Kitarat: soittaminen ›

Olen soitellut suht aktiivisesti,elikkäs pyrin vähintään tunnin rämpyttelyyn per päivä jos aikaa on, ja kohta 2 vuotta. Olen soitellut juicen paria biisiä ja hurriganesin paria kappaletta, myöskin jotakin skaalan pätkää. Sointujaki muistissa semmoset 30.
Mitäs nyt oisi hyvä tehdä että mielenkiinto pysyisi soittelussa?

Jos sinulla on milessäsi jotain erityistä tyyliä, jota haluaisit soittaa, niin soita ehdottomasti sitä. Tutustu myös mahdollisimman moneen musiikkityyliin. Vaikka joku kuulostaisi ennakolta todella tylsältä tj, niin kokeile. Yllättäen saattaakin löytyä jotain todella mielenkiintoisia juttuja. Tässä vaiheessa kitaransoittoa näkisin myös tärkeäksi alkaa tuntea oman instrumentin taitajia. Eli ala tutustua tunnettuihin kitaristeihin ja heidän tekemäänsä musiikkiin. Kuuntele paljon musiikkia.
 
Jos olet tottunut soittamaan esimerkiksi tabulatuureista, niin uskon, että parin soittovuoden jälkeen alkaa olla jo kykyjä korvakuulolta soittoon. Eli kuuntele jotain tuttua/helppoa melodiaa ja pyri soittamaan mukana ilman mitään nuotteja/tabeja. Myös sointukomppausta musiikin mukana. Sitten pyri improvisoimaan mahdollisimman paljon, löytääksesi oman tyylisi. Laita taustalle soimaan joku perus blues, ja improvisoi päälle. Improvisointi on yksi tärkeimmistä soiton elementeistä, jos haluaa kehittää omaa tyyliään. Tässä nyt jotain. En halua alkaa tässä nyt suositella mitään yhtä yksittäistä bändiä tai artistia, vaan kehotan nimenomaan kuuntelemaan paljon erilaista ja näin löytämään oman linjansa.

Mitäs nyt oisi hyvä tehdä että mielenkiinto pysyisi soittelussa?
 
Omia biisejä.
 
A) Covereita jaksaa soitella tiettyyn pisteeseen saakka, mutt ei sen pidemmälle. Eikä siitä omasta materiaalista mitään haittaa ole, päinvastoin. Harva tekee sitten "uransa" parasta materiaalia heti alkuun, parempi tehdä ne huonot ensin, ett paremmat erottuu joukosta.
 
B) Biisien tekijänä pääsee bändeihin helpommin. Mää ainakin pääsin, yhdessä tapauksessa "no joo, mutta onko teillä biisejä ?" kommentti, oli kaikki mitä tarvittiin. Ei edes tarvinnu kaivaa kitaraa laukusta. Hmmm. Ei se muuten tainnu edes olla mukana.
 
Ja ne oli taas mun mielipiteitä. Jokaisella on oma ja sen mielestä oikea.

Mitäs nyt oisi hyvä tehdä että mielenkiinto pysyisi soittelussa?
 
Kokeilla omia rajoja. Katsoa esim. lähteekö vähän hankalammat jutut. Myöskin omien biisien tekeminen, improvisoinnin opettelu esim levyjen päälle fiilistelemällä kehittää kummasti ja kun soittelee esim pentatoniseen pohjaavia juttuja vaikkapa jonkun bluesin tahtiin niin kummasti tulee intoa soittaa. Bändi vois myös olla hyvä innon lisääjä, joskin soittokavereita ei aina tahdo löytyä niin helposti.

Tehdä niitä omia biisejä ja etsiä/perustaa bändi. Motivoi kummasti. Ei ehkä se bändin etsiminen, mutta siinä soittaminen.

Tänks kaikille,apua tuli ihan kiitettvästi. Ure the best

Hommaa uusi kitara tai vahvistin+ Blues-skaala työn alle!
 
Jos ei sekään toimi pidä muutaman päivän tauko, ni alkaa kummasti soitto maittaa!

Hanki bändi.

Hanki bändi.
 
Ei niitä niin vain hankita.

Ei niitä niin vain hankita.
 
Oliko muuta?

Oliko muuta?
 
Kyllä tässä muutakin saattaisi olla...

Olen soitellut suht aktiivisesti,elikkäs pyrin vähintään tunnin rämpyttelyyn per päivä jos aikaa on, ja kohta 2 vuotta. Olen soitellut juicen paria biisiä ja hurriganesin paria kappaletta, myöskin jotakin skaalan pätkää. Sointujaki muistissa semmoset 30.
Mitäs nyt oisi hyvä tehdä että mielenkiinto pysyisi soittelussa?
 
No mulla kävi sillee että kun olin vuoden omistanut kitaran, harrastus oli vain silloin tällöin (hyvä että edes kerran viikossa tuntia) rämpyttelyä. (johtai marmaan kitarasta. 50e strato kopio) mutta kun sain kunnon kitaran ja vahvarin oon soittanu melkee joka päivä noin 3h.

Omien rajojen etsiminen on hyvä, kun kuuntelen jonkun hyvän kipaleen niin siinä tulee fiilis että hei tää ois kiva opetella. Sit kun otat kitaran käteen ja huomaatki että krpl, en mää tämmöstä osaakaan soittaa, niin siinä on sit työstämistä että saa sen biisin/riffin menee oikein.
 
Korvakuulolta opettelu on kova sana, jos vain intoa riittää, helppoja biisejä kannattaa kokeilla korvalta opetella, yllättyy nopeasti itsekin että "hei, mä tiesin mistä kohdasta tää saundi lähtee". :)

Tää on muuten totta, ensialkuun opettelee niitä jänis istui maassa ja ukko nooa tyylisiä sävelmiä korvakuulolta ja sitten kun alkaa intervallit luonnata niin rupeaa haeskelemaan kokonaisia sointuja. Maksaa ittensä takaisin monin kerroin. :)
 
Ja kun katselee telkkaria niin plokkailee esim. mainoksien ja ohjelmien musiikeista melodioita, sointukulkuja tai mitä ikinä vaan keksiikään, hauskaa ja kehittävää puuhaa.