Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Semmoinen tuli mieleen, kun tästä pikaisesti tätä läpi luin, että putkivahvistimen tapauksessahan kitaraa luultavimmin ajetaan särölle. Putki vain käyttäytyy niin, ettei sitä säröä välttämättä huomaa (kompressiota jne). Transistoripuolella vastaavaan tarvittaisiin pari rauta-mallista kompressoria, joilla sitten ajetaan desibelejä tappiin tasaisemmin.
Lisäksi putkipelit yleensä eivät toista niinkään hirveän hifisti ääntä, joka siis vaatisi transistoripuolella korostuksia eq:hun ja highpass- tai bandpass-filtteriä.

Oliko tässä nyt kyse siitä, että kitarakaapin läpi tuo mökä ei tullut niin kovasti mutta PA laatikoilla ääntä irtosi vaiko jotta mökää irtoaa enemmän kitaran kanssa pikku putkikombosta kuin 200 w mikseristä oli pönttöinä mitä tahansa? Oon vähän yksinkertainen, en osannu tulkita.

Oliko tässä nyt kyse siitä, että kitarakaapin läpi tuo mökä ei tullut niin kovasti mutta PA laatikoilla ääntä irtosi vaiko jotta mökää irtoaa enemmän kitaran kanssa pikku putkikombosta kuin 200 w mikseristä oli pönttöinä mitä tahansa? Oon vähän yksinkertainen, en osannu tulkita.
 
15W nupilla ja 8Ohm kitarakaapilla saa enempi meteliä kuin 2x300W mikserivahvistimella ja samalla kitarakaapilla.
 

 
Unohdin eilen ottaa kyytiin ne PA-kaapit testiä varten.

Tässä kuten useimmiten elektroniikan vioissa/ongelmissa/jne. ei homma selviä ilman mittauksia: audiogeneraattorista signaali sisään, keinokuorma pääteasteen perään (tai kaiuttimet vahvistimeen ja kuulosuojaimet korville), oskilloskooppi eteen ja tutkimaan. Inputtia nostetaan niin kauan että pääteasteella alkaa siniaalto säröytymään ja lasketaan mikä on teho keinokuormaan juuri ennen säröytymistä.
 
Putkivahvistimella säröytymisen alkamisen havaitseminen on vaikeampaa kuin transistorivahvistimella joka (normaalisti) klippaa rumasti (ja nyt päästään putkivahvistimen paremmuuteen soitinkäytössä...). Tästä taas tulee se subjektiivinen vaikutelma että putkivahvistimen watit ovat isompia kuin transistorivahvistimen watit, voi ajaa putkipeliä särölle paljon enemmän ja kaiuttimeen siirretty energia on suurempi kuin mitä voi korvien särkymättä ajaa trankkuvahvistimesta kaiuttimeen.
 
Nyt olisi mielenkiintoista tietää tuon mikserivahvistimen 300W kanavassa nuppi kaakossa onko outputin siniaalto säröllä, säröytymässä vai puhdasta (--> jos on puhdasta ja säätövarat volumessa lopussa ei kaikki potentiaali ole vielä käytössä). Jos vahvistimessa on klippauksesta varoittavia ledejä vilkuttamassa punaista kuka takaa että ne on oikein kalibroitu? Sekin selviää geniksen ja skoopin kanssa.
 
Ilman mittauksia homma on arvailua maailman tappiin asti.

Unohdin eilen ottaa kyytiin ne PA-kaapit testiä varten.
 
Testaappa seuraavan kerran, koska ite oon huomannu että kyllä ne PA-kaapit antaa mökää, mutta sitten kun vaihtaa tilalle normi-kitarakaapin, tippuu mökä aivan tajuttomasti. Huvittaisi tietää muidenkin kokemusta asiasta.

Tässä kuten useimmiten elektroniikan vioissa/ongelmissa/jne. ei homma selviä ilman mittauksia: audiogeneraattorista signaali sisään, keinokuorma pääteasteen perään (tai kaiuttimet vahvistimeen ja kuulosuojaimet korville), oskilloskooppi eteen ja tutkimaan. Inputtia nostetaan niin kauan että pääteasteella alkaa siniaalto säröytymään ja lasketaan mikä on teho keinokuormaan juuri ennen säröytymistä.
 
