Kitarat: akustinen ›

Elikkä tälläisen landolan kitaran mummolasta nappasin mukaani ja tarkoitus olisi saada vielä joskus soimaankin. Mihinkäs tyyliin tämä olis paras hoitaa?
 
Kuvia kaulasta
http://img135.imageshack.us/img135/362/landolakaulazt0.jpg
 
http://img154.imageshack.us/img154/9373/landolakaula1wj6.jpg
 
Ja koko kitaran kuva.
 
http://img154.imageshack.us/img154/4581/landolakokopl5.jpg
 
Suunnitelmissa oli, että tuosta kaulasta ottaisi alapuolelta puuta varovaisesti pois ja hankkisi/tekisi viritin koneiston mihin jättäisi pitkän siivun puuta kaulan alapuolelle ja näin sen voisi liimata kaulan ala puolelta kiinni. Vaikea selittää tuota keinoa, mutta onkon kenelläkään ideaa tuohon korjaamiseen?

Onko sinulla tuota irronnutta lapaa tallessa?
 
Minusta näytti, että tuo puu olisi lahoa. Jos näin on, niin lahot palat pitää postaa ja sitten katsoa, että minkälainen jatkopala siihen pitää tehdä. Aika iso homma, mutta tehtävissä.
 
Meinasitko itse rakentaa? Soitinrakennuspuolen kaverit osaisi varmaan ottaa paremmin kantaa.

Onko sinulla tuota irronnutta lapaa tallessa?
 
Lapaa ei ole tallessa eikä oikeen tietoa siitäkään mistä kitara on tullut niin vaikea on etsiä..
 
Ikää voi olla paljonkin ja käteen tuntumalta ei vaikuta ollenkaan samalta, kuin halvat akustiset mitä olen kokeillut joten olisi hieno saada tämäkin soimaan.
 
Puu tuntuisi olevan kuivaa ja todella hyvässä kunnossa, vaikka kuvassa lahonneelta näyttääkin. Luultavasti yritän itse tehdä viritinkoneistoa tähän, mutta jos ei suju tai ilmenee pahoja ongelmia niin pitäisi sitten etsiä joku joka osaisi enemmän. Mutta näin alkuun olisi tarkoituksena itse korjata.
 
Kuvissa tuo näyttää vähän pahemmalta mitä oikeasti on. :D Näyttäisi kuitenkin siltä että jos saisi viritinkoneiston jossa olisi vähän matkaa myös kaulaa mukana niin voisi saada sovitettua tähän. Tai se toinen vaihtoehto on, että hyppää tuonne rakennus aiheisiin ja tekee viritin koneiston itse.

Aika iso afääri tuon kunnostamisessa taitaa olla. Luulen että viritinkoneisto on parempi ostaa, lavan voit varmaan tehdä itse, mutta sen kiinnittäminen kaulaan, niin että pysyy saattaa olla haastavaa. Etenkin kun kielet laittaa paikoilleen voi heikommalla patentilla kiinnitetty lapa irrota saman tien.
 
Oletko muuten tarkistanut kaulan liitosta runkoon, on nimittäin suht. yleistä että kaula on vääntynyt ja liitos löystynyt, varsinkin tuon ikäisissä (kuntoisissa) soittimissa.
 
Muuten oli kyllä aika nätti peli, tuo kehnohko kunto vielä lisäsi sitä tarvittavaa rujoutta. Bluespapan kitara. :D
 
Käyppä vaikka tuolta vilkaisemassa osia soittimeesi. Ellet sitten halua todella olla tee-se-itse-mies...
 
http://www.spelektroniikka.fi/

Mutta näin alkuun olisi tarkoituksena itse korjata.
 
Tuntematta juuri sinun taitojasi ja niihin kantaa ottamatta yleistäen voisi sanoa, että kannattaa viedä suoraan ammattilaiselle jos ei ole ihan varma mitä tekee itse. Ettei korjaa sitä vielä huonompaan kuntoon.
 
Joo, virityskoneistot kannattaa ostaa valmiina, mutta lavan joutuu tekemään itse. Kannattaa katsoa tosiaan tuo kaulan kunto muutenkin. Onko siellä kaularautaa sisällä ja onko se suora.
 
Puu on kyllä siitä huima materiaali, että melkein kaikki on korjattavissa kun vaan on tekijämies asialla.

Pitää käydä näyttämässä kitaraa tässä lähiaikoina eräälle, joka on näihin akustisiin vielä enemmän perehtynyt ja katsotaan mitä kommenttia sieltä sitten tulee. Voi olla ettei tässä riitä kotoa löytyvä tavara vaan tulee turvallisemmaksi viedä jollekkin ammattilaiselle. Kuullaan nyt ensin kuitenkin mielipide tuolta ennenkuin aletaan mitään rakentamaan.

Kerro täällä mikä oli tuomio. Jännä kuulla.

