Bassot ›

Ja muuten tiedättekö mitään sellaista BASSO KIRJAA misä on niinku kaikki tarpeellinen ja erilaisia kikkoja ym.

Ja muuten tiedättekö mitään sellaista BASSO KIRJAA misä on niinku kaikki tarpeellinen ja erilaisia kikkoja ym.
 
Heh,-hyvä kysymys, sellaista kirjaa tuskin löydät. Tosin jos kaipaat näkökulmaa nimekkäiltä soittajilta tai perusharjoituksia ja "kikkoja" monilta eri nimimiehiltä, saattaisi sopiva kirja olla "Electric Bass Guitar", joka lienee jostain 80-luvun lopusta tai 90-luvun alusta.
 
Ennen Bass Player-lehden ilmestymistä Guitar Playerissa oli ainakin yksi kolumni koskien bassonsoittoa. Edellämainittuun kirjaan on koottu vuonna 1983 alkaneesta juttusarjasta merkittävimmät. Kirja on tietysti varsin hajanainen, mutta jos haluaa opetella asian sieltä, toisen täältä, se toimii ihan hyvin. Painoksista ei välttämättä ole enää jäljellä nidettäkään, mutta kannattaa etsiä esim. kirjastoista tai Guitar Playerin julkaisijan kotisivuilta, en tiedä tarkempaa osoitetta Googlailematta...

Siis hei. Jos suoritan vaikkapa porin palmgren opistolla noi jotkut 3/3 jutut (mitä sitten tarkottikaan) ni sitten voin koittaa tonne helsinkiin pop/jazz juttuun? Vittu anteeks jos on vähän epäselvää, mut... :D
 
Sori hei en ittekää oikee tajuu enää. Joskus tulee semmosii pikasii ajatuksii, mut sitte unohtaa niiden tarkotuksen...

Heh,-hyvä kysymys, sellaista kirjaa tuskin löydät. Tosin jos kaipaat näkökulmaa nimekkäiltä soittajilta tai perusharjoituksia ja "kikkoja" monilta eri nimimiehiltä, saattaisi sopiva kirja olla "Electric Bass Guitar", joka lienee jostain 80-luvun lopusta tai 90-luvun alusta.
 
Ennen Bass Player-lehden ilmestymistä Guitar Playerissa oli ainakin yksi kolumni koskien bassonsoittoa. Edellämainittuun kirjaan on koottu vuonna 1983 alkaneesta juttusarjasta merkittävimmät. Kirja on tietysti varsin hajanainen, mutta jos haluaa opetella asian sieltä, toisen täältä, se toimii ihan hyvin. Painoksista ei välttämättä ole enää jäljellä nidettäkään, mutta kannattaa etsiä esim. kirjastoista tai Guitar Playerin julkaisijan kotisivuilta, en tiedä tarkempaa osoitetta Googlailematta...
 
Juu-u.. mä oon kaikista kirjakaupoistaki kattellu edes jtn. bassoon liittyvää kirjaa mutta EI kai täytyy ettiä nuita Bass player lehtiä jstn. ku ei näytä kapoissa ainakaan olevan? mut kirjastoon -->

Juu-u.. mä oon kaikista kirjakaupoistaki kattellu edes jtn. bassoon liittyvää kirjaa mutta EI kai täytyy ettiä nuita Bass player lehtiä jstn. ku ei näytä kapoissa ainakaan olevan? mut kirjastoon -->
 
Nimellä "Electric Bass Guitar" löytyy ainakin pääkaupunkiseudun (helmet.fi) kirjastojen hakuohjelmalla muutama osuma, eli kyseistä kirjaa löytyy täältäpäin kirjastoista. En toki tiedä missäpäin itse asut.
 
Yksi varsin kattava ja loogisesti etenevä bassonsoiton perusteos on Ed Friedlandin tekemä "Hal Leonard Bass Method". Se on kolmiosainen kirjasarja, jonka saa yksissä kansissa nimikkeellä complete edition. Löytyy F-musiikin nuottikirjastosta ja on varmasti tilattavissa netin kautta minne vain. 140 sivua asiaa, hinta lienee 30 ja 40 euron välissä, eli vajaat neljä Bass Playerin irtonumeroa...

itehän hakeudun ouluun pop jazz linjalle heti ku saan lakin eli 2009

Mä pistin paperit Joensuun konservatoriolle pop&jazz-linjalle siis ammatilliselle puolelle. Ideana oli suorittaa pääsoittimena kontrabasso se muusikon/basistin (taimikälie) tutkinto ja siinä samalla opiskella yliopistossa kauppatieteitä. Teen vissiin oharit tällä(kin) kertaa, koska Helsinki rupes kiinnostaa enemmän. Toi konsa on kuitenkin varavaravaravaravara-suunnitelmana.
 
En viimesen parin vuoden aikana oo kuvitellu musiikkia ammattina, mutta ois ollu aika kova juttu ku taidot ois sit vähintään sitä semi-pro-tasoa. Pystys tekee jotain työtä, jossa tienais varmemmin ja paremmin mut silti ois harrastus, jota pystys soittaa (melkein) ammattilaistasol.
 
Mitä tohon basistien vähäisyyteen tulee...Mä olin muutama vuos sitte yhellä jazzkurssil, jossa mulle yks ammattimuusikko sano, että suoraan sanottuna ei tiedä kannattaako suositella omaa ammattiaan enää muille. En muista tarkkaan niitä perusteluja, mutta mitä nyt itse pystyy päättelee niin esim. ravintolat ainakaan täälläpäin ei ota keikkoja enää niin helposti ku mitä ne KUULEMMA vielä joskus 80-luvulla on ottanu. Toinen syy varmaan et niinku kulttuurielämässä yleensä niin työntekijöitä on varmasti yli tarpeen, koska eläköitymisikä on korkea ja kilpailu on kovaa.
 