Putkivahvistimella säröytymisen alkamisen havaitseminen on vaikeampaa kuin transistorivahvistimella joka (normaalisti) klippaa rumasti (ja nyt päästään putkivahvistimen paremmuuteen soitinkäytössä...). Tästä taas tulee se subjektiivinen vaikutelma että putkivahvistimen watit ovat isompia kuin transistorivahvistimen watit, voi ajaa putkipeliä särölle paljon enemmän ja kaiuttimeen siirretty energia on suurempi kuin mitä voi korvien särkymättä ajaa trankkuvahvistimesta kaiuttimeen.
 
Nyt olisi mielenkiintoista tietää tuon mikserivahvistimen 300W kanavassa nuppi kaakossa onko outputin siniaalto säröllä, säröytymässä vai puhdasta (--> jos on puhdasta ja säätövarat volumessa lopussa ei kaikki potentiaali ole vielä käytössä). Jos vahvistimessa on klippauksesta varoittavia ledejä vilkuttamassa punaista kuka takaa että ne on oikein kalibroitu? Sekin selviää geniksen ja skoopin kanssa.
 
Ilman mittauksia homma on arvailua maailman tappiin asti.
 
Mun mielestä kun aletaan vertailemaan putkikonetta ja transistorikonetta ,pitää
ottaa huomioon transistorikoneiden pääteasteiden eroavaisuudet,on npn/pnp komplementti pääteaste ja löytyy npn/npn kaskodikytkennässä ,on vanhaa raudallista pääteastetta ja MosFettiä,, ynnä lukematon määrä IC-versioita,,darlingtoneja unohtamatta.
 
Mitä tulee tuohon leikkautumiseen,vertailut pitää tehdä siten että viivalla on samantehoiset vahvarit,mielummin samalla RMS teholla ilmoitetut.
Testitulokset saadaan näyttämään mitä sattuu jos esim putkikone on 100W ja trankku 60W,klippaus tapahtuu helpommin pienempitehoisessa koska molempia yritetään piiskata samaa db lukemaan.
 
Särön aiheuttajaa voi hakea skoopilla,mutta siinäkin kannattaa katsoa ettei mittaustoimenpiteilää aiheuta virheellisiä tuloksia,jotkut signaaligenikset ei anna siniaaltoa ulos vaan se muodostuu derivointipiirillä kahdesta eri aaltomuodosta ja on valmiiksi rupisen näköistä tarkemmin katsottuna.
 
Omien kokemusten mukaan ongelma komponentti voi löytyä yllättävästä paikasta,eli ei aina pääteasteesta,esimerkkinä transistorivahvari,ja soundasi miten soundasi,tehoa oli mutta klippasi.
 
Syyllinen löytyi etuasteesta,elko meni oikariin määrätyllä taajuudella ja vetäsi signaalia maihin.Kuullosti kuin olis jokin epämääräinen limitteri päällä
 
edit: Tämä threadin alkuperäinen ongelma,kaiutin on omatekemä,onko mahdollista että kaiuttimen napaisuus olisi jostain syystä väärin päin?

 
edit: Tämä threadin alkuperäinen ongelma,kaiutin on omatekemä,onko mahdollista että kaiuttimen napaisuus olisi jostain syystä väärin päin?
 
No kyllä sen pitäisi oikein päin olla, kun noita kaksikin kappaletta tein, niin tarkistin senkin, jotta voipi soitella rinnakytkettynä molemmilla.
 
Ja sitten toisekseen, kertokaapas nyt miksi (sarjassamme tyhmiä kysymyksiä :) ) sillä on väliä? Eikös se ole vaihtovirtaa, mikä sinne kaiuttimeen menee? Se siis heiluu suuntaan jos toiseen. Ja edelleen, jos napaisuus olisi väärin päin, niin vaikuttaisi molemmilla vahvareilla?
 
