 Juzzu02.05.2007 13:05:19 | |
|---|---|
Niinpä. Samaahan tosin tavoitellaan kai Suomessakin, kun Loviisan ydinvoimalan mereen palautuissa lauhdevesissä viljellään kalanpoikasia. Niisson hyvä viljellä, kun kasvukausi on paljon pidempi veden ollessa lämpimämpää keväisin ja syksyisin. | |
 balzary02.05.2007 13:17:02 | |
STUK valvoo voimaloiden ympäristön säteilypitoisuuksia, joten tuskinpa siellä on mitään vaarallista lauhdevesissä. (kerta sallivat toiminnan) | |
 Cujo02.05.2007 14:07:45 | |
Niisson hyvä viljellä, kun kasvukausi on paljon pidempi veden ollessa lämpimämpää keväisin ja syksyisin. Nimenomaan, ja totta kai se on hyvinkin turvallista, mutta juuri sen takia sillä onkin samalla se mainosarvonsa. Kettu osaa monta temppua, siili kaksi hyvää. Long time no ocean... | |
 päänahka03.05.2007 22:20:27 | |
Samanlaisia reaktoreita meillä kuitenkin on. Se muu siinä ympärillä on toivottavasti vähän paremmin mietitty. Inhimillisten virheiden sarjahan tuo onnettomuus oli, mutta nykyisissä voimaloissa tällaisen virheen mahdollisuus on pyritty poistamaan. Niin ja hyvä dokkari oli. Korjaanpa tässä lausuntoani. En tiedä mistä olen tuollaisen käsityksen saanut, mutta ei ilmeisesti pidä ollenkaan paikkaansa. Tuo oli joku NL:n reaktorityyppi, joka soveltui mm. plutoniumin tuotantoon, kun polttoainetta voi vaihtaa lennosta. Tällaisia reaktoreita ei myyty ulkomaille. | |
 Sertzo S03.05.2007 22:27:48 (muokattu 03.05.2007 22:29:45) | |
Mitä tarkoittaa ns. grafiittijäähdytys /hidaste ydiinenergiatuotannossa noissa ydinvoimaloissa? kysyy nimimerkki kuinka kauan vielä säteilen | |
| jp_one 03.05.2007 23:06:16 | |
Mitä tarkoittaa ns. grafiittijäähdytys /hidaste ydiinenergiatuotannossa noissa ydinvoimaloissa? Ydinreaktorissa hidastinaine jarruttelee uraaniytimien haljetessa syntyviä nopeita neutroneja niin etteivät ne karkaa reaktorista ennen aikojaan ja halkaisevat parhaiten uraaniytimiä. Tsernobyl-tyyppinen reaktori on RBMK ja siinä käytetään hidasteena siis grafiittia. Etuna on mm. polttoainetta voi vaihtaa lennosta, ei tarvittse ajaa alas sauvojen vaihtoa varten, saa kaupanpäällisinä aseplutoniumia ja muutenkin halvempi tehdä. Grafiitin käytön suurimpana ongelmana on että se on jossain määrin palonarkaa tavaraa (hiili). Suomessa ei ole RBMk-tyyppisiä reaktoreita. | |
| Cujo 03.05.2007 23:08:10 | |
Mitä tarkoittaa ns. grafiittijäähdytys /hidaste ydiinenergiatuotannossa noissa ydinvoimaloissa? kysyy nimimerkki kuinka kauan vielä säteilen Käsittääkseni näissä perinteisissä neuvostovoimaloissa on juurikin grafiittihidasteinen reaktori eli ns. RMBK-reaktori. Eli ydinreaktoria pyritään hidastamaan grafiittisauvoilla. Länsimaisissa ydinvoimaloissa puolestaan reaktion hidastamiseen käytetään vettä. Grafiittihidasteinen on ylipäänsä epävakaampi ja sitten jos sattuu jotain hämärää niin vaarana on, että ne hidastesauvat itsessäänkin syttyy palamaan, koska grafiitti on kuitenkin jossain määrin vettä tulenarempaa... :p Kettu osaa monta temppua, siili kaksi hyvää. Long time no ocean... | |
 anttipi03.05.2007 23:10:15 (muokattu 03.05.2007 23:15:05) | |
Dokumentin innoittamana ja muutenkin totean, että en voi koskaan ydinvoiman turvallisuudesta puhuttaessa välttyä ajattelemasta, että ydinjäte on riesanamme todellakin jopa satatuhatta vuotta. Vertailukohdaksi voidaan ottaa maanviljelys, jota on harjoitettu vain noin kymmenesosa siitä ajasta. Ihmiskunnan kehitys sen jälkeen on ollut käsittämättömän huimaa, mutta ihminen on myös syyllistynyt käsittämättömiin tuhotöihin. Siksi en voi parhaalla tahdollanikaan luottaa siihen, että ydinjäte olisi täysin turvassa edes maan alle haudattuna - puhumattakaan ydinvoimaloiden turvallisuudesta. On myös hieman kyseenalaista hymähdellä ylimielisesti Venäjän nykymeiningille, kun kukaan ei voi taata, etteikö täällä voisi olla jo vaikkapa viidenkymmenen vuoden päästä ihan samanlainen - tai pahempikin - meininki. Vaikka tekniikka olisi kuinka vimosen päälle turvallista, siitä on aina viime kädessä vastuussa ihminen. Kuka tulee töihin kännissä (kuten Ruotsissa), kuka huumeiden vaikutuksen alaisena (kuten Venäjän Sosnovyi Borissa) jne. Ihminen on _aina_ ihminen. Ydinvoiman pitkän aikavälin turvallisuuteen uskominen edellyttää sellaista teknologiaoptimismia, johon ainakaan minä en yksinkertaisesti kykene. Toki ymmärrän sen viehättävyyden tekohengityksenä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mutta kaikkein tärkeintä olisi pyrkiä vähentämään energiankulutusta ja siitä ei puhuta mielestäni tarpeeksi... Huh, tulipahan vuodatettua. ;) "Viime torstinpäivänä muhun meni Saatana!" | |
