen artikkelin kirjoittajalle.
 
Ja valtakunnan suurimmassa sanomalehdessä!
 
Pitk.
 
Wau. Mun pitää tarkistaa mun deppamittari. Ku mun tyypillisillä rokkikeikoilla mennään yleensä keskiarvolla 97dB A tai 98dB A ja kovimmillaanki jossain 103 dB A... Multahan uupuu kolkytä yksikköä rokkia... :)

Heh. Voi tsiisus taas.

Vastasin jo meilitse toimitukseen ja kyseisen artikkelin kirjoittajalle.
 
Miksi ihmeessä? Tällä kirjoituksella vapautettiin jo aikamoinen määrä "rikollisia" täällä armaassa kotomaassamme.
 
Tää viimeinen kappale ko. artikkelista on aivan huippua: "Permannolla ja parvilla urkujen desibelitaso on 95, mikä on mahtava määrä sekin. Se on kuitenkin nautinnollista ja turvallista pauhua. Vahingolliseksi desibelimäärä alkaa vähitellen muuttua 100:n rajan rikkoutuessa."
 
Erityisesti kohta "nautinnollista ja turvallista pauhua" sekä viimeinen virke pisti miettimään. Voi "#%�.! Mitähän Saaren Kauko tästä tuumaa?.
 
No, en tiiä... Just näitä rajoja tutkiskeltiin tuolla erään eurooppalaisen laulukilpailun harjoituksissa ja mietittiin miten siitäkin selvitään kun tuvassa oleva fanikarja mylväisee sen 100 dB(A) helposti rikki ja siitä pitäisi päästä yli. Siinä "Kauhavan kultasormella" on haastetta. Eikä Santullakaan ole yhtään helpompaa kun juontajien juonnotkin pitäisi tuvassa kuulla.
 
Ei vaiskaan - tällaisia tässä aattelen juuri saunan lauteilta ja muutaman saunakaljan jälkeen. Ja nyt pooiiis... ja huomenna töihin.

No toi on vaikea määre toi desibeli. Eikä oo helppoo olla toimittaja....
 
Ei toi 130dB (painottamattomana) ole mikään saavutus. Olen itse mitannut tänä vuonna painottamattomana hiphop konsertissa työskennellessäni isompia numeroita etupäässä.
 
Desibelihommassa pitää olla tarkkana mistä desibeleistä puhutaan. Vähän sama kuin hinnoissa. Jos jonkin laitteen hinta on 49500 niin se voi olla euroina paljon mutta esim. Intian rupiana toi summa vastaa about 900 EUR. Silti sen HINTA on 49500. Suhteellinen määre sekin.
 
Toi Hesarin juttu ei mun mielestä ole TÄYSIN väärä, mutta desibeleistä keskusteltaessa on oltava tarkkana.
 
Suurin osa äänentoiston parissa työskentelevistä ihmisistä ovat joutuneet melumittausten "uhreiksi". Näissä melumittauksissa käytettävällä painotuksella 130dB(A) (siis A-painotettu) olisi jo TOUDELLA valtava ääni ja eturivistä kannettaisiin pari kuollutta ja pari kuuroa.
 
Euroopassa muutamissa kiertue- ja äänentoistokulttuuriltaan huomattavasti kokeneemmissa maissa kuin suomessa ollaan jo vakavasti harkitsemassa että osa konserttien äänenpaineen mittauksista tulisi tehdä painottamattomana ja tällaisia painottamattomia 125-130dB tuloksia ei enää saisi näkyä.
 
Eli vanha mittauspaikka siinä salimiksaajan vieressä ei tulevaisuudessa enää ole ainoa oikea. Mittauksia aletaan tehdä myös lavan edestä ja sinne ei näin ollen voi enää kasata mitään 20kpl 2x18" sub pinkkaa joka pilaa näkyyvyyden lisäksi äänentoiston tonaalisen balanssin muutamalta sadalta ihmiseltä.
 