Niin ja kyllä minulla on ristiinkytketty kaiutinkaapelikin vaiheenkääntöä varten ja silläkään en ole koskaan huomannut mitään eroa.
 
Tämä ongelma on nyt varmaan liian yksinkertainen. No joku päivä otan sen PA-kaiuttimen verrokiksi ja sitten jos silläkin jää tehot alas, niin kai tuossa Soundcraftissa jotain vikaa täytyy olla.
Voin testata myös haitarilla, niin jää tuo kitaran taajuusrajoitekin pois.

Ja sitten toisekseen, kertokaapas nyt miksi (sarjassamme tyhmiä kysymyksiä :) ) sillä on väliä? Eikös se ole vaihtovirtaa, mikä sinne kaiuttimeen menee? Se siis heiluu suuntaan jos toiseen. Ja edelleen, jos napaisuus olisi väärin päin, niin vaikuttaisi molemmilla vahvareilla?
 
Menee G. Weber -guruiluksi jos yhden kaiuttimen napaisuuden kanssa pelaa, mutta kahdella (tai useammalla) ne on oltava samassa vaiheessa, muuten äänenpaine vaimentuu (tässä parasta unohtaa hifikaiutinten sisäiset kytkennät). Stereokaiuttimet siis myös oltava samassa vaiheessa kuten Tubeman mainitsi Ylen stereotestin (http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s … p;g=4&ag=28&t=14&a=2615) yhteydessä.
 
Edelleen olen 100% sitä mieltä, että tämäkin ongelma selviäisi helpoimmin mittaamalla (skooppi ja genis ja lisäyksenä tieto ja taito niiden käyttämiseen ja tulkitsemiseen, skema olisi iso apu jos laite tarvitsee avata). Pääteasteen antama maksimiteho selviää vain mittaamalla, mittaustuloksia voi verrata vahvistimen speksiin ja todeta tuleeko ulos se mitä luvataan. En väheksy kokemukseen perustuvaa päättelyä, mutta mittaaminen on pääsääntöisesti paras tapa.
 
Tehoja ilmoitetaan aika suruttomasti ja eri tavoin mitaten (ja mittaamatta), joten AC15:n 15W ei tosiaankaan ole välttämättä suoraan verrattavissa mikserivahvistimen 2*300W:iin. Lisäksi AC15 (ja 30) mitä ilmeisimmin tuuppaa säröä jo pikkutehoista lähtien enemmän kuin HiFi-speksit sallii, vaikka ääntä tulee paljon ei niistä HiFi-käyttöön ole.

Edelleen olen 100% sitä mieltä, että tämäkin ongelma selviäisi helpoimmin mittaamalla (skooppi ja genis ja lisäyksenä tieto ja taito niiden käyttämiseen ja tulkitsemiseen, skema olisi iso apu jos laite tarvitsee avata). Pääteasteen antama maksimiteho selviää vain mittaamalla, mittaustuloksia voi verrata vahvistimen speksiin ja todeta tuleeko ulos se mitä luvataan. En väheksy kokemukseen perustuvaa päättelyä, mutta mittaaminen on pääsääntöisesti paras tapa.
 
Kyllä,skema on avain onneen rempatessa laitteita,yleensä skemoissa on myös
mittalaite speksit joita esim valmistaja on käyttänyt tehdessään mittauspöytäkirjaa,
mietinkin kuin hankala olis esim analogisen tehomittarin ja särömittarin värkkääminen,siis aivan perinteinen eikä digitaalitoosaa.. ;D
 
Tehoja ilmoitetaan aika suruttomasti ja eri tavoin mitaten (ja mittaamatta), joten AC15:n 15W ei tosiaankaan ole välttämättä suoraan verrattavissa mikserivahvistimen 2*300W:iin. Lisäksi AC15 (ja 30) mitä ilmeisimmin tuuppaa säröä jo pikkutehoista lähtien enemmän kuin HiFi-speksit sallii, vaikka ääntä tulee paljon ei niistä HiFi-käyttöön ole.
 
