Yleistä keskustelua musiikista ›

Otin tuon ABBA-levyn kirjastosta lainaksi ja pidin kovasti.
 
Erityisesti (tietysti biisien lisäksi) korviani miellyttivät jotkut arrit (ei aivan kaikki)
sekä se fakta, että kun sinfisbändi pamauttelee iskukohtia tulemaan
(esim. "money,money,money"-intro) niin kyllähän se kuulostaa todella makeelta.
 
mielipiteitä, huomioita?
 
Entäpä onkos kukaan käynyt kyttäämässä konserttia Abba-aiheesta tai edellisiä (queen etc.) ?

Kävin eilettäin katsomassa livenä Rajaton with Oulu sinfonia Madetojan salilla. Toimiva kokonaisuus. Sovitukset olivat pääsääntöisesti hyviä, jopa erinomaisia joskin seassa oli myös muutama tasapaksu veto, joka ei tunnelmaa kuitenkaan latistanut. Erityisesti money money money, sos ja mamma mia jäivät mieleen. Komealta kuulosti kaiken kaikkiaan sinfoniaorkesterin säestys. Todella hienoja dynamiikan vaihteluja ja aksentteja. Komppiryhmä (piano/guit/bass/drums) hoiti hommansa niin ikään mallikkaasti. Lenni-Kalle Taipale pianonsa takana vakuutti tuttuun tyylinsä, komea pianointro ja fuusiohenkinen soolospotti lähtivät mallikkaasti. Myös Kepa Kettunen rummuissa oli enemmän kuin pätevä kaveri. Komppi rullasi tiukasti hyvällä tatsilla. Yleensäkin komppiryhmän toimintaa oli hauska seurata: Jätkien hyväntuulinen olemus välittyi katsomoon asti, kun sinfoniaorkesteri näytti vaan olleen töissä paikalla. Kaikki kunnia klasaristeille, jotka hyvin hommansa hoitivatkin, mutta poppareiden rennompi olemus oli ainakin itselle enemmän mieleen. Rajaton lauloi konsertissa myös muutaman biisin accappellana. Näissä oli muutamia tosi hienoja ja hauskoja kohtia ja laulajien musikaalisuus tuli hyvin esille. Koreografioineen kaikkineen esitys tuntui hyvin loppuun asti mietityltä. Sikäli harmi, että porukan stemmat jäivät hieman piiloon ison orkesterin säestyksen alle. Mikko Lepola vaikuttaa erittäinkin symppikseltä kaverilta, joka kävi ilmi myös spiikeistään ja Jussi Chydeniyksellä on kyllä aika makeen kuulonen bassoääni.

Kävin eilettäin katsomassa livenä Rajaton with Oulu sinfonia Madetojan salilla. Toimiva kokonaisuus. Sovitukset olivat pääsääntöisesti hyviä, jopa erinomaisia joskin seassa oli myös muutama tasapaksu veto, joka ei tunnelmaa kuitenkaan latistanut. Erityisesti money money money, sos ja mamma mia jäivät mieleen. Komealta kuulosti kaiken kaikkiaan sinfoniaorkesterin säestys. Todella hienoja dynamiikan vaihteluja ja aksentteja. Komppiryhmä (piano/guit/bass/drums) hoiti hommansa niin ikään mallikkaasti. Lenni-Kalle Taipale pianonsa takana vakuutti tuttuun tyylinsä, komea pianointro ja fuusiohenkinen soolospotti lähtivät mallikkaasti. Myös Kepa Kettunen rummuissa oli enemmän kuin pätevä kaveri. Komppi rullasi tiukasti hyvällä tatsilla. Yleensäkin komppiryhmän toimintaa oli hauska seurata: Jätkien hyväntuulinen olemus välittyi katsomoon asti, kun sinfoniaorkesteri näytti vaan olleen töissä paikalla. Kaikki kunnia klasaristeille, jotka hyvin hommansa hoitivatkin, mutta poppareiden rennompi olemus oli ainakin itselle enemmän mieleen. Rajaton lauloi konsertissa myös muutaman biisin accappellana. Näissä oli muutamia tosi hienoja ja hauskoja kohtia ja laulajien musikaalisuus tuli hyvin esille. Koreografioineen kaikkineen esitys tuntui hyvin loppuun asti mietityltä. Sikäli harmi, että porukan stemmat jäivät hieman piiloon ison orkesterin säestyksen alle. Mikko Lepola vaikuttaa erittäinkin symppikseltä kaverilta, joka kävi ilmi myös spiikeistään ja Jussi Chydeniyksellä on kyllä aika makeen kuulonen bassoääni.
 
Voit mietiskellä miltä Lenni-Kalle näyttäisi keikalla, jos sen pitäisi soittaa vaikkapa Kalevi Ahon jonkin teoksen kosketinsoitinosuudet parin treenin jälkeen;) Vaikea irrotella jos musiikki ei ole niin kauhean tuttua.
 
Hyvää shittiähän toi ABBA-homma on, niinku Lahden muutkin crossover-proggikset. Lisää vaan.

Voit mietiskellä miltä Lenni-Kalle näyttäisi keikalla, jos sen pitäisi soittaa vaikkapa Kalevi Ahon jonkin teoksen kosketinsoitinosuudet parin treenin jälkeen;) Vaikea irrotella jos musiikki ei ole niin kauhean tuttua.
 
Hyvä pointti, näinhän se on. Kaikkein paras tilannehan on kun kappaleet osaa ulkoa, niin ettei tarvi nuotteihin edes vilkaista. Se on kiva fiilistellä katseella vaikka yleisön näpsäkkää blondia siinä soiton lomassa. Väkisin suunpielet nousee hymyyn. Kukas se sanoikaan, että hymy esiintyessä vastaa 3 vuotta sibelius akatemian opintoja merkittävyydessään. Mutta esim sinfoniaorkesterin tapauksessa nuotitta soittaminen on, totta kai ,ihan mahdotonta, sehän on selvää. Siinä suhteessa argumenttini oli turha. Kokonaisuutena pidin kuitenkin paljon myös oulu sinfonian soitosta ja tämä oli vaan pieni sivuhuomautus. That's it.