Tästä(kin) johtuen monet kaiutinvalmistajat ovat viimevuosina alkaneet valmistaa oikeita sub-kaiuttimia joita voidaan ripustaa. Toinen syy on siinä että esim. areena kokoluokassa alataajuuksien jakautuminen saliin on huomattavasti tasaisempaa ripustettaessa.
 
Hartwall Areenalla on Euroviisuja varten tällä hetkellä katossa Akun Tehtaan d&b-J/Q sarjan järjestelmä jossa on lentävien ja ns. ground stack J-subien suhde 6/2. Eli 6 per puoli lentää ylä-äänikaiuttimien vieressä ja 2 per puoli on maassa. Nyt areenalla tehdään televisio-ohjelmaa ja PA on laitettu niin ylös että se ei tule näkymään kuvassa. Tämä korkeus jossa nyt ollaan ei ole aivan optimaalinen toteutus saliäänentoiston kannalta, mutta lentävien bassojen kiistattomat edut käyvät ilmi hyvin ylimmillä katsomoalueilla. Ja sub taajuuksien yleisbalanssi on kaikilla katsomoaluella tasaisempi kuin millään ground stack kattauksella.
 
Nyt jos Areenalla mitattaisiin painottamattomana esim. lavan etureunasta, mikseriltä ja ylimmältä piippuhyllyltä niin tulokset olisivat melko lähellä toisiaan.
 
Hyvässä systeemisuunnittelussa kysymys on kuitenkin parhaan ja huonoimman kuuloisen jakkaran eron kaventamisesta ja siinä nämä lentävät subit tekevät tehtävänsä.
 
Tulipas taas selitystä.
 
Hei ny.

Hienoo meininkiä! Lampilan Hannu-Ilarilla on näemmä käyny se perinteinen, et kun diggaa niin kamalan paljon ni lähtee vähän lapikkaasta.
 
Vähän samaa on eräässä kotimaisessa levy-yhtiössä jonka edustajat halusi tulla erääseen Eurooppalaiseen laulukilpailuun ohjastamaan valo-insinöörejä artistinsa valaistuksen suunnittelussa :D

No toi on vaikea määre toi desibeli. Eikä oo helppoo olla toimittaja....
 
Ei toi 130dB (painottamattomana) ole mikään saavutus. Olen itse mitannut tänä vuonna painottamattomana hiphop konsertissa työskennellessäni isompia numeroita etupäässä.

 
Tsaah.
 
Eikös A-painotus ole kumminkin "oikein" tapa mitata melua meidän käyttämillä äänenpaineilla?
Niinkuin Ville tuossa kirjotteli niin ilman painotuksia saadaan luvut nousemaan kokolailla isoiksi, mikä tarkoittaa myös sitä, että Pentti Perus musiikinkuuntelija laittaa töpselit korviin jo hyvissä ajoin ennen keikkaa, koska HS kirjoittaa että jo pelkät urut soi niin maan perkeleesti!
Mua ainakin sieppaa kun keikalla antaa kaikkensa, jotta soundi ja melutaso olisivat kunnossa jottei tulis korvavammaisia, mutta tälläisen hysteerisen pelottelun seurauksena yleisö itse "pilaa" kuulemansa soundin markan Eareilla, röökin filsuilla tai ties millä.
 
Vielä kyssäriä aiheen tiimoilta... Mitä etua/hyötyä/haittaa/muuta on mitata melua ilman painotusta? RadioShackin perus debsimittari ei edes tarjoa tälläistä mahdollisuutta, ainoastaa A ja C painotukset. Smaart osaa tietty mitata ilman painotuksia :)
 
-Paavo

Eikös A-painotus ole kumminkin "oikein" tapa mitata melua meidän käyttämillä äänenpaineilla?
 