**Monesti otetaan 1 khz signaali ja ilmoitetaan sen antama mittaustulos,taajuuskäppyrän yläpäässä saattaakin olla jo vaimentumaa havaittavissa,ja alataajuksilla alkaa virtalähde kyykistymään..
 
Sakara-aaltomittaus kertoo myös vahvarin sielunelämästä,se on vahvarille hankalampi nakki ja kertoo nopeiden transienttien toistosta jotain.
 
Tässä po.tapauksessa pitäisi olla kaukonäkökyky ,tarinaa seuratessa alkaa miettimään kaiutin impedanssia ja mikä se on ja mikä se pitäisi olla..

Edelleen olen 100% sitä mieltä, että tämäkin ongelma selviäisi helpoimmin mittaamalla (skooppi ja genis ja lisäyksenä tieto ja taito niiden käyttämiseen ja tulkitsemiseen, skema olisi iso apu jos laite tarvitsee avata). Pääteasteen antama maksimiteho selviää vain mittaamalla, mittaustuloksia voi verrata vahvistimen speksiin ja todeta tuleeko ulos se mitä luvataan. En väheksy kokemukseen perustuvaa päättelyä, mutta mittaaminen on pääsääntöisesti paras tapa.
 
Kyllä,skema on avain onneen rempatessa laitteita,yleensä skemoissa on myös
mittalaite speksit joita esim valmistaja on käyttänyt tehdessään mittauspöytäkirjaa,
mietinkin kuin hankala olis esim analogisen tehomittarin ja särömittarin värkkääminen,siis aivan perinteinen eikä digitaalitoosaa.. ;D
 
Tehoja ilmoitetaan aika suruttomasti ja eri tavoin mitaten (ja mittaamatta), joten AC15:n 15W ei tosiaankaan ole välttämättä suoraan verrattavissa mikserivahvistimen 2*300W:iin. Lisäksi AC15 (ja 30) mitä ilmeisimmin tuuppaa säröä jo pikkutehoista lähtien enemmän kuin HiFi-speksit sallii, vaikka ääntä tulee paljon ei niistä HiFi-käyttöön ole.
 
**Monesti otetaan 1 khz signaali ja ilmoitetaan sen antama mittaustulos,taajuuskäppyrän yläpäässä saattaakin olla jo vaimentumaa havaittavissa,ja alataajuksilla alkaa virtalähde kyykistymään..
 
Sakara-aaltomittaus kertoo myös vahvarin sielunelämästä,se on vahvarille hankalampi nakki ja kertoo nopeiden transienttien toistosta jotain.
 
Noilla vermeillähän se olisi helppoa, mutta kaikilla ei ole käytössä edes yleismittaria.
Tilannehan olisi ihan ymmärrettävä jos kyseessä olisi tarjoustalon hifimankka, niissähän nuo watit ovat maksimitehoista kuviteltuihin maksimitehoihin, mutta käsittääkseni PA-kamoissa tuo RMS:n mittaaminen otetaan aivan tosissaan.
Ja kovin kummalta kuulostaa jos 15 watin nuppi kyykyttää 200 transistoriwattia. Siinä ei enää välissä ole muutamaa hassua wattia vaan puolet tehoista hukkuu jonnekin.
Paha näistä on arvailemaan mennä. Itseäni vähän kiinnostaisi minkä eron tuo PA-kaappi tuo.

Kokeiles paristolla miten kalvo liikkuu kun kytket sen siihen,ja sitten vaihdat napaisuutta.

Tämä siis ihan esittelynä kaiuttimen toiminnasta.Kyllä sillä napaisuudella on väliä,
nuoremmat ei ehkä tiedä että Yleisradio lähetti takavuosina "stereotestiä" joissa
oli yhtenä osiona kaiuttimien vaiheistus testi,ja muitakin testijuttuja siinä oli myös.

Ristiinkytketty kaiutinkaapeli,mielenkiintoista... kerros vähän lisää.
 
