Laulaminen ›

Se mitä oon käsittänyt niin sopranistamiehet on tenoreita jotka vetää sopraanotaajuuksille vaihtamatta kuitenkaan kontratenoritekniikkaan. Että suurin osa kontratenoreista on oikeesti baritoneja mutta että sopranistat on tenoreja jotka pääsee ihan vitEPÄREILUN korkeelle. Tuokin tenori kuulostaa ihan normaalilta kun laulaa "tenoria" - mutta se sen sopranistaääni on ikäänkuin sen "jatketta"; kuulostaa samalta ihmiseltä mutta silti sopraanolta... HUOH. EPÄREILUU! :D
 
Hmm... mitä tenoria tuossa poikasopraanomaisessa caromiobeeeeenissä oli...?! Minä kuulin siinä jonkun tosi oudon poikamiessopraanon...
 
Mutta tuo on mielenkiintoista: minäkin olen kuullut, että kontratenorit "syntyvät" baritoneista, mutta sopranistista/-tasta(?) olen kuullut vain sen, että menevät huiluääniin, mihin kontratenorit eivät pysty. Olen siis automaattisesti ajatellut, että sopranista on kontratenori, joka pystyy huiluääniin. Mutta näin ei siis ilmeisesti ole? Kerrassaan mielenkiintoinen tuo miesvehje. Ääni siis. :D

Hmm... mitä tenoria tuossa poikasopraanomaisessa caromiobeeeeenissä oli...?! Minä kuulin siinä jonkun tosi oudon poikamiessopraanon...
Voihan se olla että sopranistana saa paremmin keikkaa kun kontratenorina, emt :D
 
Kerrassaan mielenkiintoinen tuo miesvehje. Ääni siis. :D
 
Sekin :D

Nykyinen Consert tuning on kyllä 442-443,että sikäli vanhaa tietoo tossa edellisessä linkissä..
 
Juu, virekeskustelusta sen verran että onneksi puhallinorkestereissa käytetään monesti vähän alempaa virettä, 440 tai jotain sinnepäin. Joskus muistan kun meille vakioitui 438 kun leaderiklarinetistn soitin oli jotenki epäkunnossa eikä sitä saanu viritettyä yhtään korkeammalle. heh. Ite asiassa tykkään sellasesta soundista enemmän, eli 440:ssä on mukavampi soittaa (ja myös laulaa) ku 442:ssa, saati sitte korkeammassa.

Ite asiassa tykkään sellasesta soundista enemmän, eli 440:ssä on mukavampi soittaa (ja myös laulaa) ku 442:ssa, saati sitte korkeammassa.
 
Huomaa hyvin vanhaa musaa tehdessä (barokki jne), jotkut hommat on nykyvireessä ihan täysin järkyttävän kuuloisia, laulut keikkuu kokoajan rekisterirajojen hollilla, intervallit ei "soi" kunnolla vaikka soittaisi "vireessä"... Parilla hertsillä on oikeesti merkitystä.
 
Luonnonvirekin on jännä juttu. Kävin semmosella kurssilla kun "Harmoninen laulu" mikä avasi korvat ihan kokonaan uudella tavalla hiuskarvan heitoille vireessä. Ja saundissa! Suosittelen.
 
http://www.harmoninenlaulu.org/

Laulan klassista ja kevyttä mutta klassisessa alemmillaan pääse E:hen ja korkeimmillaan kolme viivaiseen c:hen.. ja ainakin opettaja meinasti että voisin päästä vielä korkeammallekin mutta kassotaans nytten. Eli onko mun ääniala jotain kolme ja puoli *waat* O_o
 
Ja kevyessä en sitä ole koskaan kovin kummoisesti ajatellut mutta olen ihan kunnon saundilla kyennyt laulamaan nightwishia... (siis en mitenkään oopperoimalla). Ainakin omasta mielestä... mistä sitä tietää mimmoselt kissan rääkkäämiseltä se kuulostaa :p
 