 heville04.05.2007 10:50:40 | |
Käsittääkseni näissä perinteisissä neuvostovoimaloissa on juurikin grafiittihidasteinen reaktori eli ns. RMBK-reaktori. Eli ydinreaktoria pyritään hidastamaan grafiittisauvoilla. Länsimaisissa ydinvoimaloissa puolestaan reaktion hidastamiseen käytetään vettä. Grafiittihidasteinen on ylipäänsä epävakaampi ja sitten jos sattuu jotain hämärää niin vaarana on, että ne hidastesauvat itsessäänkin syttyy palamaan, koska grafiitti on kuitenkin jossain määrin vettä tulenarempaa... :p Vesihidasteisessa on sekin hyvä puoli, että jäähdytys tapahtuu samalla vedellä. Jos jäähdytysvesi karkaa, loppuu myös reaktio hidastimen puutteessa. Grafiittihidasteisessa jos jäähdytys prakaa, reaktori pohottaa vielä täyttä päätä. Tai en minä tiiä, näin lukiossa vaan opetettiin. Country and Western? We have both! | |
| Starlia 04.05.2007 11:09:31 (muokattu 04.05.2007 11:10:15) | |
Eäääh. | |
 Torniojaws04.05.2007 11:28:59 | |
Tuo oli joku NL:n reaktorityyppi, joka soveltui mm. plutoniumin tuotantoon Hyvin kyllä onnistuivat. Reilussa viikossa mitä se nyt oli 100 kg plutoniumia? :D | |
| jeps 04.05.2007 12:08:43 | |
Dokumentin innoittamana ja muutenkin totean, että en voi koskaan ydinvoiman turvallisuudesta puhuttaessa välttyä ajattelemasta, että ydinjäte on riesanamme todellakin jopa satatuhatta vuotta. Vertailukohdaksi voidaan ottaa maanviljelys, jota on harjoitettu vain noin kymmenesosa siitä ajasta. Ihmiskunnan kehitys sen jälkeen on ollut käsittämättömän huimaa, mutta ihminen on myös syyllistynyt käsittämättömiin tuhotöihin. Siksi en voi parhaalla tahdollanikaan luottaa siihen, että ydinjäte olisi täysin turvassa edes maan alle haudattuna - puhumattakaan ydinvoimaloiden turvallisuudesta. On myös hieman kyseenalaista hymähdellä ylimielisesti Venäjän nykymeiningille, kun kukaan ei voi taata, etteikö täällä voisi olla jo vaikkapa viidenkymmenen vuoden päästä ihan samanlainen - tai pahempikin - meininki. Vaikka tekniikka olisi kuinka vimosen päälle turvallista, siitä on aina viime kädessä vastuussa ihminen. Kuka tulee töihin kännissä (kuten Ruotsissa), kuka huumeiden vaikutuksen alaisena (kuten Venäjän Sosnovyi Borissa) jne. Ihminen on _aina_ ihminen. Ydinvoiman pitkän aikavälin turvallisuuteen uskominen edellyttää sellaista teknologiaoptimismia, johon ainakaan minä en yksinkertaisesti kykene. Toki ymmärrän sen viehättävyyden tekohengityksenä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, mutta kaikkein tärkeintä olisi pyrkiä vähentämään energiankulutusta ja siitä ei puhuta mielestäni tarpeeksi... Huh, tulipahan vuodatettua. ;) Ydinvoimaan liittyy ristiriitoja paljon. Siitä on hyötyä mutta myös riskit ja haitat ovat suuret. Toisaalta kuinka paljon ihmiset ovat valmiita joustamaan tämän asian vuoksi? Elämä pyörii lähes täysin sähkön ja teknologian varassa. Ydinvoiman vaihtoehdoista en osaa sanoa. Jos turvallisia sellaisia on niin tottakai niihin pitää panostaa. Energian kulutuksen vähentäminen on tärkeää mutta onnistuuko se enää? Me ihmiset olemme tottuneet tähän elämäntyyliin, vaatii liikaa vaivaa ja epäitsekkyyttä luulisin. Nyt vuodatin minäkin, heh. | |
| Cujo 04.05.2007 12:53:11 (muokattu 04.05.2007 12:55:55) | |
Grafiittihidasteisessa jos jäähdytys prakaa, reaktori pohottaa vielä täyttä päätä. Eikä vain täyttä päätä vaan enemmänkin, ja se grafiitti syttyy juurikin tällaisessa tilanteessa äkkiä tuleen. Tai en minä tiiä, näin lukiossa vaan opetettiin. Niinhän ne miullekin koittivat opettaa :p Kettu osaa monta temppua, siili kaksi hyvää. Long time no ocean... | |
 juuso a04.05.2007 20:09:28 | |
Olipa siinä pirun karu dokkari. Pisti vähän ajattelemaan, että noihin aikoihin oli vielä autuaan tietämätön miten vakavasta asiasta oli kysymys. Muistankohan ihan oikein vai tojotettiinko sitä jopa joitain päiivä sisällä kun toi Tsernobylin onnettumuus tapahtui? Nooh, joka tapauksessa olihan siellä jopa Gorba haastattelussa mistä ehdotonta plussaa. | |
‹ edellinen sivu | seuraava sivu › | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)