Unohdetaan nuo stereojutut kokonaan näistä kuvioista. Tiedän kyllä mitä tapahtuu eri napaisuudella mutta sen ei nyt pitäisi liittyä tähän millään lailla. Kun AC15:n kanssa käytän yleensä vain yhtä kaiutinta. Mikserivahvistimesta saa kyllä stereota mutta se ei juurikaan vaikuttanut lopputulokseen.
 
Niin tuo ristiinkytketty eli nehän pitäisi olla plugi-piuhassa siten, että sama piuha vie signaalin toisesta kärjestä toiseen ja vaipasta toiseen. Tässä tinaillessa sattui pikku kömmähdys ja useita piuhoja siinä pöydällä räpläsin, niin yhteen jostain kumman syystä tuli kytkentä ristiin eli kärjestä vaippaan jne. Se ei ole aktiivisessa käytössä mutta ihan vastaisuuden varalta en viitsinyt sitä purkaakaan. Kokeilin sitä kyllä joskus, enkä mitään eroa huomannut napaisuuden vaihtelulla. En edes tuota vaimenemista vaikka kokeilinkin kahta kaiutinta vastavaiheessa. (kaikkehan pitää kokeilla)
 

 
Tässä po.tapauksessa pitäisi olla kaukonäkökyky ,tarinaa seuratessa alkaa miettimään kaiutin impedanssia ja mikä se on ja mikä se pitäisi olla..
AC15 voi kytkeä 4 tai 8 ohmin kuorman ja soundcraftiin samaten.
Kaappi on 8ohm ja samaten on PA-kaapit, joten vertailukelpoinen korvakuulotestimielessä.
 
No katsotaan, kunhan testaan noilla kajareilla. Kai sitä tänään on lähdettävä, kun näin mielenkiintoiseksi menee.

Powestationin manuskasta:
"Amplifier will deliver rated output power with +4dBu at power amp input sockets, power amp level control at maximum. THD at 1kHz with both channels driven just below clipping, into 4 ohm, < 0.025% "
 
Soundcraft on ainakin yleensä ilmoittanut sentään tosiwatteja (RMS), mutta silti, kuinka tämä saavutetaan käytännössä musiikilla testisignaalin sijaan on toisinaan kysymyksen paikka.
 
Mittarimonitorointi näytäisi ainakin karkean kaavion mukaan olevan etuasteista. Soundcraftin mukaan ilmoitettu maksimiteho saadaan päätteen tasonsäätö täysillä (Power Amp Output Level)...tämän lisäksi +4dBu etusista, mitä sitten ledit siinä vaiheessa näyttävätkin?

No niin, mitähän olette veikanneet?
 
Kävin nyt varastolla testaamassa ja jätin soundcraftinkin nyt sinne pois pyörimästä tästä jaloista.
 
Testilaitteet:
- ac15 kytkentäinen kitaravahvistin (siis tavallaan 1960 mallinen ilman kaikua ja tremoloa)
- multiefekti alesis
- Soundcraft spirit powerstation 600
- fender stratocaster (mexico standard)
- Zeck Stac Session 12 PA-kaiuttimet (12"+1")
- homemade kitarakaiutin Celestion Vintage 30 elementillä.
Kytketty kitara->alesis->ac15 tai soundcraft(line-sisäänmeno, kanava 8)
Alesis oli sen takia mukana, että sain signaalin tavallaan soundcraftin puolelle eli linjatasoiseksi.
Ensituntuman otin AC15 ja Vintage30 yhdistelmällä. Ensin miedosti gain klo 9 maissa, master täysillä. Aika mekkala oli varastossa. Sitten ajattelin vähän suurempaa ja pikkuhiljaa vedin sinne särön puolelle (korvin kuultava särö alkaa tulla nuppi klo 10 jälkeen). Gain-nuppi klo 12 kohdalla alkoi jo todellakin kaivata kuulosuojaimia (ei tietenkään mukana) ja siellä klo 2 kohdalla lähti jo kaiuttimen etukangas mukaan rokkaamaan, joten päätin hiljentää. Oli siis todella säröllä.
Keikoilla (rautalankaa eli puhtailla) yleensä gain on siinä hiukan vajaa 9 asennossa, 2x12" kaapilla.
 