Edit: Jaaaaaa... täällä on jo aihe ehtinyt rönsytä jo muuhun suuntaan. =) Mutta enivei

Laulan klassista ja kevyttä mutta klassisessa alemmillaan pääse E:hen ja korkeimmillaan kolme viivaiseen c:hen.. ja ainakin opettaja meinasti että voisin päästä vielä korkeammallekin mutta kassotaans nytten. Eli onko mun ääniala jotain kolme ja puoli *waat* O_o
 
Pieni e vai iso E? :O
 
Jos se on iso E, olet peräti toinen naislaulaja, jonka tiedän pystyvän kyseiseen ääneen... alkaa nimittäin olla sen verta matala, että vain harva nainen niitä ääniä päästää. Se toinen tuntemani on dramaattinen mezzo (todennäköisesti altto) äänityypiltään, entäs sinä?

Pieni e vai iso E? :O
 
Jos se on iso E, olet peräti toinen naislaulaja, jonka tiedän pystyvän kyseiseen ääneen... alkaa nimittäin olla sen verta matala, että vain harva nainen niitä ääniä päästää. Se toinen tuntemani on dramaattinen mezzo (todennäköisesti altto) äänityypiltään, entäs sinä?
 
Mmmmm... todennäköisemmin pieni e... =D Oon ollut aina surkea merkitsemään näitä oktavialoja joten nyt on tullut kämmi. Mutta olen mezzosopraano todennäköisimmin.
 
Anteeksi kovin... *menee nurkkaan häpeämään*

Minun mielestä olisi kyllä huomattavasti helpompaa, jos käytettäisiin Ameriikan merkintätapaa, eli keski C (c'): C4. Eurooppalainen c''' c'' c' c C Kontra C on epäilemättä varsinkin aloittelijoille hieman haastavaa. Amerikan systeemissä tulee helposti käytyä pianon ääniala, joka yleensä riittää riippumatta mistä instrumentista puhutaan. Täällähäin voisi olla joku äänestys siitä, että kumpaa merkintätapaa jengi käyttää mieluummin ja sitten vaan faqqi pystyyn. Mä en ymmärrä mitään noista äänialani on sitran toisen kielen kakkosvälistä harpun 34:een kieleen.
 
Sitten vielä tuosta miesten korkeasta c:stä: Minusta on kyllä omituista jos puhutaan tenorin korkeasta c:stä "kolmiviivaisena C:nä" vaikka se nuoteilla c''' kirjoitettaisiinkin. Erityisesti, kun on kaikenmaailman kontratenoreita ja kevyelläkin puolella on hyvin korkealle falsetossa laulavia "kiekujia". Esim. jos kevyellä puolella joku kundi kundinen vetää "normaalin laulamisen" ohessa Mariah Carey -vinkuäänenä oikeasti sopraanon kolmiviivaisen c:n, niin pitäisikö siitä puhua sitten neljäviivaisena c:nä vai "oikeana" kolmiviivaisena?
 
Amerikan systeemi on IMO perseestä, sillä monet käyttää sitä Väärin. Tieteellisestihän se menee niin että C4=c, eikö vain? Kumminkin se on usein sekoilun jälkeen C3-5. Tästä lukuisia esimerkkejä.
 
Eurooppalainen systeemi paljon parempi.
 
Korkea c = miehellä c'' ja naisella c'''... Tämä pitää tulla täydellä tykki äänellä, mitää vinkaisuja EI lasketa mukaan!! PISTE. Sopranisti saa sitten puolestani tehdä c''':n jotta se olisi korkea, munattomia ovat kummminkin ;)

OT:
 
Osarikollisena tässä "amerikan systeemissä" on kyllä transponoivat kosketinsoittimet, jossa voi soittaa vaikka e5 säveltä, kun printattuna lukee yläpuolellä c4. Moni transponoikin automaattisesti syntikan esim. alaspäin, ja olen joutunut käymään kovia väittelyjä, siitä mikä sävel oikein on mikä... Perhanan amerikan systeemi. Usein ihmiset luulee että (basson) subkontraoktaavin sävelet ovat siinä +50hz, koska muuten ei niitä kuulisi (OMG!!!) Todellisuudessa subkontraoktaavi on siinä ~20hz, ja nekin kuulee oikein hyvin! Euroopan systeemiä tunteva tietää samalla näköjään hertsit vähän tarkemmin.
 