Tutun näköistä... Tuo on 60-luvun Landola. Omastani on myös kaula melkein poikki.
http://i173.photobucket.com/albums/ … dola/20070428_0380.jpg?t=1177766340
Vielä soittokunnossa, mutta oon ajatellu ihan opettelu mielessä napsaista kokonaan poikki, liimailla kokoon ja laittaa uudet nauhat. On niin vanha murtuma ettei taida onnistua muuten poistamaan kaikkea sinne kertynyttä kuonaa.
 
Ei noi kyllä mitään arvotavaraa ole joten jos et osaa itse korjata, tai jos ei kukaan sitä sulle talkoilla tee, niin ei kannata. Kyllä noita löytyy ehjiäkin halvalla.

Tutun näköistä... Tuo on 60-luvun Landola. Omastani on myös kaula melkein poikki.
http://i173.photobucket.com/albums/ … dola/20070428_0380.jpg?t=1177766340
Vielä soittokunnossa, mutta oon ajatellu ihan opettelu mielessä napsaista kokonaan poikki, liimailla kokoon ja laittaa uudet nauhat. On niin vanha murtuma ettei taida onnistua muuten poistamaan kaikkea sinne kertynyttä kuonaa.
 
Ei noi kyllä mitään arvotavaraa ole joten jos et osaa itse korjata, tai jos ei kukaan sitä sulle talkoilla tee, niin ei kannata. Kyllä noita löytyy ehjiäkin halvalla.
 
Jeps kiitoksia informaatiosta. Tietää nyt, että kovin paljon rahaa ei sitten kannata kunnostamiseen laittaa. Viritinkoneiston varmaan joutuu ostamaan ja lapaa voi itse tehdä silloin kun aikaa on. Pitää silti vielä kysellä tuolta osaavalta henkilöltä, että kannattaako kunnostusta edes aloittaa tälläisen kitaran kanssa.

Jos et itse tee harjoitusmielessä, niin ei kannata. Ei ainakaan kannata millekään ammattilaiselle viedä korjattavaksi. Korjauskustannukset ylittävät moninkertaisesti kitaran arvon.

Miulla on irrallaan vanhan Landolan ehyt kaula ja vertailen sitä siihen mitä joudut tekemään. Kaularauta ja rakenne muutenkin ko. kaulassa vaikuttaa samanlaiselta kuin sinun katkenneessa (vanerivahvistus keskellä).
 
Kaulan korjaaminen pitäisi mielestäni aloittaa irroittamalla otelauta ja kaularauta. Onnistuneen liitoksen tekeminen ilman osien irroittamista on erittäin hankalaa. Irrotuksen jälkeen pystyt tekemään lavan ja kaulan välisen viistoliitoksen. Lavan runkopuu on ilmeisesti mahonkia ja siinä on keskellä vanerijäykiste. Lavan nimiöpintaan tulisi liimata yhtenäinen jalopuuviilu. Kaulan ja lavan välisen kulman voit kopioida jostakin toiseta kitarasta, kun otat huomioon, että kaularauta/nuppi mahtuu paikoilleen uuteen osaan jyrsittävään koloon (siis paikka ja kulma). Lavan muodon voit tietenkini tehdä myös oman maallisi mukaan. Kieltenkiristimet joudut hankkimaan. Käytä puuosien liimaukseen luuliimaa tai titebondia, koska ne ovat lujempia kuin tavalliset puuliimat. Otelauta kannattaa liimata luuliimalla, jotta sen voi taas irrottaa lämmittämällä.
 
Vanhojen soittimien kunnostaminen on mukavaa puuhaa, vaikkei aina taloudellisesti järkevää. Olen harrastusmielessä korjaillut joitakin soittimia ja niistä on tullut soinnillisesti ihan kelvollisia. Kokeile kitarasi koppaa koputtelemalla sormella sitä ympäriinsä. Huomaat jos se "soi" tai sitten ei. Jos koppa soi ryhdy vaan rohkeasti työhön, mutta älä aseta valmistumiselle aikataulua.

Itselle kävi viime kesänä siten, että vanhemman Levin-merkkisen akustisen kaula katkesi juuri tuosta samasta kohdasta, kuin molempien ylläolevien soitinten. Halkeama siinä oli ollut pitkään, vuosikausia, mutta totaalinen hajoaminen tapahtui kitaran kaaduttua lattialle. Alkuun näytti pahalta, vaikkei kitaraa kohtaan suuria tunteita ollutkaan. Paskastihan se oli soinut siihenkin asti. Liimasin kuitenkin palaset takaisin paikoilleen epoksi-liimalla ja laitoin puristimen vuorokaudeksi pitämään osat paikoillaan. Hyvin on kestänyt kohta vuoden, vaikkakin pettää aikanaan. Soi yhtä huonosti kuin ennen. Tosin sitä ole vissiin suunniteltukaan komppaukseen... ainakin kaula on aika ohut, eli lieneekö soolokitarasta kyse? Mene ja tiedä. Pisteet vielä käsityön laadulle, mikä on aika korkeaa tasoa ko. kitaran kohdalla.