No sitten otin soundcraftin käsittelyyn. Toiseen kanavaan pistin zeckin ja toiseen tuon v30-kaapin. Kanavan gainit laitoin siten, että punainen klippivalo vilkahti jo reippaammalla otteella yhdellä kielellä eli ei vielä edes sointua mukana. Signaalissa siis voimaa. Vahvistin nuppi (mikseri-osiossa master-liu'ut ja vahvistimessa oma säädin) täysille ja v30 kanava ensin 3 pykälää auki täydestä. Ei pärjää ac15:lle ja voimakkaammalla kitaran käsittelyllä menee sitten etuaste ruttuun eikä kuulosta oikein hyvälle. Masterit täysille ja vieläkään ei ole kauhea hätä niillä kuulosuojaimilla. Ei siis kauheasti möykkää.
 
Seuraavaksi v30 kanava kiinni ja zeck kanava auki, tätä tietoahan olette odottaneet...
 

 

 
Soundi on kirkas ja helmeilevä, vähän metallinen. Jokseenkin asiallinen kuitenkin kitaralle mutta ei paras mahdollinen. Ehkä sellainen 12-kielinen komppikitaran ääni tulee tästä mieleen.
Masterit saa lykätä heti suorilta täysille eikä meteli ota korviin ollenkaan, no ehkä ne jotkut heleät "kilahdukset" saattaa vähän häiritä mutta eivät todellakaan voimakkuudellaan. Mökä on siis aivan minimaalista.
 
No sitten vielä piti testata ac15->zeck stac yhdistelmä.
Soundi on kyllä aika lähelle sama kuin soundcraftillakin, varsin heleä ja ylä-äänet toistuu selkeästi. Nyt lähtee taas mekkalaa enempi kuin soundcraftista ihan huomattavasti, ei kuitenkaan ihan V30 tasoisesti. Ja kun alan kääntämään enempi voimaa vahvistimesta ja säröä tulee ääneen, zeckin toisto-ominaisuudet loppuvat tähän. Ei tästä ole hevikaiuttimeksi eikä bluesiin. Taitaa tuo driveri vai mikä lie mennä, jos pitkään jatkaa.
 
Eli korvinkuultuna puhtailla soitettuna soundcraft spirit ei pärjää ac15 vahvistimelle.
Stereona ääntä tietysti lähtisi vähän enempi kun tehoa tulisi tuplaten mutta silti.
 
Nämä kaapit on sitten tosiaan tuon 8ohmia ja soundcraft antaa 2x300W 4ohmiin.
Manuaali on jossain, enkä muista mitä siellä sanotaan 8ohmin tehoksi.
Ja noiden PA-kaappien herkkyys ei ole tiedossa, niidenkin lappuset on jossain. Mutta eivät ilmesestikään ole niin herkät kuin Celestion Vintage 30.
 
Zeckit ovat umpinaiset ja tuo homemade kaappi on puoliavoin.
 
Jokohan tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että taitaa olla uuden mikserin ja vahvistimen (tai mikserivahvistimen) hankinnan aika?

Powestationin manuskasta:
"Amplifier will deliver rated output power with +4dBu at power amp input sockets, power amp level control at maximum. THD at 1kHz with both channels driven just below clipping, into 4 ohm, < 0.025% "
 
Soundcraft on ainakin yleensä ilmoittanut sentään tosiwatteja (RMS), mutta silti, kuinka tämä saavutetaan käytännössä musiikilla testisignaalin sijaan on toisinaan kysymyksen paikka.
 
Mittarimonitorointi näytäisi ainakin karkean kaavion mukaan olevan etuasteista. Soundcraftin mukaan ilmoitettu maksimiteho saadaan päätteen tasonsäätö täysillä (Power Amp Output Level)...tämän lisäksi +4dBu etusista, mitä sitten ledit siinä vaiheessa näyttävätkin?
 