Hyvähän se olisi jos amerikan systeemissä selkeäsi olisi joku kantava runko, esim. pieni oktaavi (sävelet pienillä) ja suuri oktaavi (sävelet ISOINA). Amerikan systeemi on juuri se, joka IMHO sekoittaa kaikki aloittelijat ja pidemmällekin ehtineet. Eräs musiikinopettajakin sanoi, että hän käyttää ameriikan systeemiä lähinnä relatiivisena eli se ykkönen on instumentin matalin sävel, ja että systeemi tällä tavalla olisi pianosta lähtenyt... Se on siis juokseva systeemi, joka lähtee alapäästä... Huono systeemi IMO kerrassaan, koska on tulkinnan varaa aika lailla.
 
---

Olen bassobaritoni, ääniala oli alkuun noin kaksi oktaavia, mutta nyt noin 2,5 oktaavia, riippuu päivästä. Äänialalla tarkoitan siis sellaista äänialaa, josta voi vielä laulaa, toki kiljumalla saa "äänialaa" korotettua, mutta onko se nyt sitten sellaista ääntä jonka voi vielä laskea lauluääneksi... matalalle alan pääsemään jo ihan mukavasti, luulen että puoli oktaavia olisi vielä otettavaa matalista äänistä. Ei niin, etten pääse alas, vaan että äänen voimakkuus olisi riittävä kaikista alhaisemmilla äänillä.

Kuten viisaat tällä palstalla ovat monta kertaa kirjoittaneet, laajaa äänialaa tärkeämpi on se löytää se oma alue, mikä kuulostaa parhaimmalta ja keskittyä sitten sen kehittämiseen. Minä en ole omaani vielä keksinyt.
 
Oma _teoreettinen_ äänialani on nelisen oktaavia (ainakin f1-f5).
 
Todiste:
Allaolevassa linkissä aamun lämmittelyiden loppu, missä veivaan kolmea ja puolta oktaavia (kosketinsoittimistani ei löydy alinta oktaavia).
 
http://www.saunalahti.fi/~severink/ … TTEET/aanialani_nelisenoktaavia.mp3
 
En tosin tiedä, sorrunko falsettiin ylimmässä oktaavissa...

Todiste:
Allaolevassa linkissä aamun lämmittelyiden loppu, missä veivaan kolmea ja puolta oktaavia (kosketinsoittimistani ei löydy alinta oktaavia).
 
http://www.saunalahti.fi/~severink/ … TTEET/aanialani_nelisenoktaavia.mp3
 
En tosin tiedä, sorrunko falsettiin ylimmässä oktaavissa...
 
Meikä ei kuule kyllä kun ääniä n. kahden oktaavin alueelta tuossa...

Olipahan hirveen kuulosta toi male sopraano, noi yksittäiset äänet oli hyviä, mut ite laulaminen todella munatonta ja vastenmielistä.
 
Mun ääniala on rinta gis1 ja siitä kaks puol oktaavia alas, siitä pää 'bout dis2 ja siitä jotain ihme maukumista 'bout g2 asti, vähän samalla lailla kun toi male sopraano veti d3 paitsi et kuulostan paskemmalta. En osaa sanoo onko se falsettoa jne, kun ei noista tunnu helvetti ottavan selvää.

siis toi "nelisen oktaavia" ei todellakaan veivaa kun paria korkeintaan

siis toi "nelisen oktaavia" ei todellakaan veivaa kun paria korkeintaan
 
Okei. Ehkä idioottina lyhensin/editoin osan alimmaisesta oktaavista pois, en tiedä. Mutta jos näytteeni f5 on ei-falsetti, niin testasin juuri kirjaston pianolla f1:sen (no problemo, voimakkaampi kuin f5). Minun matematiikallani tämä tekee teoreettiseksi - mikä on eri kuin käyttökelpoinen - äänialaksi nelisen oktaavia. (Tietysti jos joku tietää esim. tietokoneohjelman, millä äänialan voi mitata "tieteellisesti", niin voin koittaa...)
 