Vähän riippuu siitä, mitä mitataan. Kun käytetään A-painotusta, niin mittauksessa ei niinkään "kuunnella" bassotaajuuksia. C-painotuksessa taas nuokin taajuudet otetaan huomioon. Tuossa Lahden tapauksessa taitaa olla niin, että nuo muhkeat dB-määrät tulevat nimenomaan sieltä bassopuolelta, kun se rööri mistä se ääni tulee on jo fyysiseltä kooltaan aika iso - ilmaa siis on liikkeellä paljon. Jos tarkoitat "meidän käyttämistä äänenpaineista" missä tyypillisesti on mukana koko taajuusspektri, niin silloin A-painotus on ihan hyvä.
 
Vielä kyssäriä aiheen tiimoilta... Mitä etua/hyötyä/haittaa/muuta on mitata melua ilman painotusta?
 
Kuten ylempänä sanottu, riippuu ihan siitä mitä halutaan mitata. Tuossa linkki sivustolle, jossa on selostettu eri painotusten erot ja hieman esimerkkiä milloin mitäkin painotusta käytetään: http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/sound/acont.html#c2
 
Ville totesi, että desibeli määreenä on aika vaikea ja ettei oo helppoo olla toimittaja. Kyllä tuossa totuuden siemen on. Näistä kirjoitellaan/on kirjoiteltu vuosien varrella aika paljon ja pikku hiljaa on alkanut löytyä ymmärrystä mistä puhutaan. Ilari-Lampilan kirjoitus vei taas ikäänkuin "mattoa alta". Tämän takia vähän veri kiehahtaa - varsinkin kun kyseessä pitäisi olla valtakunnan ykkösmedia, jonka kirjoittamaan voisi ikäänkuin luottaa.
 
EDIT: Laitoin vielä sen linkin...

Täs viel pari linkkiä noihin painotusasioihin niistä kiinnostuneille:
 
http://en.wikipedia.org/wiki/A_weighting
http://en.wikipedia.org/wiki/Weighting_filter
 
PS. Asia muuten kiinnostaa muakin hyvin paljon, niin joku PÄTEVÄ jäbä vois (jos jaksaa) tehdä FAQin aiheesta dB ja sen mittaus. Saatas lisää oikeaa tietoa tännekin foorumiin.

Ja Helsingin Sanomat jatkaa Hinta & Laatu sivustollaan esittämällä 85dB olevan vahingollinen raja-arvo unohtaen aikamääreet ja painotuksen. Itse artikkeli (julkaistu keskiviikon 2.9. Hesarissa) ei valitettavasti ole ilmaiseksi luettavissa. Keskustelua aiheesta: http://www.hs.fi/keskustelu/Silikon … d.jspa?threadID=203629&tstart=0
 
Pitk.

Eipä todellakaan kuulosta kovin rakentavalta, että kehuskellaan urkujen soivan saakelin kovaa. Kovaa soivat urut on helppo tehdä jos muulla ei ole väliä... laittaa paineilmasäiliöön paljon painetta ja päästää ilman vapaaksi mahdollisimman nopeasti. Urkupillinä voi toimia vaikkapa 2" pallohana. Suhina on taatusti inhottava.

pitk: Itse artikkeli (julkaistu keskiviikon 2.9. Hesarissa) ei valitettavasti ole ilmaiseksi luettavissa.
Pitk.
 
Lainaus kyseisestä HS:n artikkelista, joka kirvoitti kirjoittamaan keskustelupalstalleen:
 
"Testaajat kokeilivat suojia aluksi festareilla: Kalliola Rockissa ja Flow-festivaalilla. Molemmissa tapahtumissa äänenvoimakkuus ylitti kuulolle vahingollisen 85 desibelin rajan. "
 
Näin. Pitk.

pitk: "...kuulolle vahingollisen 85 desibelin rajan. "
 
Voi perse mitä urpoilua! Tää lisää taas kerran selittelyn määrää, että miksi keikalla tulee 100dB(A slow) mikserille. Taitaa vain olla niin, että äänenpaine on asiana kertakaikkiaan liian monimutkainen toimittajan käsiteltäväksi, kirjottaisi vaikka kirja-arvosteluja.
 
-Paavo