Tuo 1khz lienee edullisin mittaustuloksen kannalta,olet oikeassa epäillessäsi
sitä noin ominaisuuksia arvioitaessa,sehän on kuin kuvaisi kameralla valkoista seinää ja yrittäisi päätellä onko kamera hyvä.
 
Sinänsä tuo 1kHz:n ilmoittaminen on hyvä tieto ,silloin voi tuon perusteella vertailla
muita vahvareita,miten ne elämöivät samalla testitaajuudella.

,,,,

MOI
 
Hienoa. Onpas perusteellinen testi. Tuli vielä mieleen: kokeilitko miksuttimesta muita kanavia? Ei ole tavatonta, etteikö joku kanava olisi särki. Kokeilitko esim. CD:tä. Millä volumella se tulee?
Voisi olla parasta näyttää konetta huoltomiehelle, joka tutkisi yhdistelmän.
 
PS. (Tälläistä epätoivoista yrittämistä) Katsoin manuaalia ja siellä näkyy "power amp input"-jakit. Jos jakeissa on sisäisellä kytkimellä yhteys etusen (EQ) ja päätteen välissä, niin oisko ne jakin kytkinliuskat hapettuneet-> huono kontakti. Voi auttaa, jos kytket piuhoilla etusen ja päätteen.

Kaikilla kun ei ole generaattoreita eikä skooppeja käytettävissä, aloin mietiskellä köyhän miehen mittalaitteita joilla voisi tehon jotenkuten mitata, tai ainakin vertailla tehoja keskenään. Generaattorina voisi käyttää halpaa matkaradiota jossa on kuulokeliitäntä. Virittäis radion Fm alueella sellaiseen kohtaan josta kuuluu pelkkää kohinaa. Kuulokeliitännästä kytkettäisiin johto vahvistimen sisääntuloon. Yleismittari, mieluiten viisari näytöllä, AC alueella kaiuttimen tai keinokuorman nastoihin kiinni. Matkaradion volume nollille ja vahvistin täysille. Säädetään varovasti matkaradion volumea isommalle ja seurataan yleismittarin näyttöä. Niin kauan, kun mittarin näyttö nousee samaan tahtiin kun volumea matkaradiosta nostetaan, vahvistin toimii suurin piirtein lineaarisella alueella. Kun mittarin näytön nousu hidastuu tai ei enää nouse juuri ollenkaan ( pitäisi kuulua kauhea mökä ) ollaan lähellä maksimi tehoa. Tehon voisi laskea, oliko se nyt jännite toiseen per vastus.
 
Fm radion tyhjällä kavalla tuottama kohina on aika hyvä testisignaali moneen käyttöön. Siinä on eri taajuisia ääniä joka lähtöön sekaisin ja sen takia kuormittaa vahvistinta eri tavalla kuin puhtaat siniaallot.. Sitä en tiedä kuinka kaiuttimet kestävät tällaista kohinaa ?
Minäpäs taidan kokeilla tätä joskus. J
 
Jonkinlaisen oscilloskoopin korvikkeen saa tietokoneesta kun siihen asentaa esim. Winscope ohjelman. Mitattava signaali laitetaan sisään äänikortin kautta