Ja se mikä alue äänialassani on vähiten "munatonta" on juuri se kysymys... Lämmittelyissä en pyri muuta kuin lämmittelyyn, munan heiluttelu alkaa vasta kun musiikki soi ;-)

Okei. Ehkä idioottina lyhensin/editoin osan alimmaisesta oktaavista pois, en tiedä.
 
Jaa-a, vaikee sanoa. :D
 
Mutta jos näytteeni f5 on ei-falsetti, niin testasin juuri kirjaston pianolla f1:sen..
 
Siis mikä näyte? Tuo mp3? No, mä en näistä numeroista edelleenkään osaa sanoa mitään kun kaikki käyttää eri asteikkoja, mutta jos se ylin ääni siinä näytteessä oli f5, niin alin oli f3. Mun mielestä se alin kuulosti olevan lähellä sun alarajaa. Eli kerropas nyt sitten, kuinka vedit kirjaston pianolla kaksi oktaavia siitä alas f1:seen ja kerro myös mikä kirjasto kyseessä niin tuun ja vien sen pianon itelleni. :D

No, mä en näistä numeroista edelleenkään osaa sanoa mitään kun kaikki käyttää eri asteikkoja, mutta jos se ylin ääni siinä näytteessä oli f5, niin alin oli f3. Mun mielestä se alin kuulosti olevan lähellä sun alarajaa.
 
c4= keski-c
Ääniala = sen koko?
 
F3 on kaukana (2oct) alarajastani. Ehkä tuossa mp3:ssa hämää se, miten helppo kakkosoktaavi minulle on? Se ja kolmas menevät kylmiltään; viides vaatii eniten lämmittelyä...
 
Jos mp3:sen kuunnelleet ovat yhtä mieltä siitä, että laulan sen mitä koskettimista painan, niin teidän on vain uskottava, että siinä mentiin 3,5 oktaavia (jos en sitten idioottina editoinut osaa siitä pois). Tai ehkä minun pitäisi vain äänittää uusi näyte selostuksen kera, tyyliin "nyt tulee c2."...??

Jos mp3:sen kuunnelleet ovat yhtä mieltä siitä, että laulan sen mitä koskettimista painan, niin teidän on vain uskottava, että siinä mentiin 3,5 oktaavia (jos en sitten idioottina editoinut osaa siitä pois). Tai ehkä minun pitäisi vain äänittää uusi näyte selostuksen kera, tyyliin "nyt tulee c2."...??
 
Ei nyt jaksais... mutta miksi sä puhut konditionaalissa? Kuuntele itse se tekemäsi klippi. Siinä liikutaan tasan kahdessa oktaavissa. Siis enhän mä lähde kiistelemään mistään, mistä mulla ei ole sen parempaa tietoa. Vaikutat vain hieman epävarmalta ja näytteen ja sun tekstin välillä oli sen verran ristiriitaisuutta, että halusin ottaa asian esille. No offence. :)

Sofianmaailma, laulat tosiaan näytteessäsi ääniä vain kahden oktaavin alalta. Voisiko kyse olla siitä, että kun vaihdat pianossa oktaavialaa matalammaksi, kuvittelet myös laulavasi oktaavia alempaa, vaikka todellisuudessa äänenkorkeus pysyy samana? Näytteen ja sanomasi perusteella näin nimittäin voisi kuvitella. Yhtäaikaiset matalat taajuudet tuntuvat ainakin itselläni usein antavan ääneen uskomatonta voimaa.
 
Niin tai näin, 2 oktaavia :)