MOI
 
Hienoa. Onpas perusteellinen testi. Tuli vielä mieleen: kokeilitko miksuttimesta muita kanavia? Ei ole tavatonta, etteikö joku kanava olisi särki. Kokeilitko esim. CD:tä. Millä volumella se tulee?
Voisi olla parasta näyttää konetta huoltomiehelle, joka tutkisi yhdistelmän.
Joskus 1. kanavassa oli vähän tehonpuutetta, joka huomattiin samalla mikillä kokeiltaessa toiseen kanavaan. Sekin meni jotenkin itsestään ohi.
Tänään en kokeillut toiseen mutta aiemmin kokeilin. CD:tä ei tullut mieleen kokeilla vaikka vieressä olisi ollut.
VOi olla parasta viedä huoltoon. Sen verran tihrustin päätylevyn alle, että liu'utkin on suoraan piirilevyssä kiinni ja pientä mutkaa on havaittavissa masterliukujen jälkeen. Tämä oli silloin 6-7 vuotta sitten esittelykone ja jostain syystä suojalevyä ei tullut mukaan.
tape in eli rca-sisääntulo teki joskus sellaista, että signaali tuli ulos kyllä pääkajareista mutta ei monitoreihin tai muuallekaan. Oikeasti sen pitäisi tulla monitoreihin. Sekin vika meni ohi itsekseen...
Pikkujouluaikaan (kylmää ja märkää viime syksynä ja vehkeet autossa) eräällä keikalla antoi toiseen kanavaan hirveän rätinän. Ensin ajattelin, että konkkamikki/piuha on rikki mutta ei se tuli jostain, todennäköisesti päätteestä itsestään. Virrat pois ja mielessä kävi, että "voi v---u, mistä saa puolessa tunnissa mikserin tilalle" mutta 10min ja homma pelasi. En tiedä olisi sitten jotain kuitenkin särkynyt.
Tai ei se kyllä päätteestä tullut, kun näin oikein miettii. Päätteen nuppi oli kiinni ja masterit auki, niin veti signaaleja punaiselle ilman mitään muita kytkentöjä.
Mutta siis sekin vika meni ohi. Tai sitten se on tässä ja nyt.
 
PS. (Tälläistä epätoivoista yrittämistä) Katsoin manuaalia ja siellä näkyy "power amp input"-jakit. Jos jakeissa on sisäisellä kytkimellä yhteys etusen (EQ) ja päätteen välissä, niin oisko ne jakin kytkinliuskat hapettuneet-> huono kontakti. Voi auttaa, jos kytket piuhoilla etusen ja päätteen.
Saatko väännettyä rautalangasta, nyt meni ohi hujahtaen.
vai siis meinaatko, että piirilevyllä voisi olla huono kontakti noiden kesken ja tuolta power amp innistä voisi kokeilla sen ohitusta?
Jos tuota meinasit, niin keikalla se muuten on noin.
http://www.soundcraft.com/download. … /spirit_powerstation600_highres.jpg
 
Tuossa isossa kuvassahan tuo komistus näkyy ja tosiaan keikkaolosuhteissa signaali lähtee oikeasta yläreunasta EQ outputs jakeista ja kiertää jakosuotimen kautta takaisin power amp input jakkeihin. Subbareille on oma päätteensä, siksi noin.
Ja nyt tuli mieleen, että muutaman kerran on toinen kanava ollut pimeänä. Syyksi olen pistänyt rikkinäisen johdon jakarin ja mikserin välillä mutta kotona mitatessa johdot onkin olleet ehjiä.
 
Olisi nyt tosiaan käynyt niin, että piirilevy on rikki, siinä on siis selvä mutka päästä katsottuna. Tuolta lexicon-päästä katsoen ennen noita master-liukuja. Kärryssä on saattanut jotain olla päällä ja on painanut liukuja... piirilevy entinen tai ainakin jossain määrin vaurioitunut.

No pitihän minun kurkistaa sisälle, mitä tuo oli syönyt.
Ei kai siellä sitten mitään ihmeellistä paitsi yksi irtonainen peltilätkä, joka kolisteli ympäriinsä.
 
http://www.ks.iwn.fi/~psavolai/soundcraft1.JPG
http://www.ks.iwn.fi/~psavolai/soundcraft2.JPG
http://www.ks.iwn.fi/~psavolai/soundcraftlex.JPG
 
Tuollaiset kuvat nappasin sisältä.
 
Piirilevykin oli ihan suora, vaikka päädystä katsoen se näytti siis mutkaiselta. Silmissä varmaan harittaa.
 
Minulle tuo sisus ei kerro yhtään mitään, siisti oli eikä pölyäkään tuon enempi.
Kaikki nuo sulakkeetkin oli ehjiä, tarkastin. Eli vika (jos on) ei liene silminhavaittava. Tai voihan se tuolla etuastepuolella tietysti vielä ollakin, sitä en avannut.