Kun kävin hakee lisää kahvia niin tuli vielä mieleen, että koulutusta on nykysin helppo saada ilman et siihen tarvii sitoutua kokopäiväisesti. Musiikkiopistojen taso vaikuttas olevan tosi korkeella. Ainakin täällä Lieksassa saan sieltä sen verran oppia kontrabassolla klasari- ja jazz-puolel ku vaan pää vetää ja sähköbassooki ku vielä ehtis kontran rinnalla soitella. Ja kyseessä on alle 14 000 asukkaan kaupunki...
 
Bassonsoittoa koskevaa kirjallisuutta on tullu myös aika paljo ulos ja opetusvideoita, joten niistäki saa aika paljo irti. On myös sitte kesäkursseja, joillla opettajana on joku ammattibasisti, joka tuntee noita kirjoja ja jos ei ite ymmärrä mitä niis tarkotetaan niin ne pystyy kyl tulkkaa. Ja nää ammattibasistit on kyl usein sen verran reiluja, et ne antaa puhelinnumeronsa tai sähköpostiosoitteensa ja niiltä voi kysyy, jos on jotain epäselvää.
 
Sitte on noita keskustelupalstoja, niinku tämä, ja nettisivuja, joista saa vinkkejä harjoitteluun. Väittäsin et oman soittotaidon saa vähintään siedettävälle tasolle jo sillä, että osaa hyödyntää nettiä. Tälläkin foorumilla on useita tyyppejä, joilla on varmasti hyviä neuvoja annettavana koskien sitte soittokamoja tai soittotaitoa. En tarkota et netin kautta pystys automaattisesti tulee yhtä hyväksi basistiksi ku jonkun konservatorion kautta, mutta jos on vähempään tyytyväinen niin toi nettikin voi riittää.

Totta virkat JukkaPena. Kaiken opiskelumateriaalin pystyy helposti (vaan ei välttämättä halvalla) hankkimaan itsekin ja soittotunteja on mahdollista saada huippusoittajilta ilman minkäänlaista opiskelupaikkaa. Riittävän lahjakas ja motivoitunut muusikko voi päästä taidollisesti todella pitkälle riippumatta siitä, opiskeleeko missään oppilaitoksessa.
 
Musiikkioppilaitosten etuja taas on edullinen opiskelu, johdonmukainen ja monipuolinen opetus ja verkostoituminen muiden soittajien kanssa. Ja tottakai sitten ne paperit niille, jotka joskus koulusta valmistuvat. Papereiden avulla voi hankkia itselleen esimerkiksi opetustyötä, jonka avulla voi saada jonkinlaisen säännöllisen toimeentulon keikkojen ohella.

enimmäkseen nämä kaikki skaalat kiinnostas oppia.. kylä mie muuten soittaa osaan nopeutta ja tarkkuutta kyllä on mutta ei perustietoja :)

Mua olis kyllä kiinnostanu hakeutua opiskelemaan ammattikorkeaan tai sitten yliopistoon opiskelemaan musiikkikasvattajaksi. Valitettavasti vartuin bassoineni paikkakunnalla, missä ei ollut mahdollisuutta opiskella bassonsoittoa musiikkiopistossa vaan ainut tapa oli opiskella ns. epävirallisesti opettajan kanssa muuten kuin opistossa. Mitään tutkintoja en siis voinu bassolla suorittaa ja viulututkinnotkin jätin väliin, kun ei kiinnostanu vaikka opettajat kovasti yritti puhua mua ympäri. Sitäkin mahdollisuutta pyöriteltiin hetken aikaa, että olis tilattu muualta bassonsoitonopettaja käymään pitämässä tunteja paikkakunnan opistossa, mutta yllättäen ei ollu muita halukkaita oppilaita eikä yhden oppilaan takia semmoseen lähdetty..
 
Elikkä mulle ei taida paljoa ovet aueta yhden hikisen 1/3 teoriatutkinnon kanssa ja siihen mennessä kun saisin kaikki tarvittavat tutkinnot tehtyä olisin jo sen verran vanha, että vähän turhalta tuntus lähtee enää uutta ammattia opiskelemaan. Mutta ihan kivasti mulla on näitä soittohommia ollu vaikka en ammattilainen olekaan, joten hyvin menee näinkin.

Elikkä mulle ei taida paljoa ovet aueta yhden hikisen 1/3 teoriatutkinnon kanssa
 
Itseasiassa noilla tutkinnoilla ei oo mitään merkitystä jos on "valmiudet opiskella". Ei esim. Sibiksessä taideta vaatia edes YOtodistusta jos muuten on pätevä sinne opiskelemaan.

Hah! Jaa että nykyään täytyy käydä jokku bassokoulut että voi olla hyvä basisti? Hehehe. Varmaan jotku Jack Brucet ja muut on ees ikinä kuvitellukkaa semmosta. Pyh! Sanoo kaverille: "Mää oon hyvä basisti, nää todistukset todistaa sen".

Jos on musikaalisuutta ja lahjoja basson soittoon (esim. osaa vetää muumitunnarin korvakuulolta) niin se on hyvä alku. Koulutus ja teoriaopinnot täydentävät pakettia eikä niistä ole muuta kuin mahtavaa plussaa.

Hah! Jaa että nykyään täytyy käydä jokku bassokoulut että voi olla hyvä basisti? Hehehe. Varmaan jotku Jack Brucet ja muut on ees ikinä kuvitellukkaa semmosta. Pyh!
 
Onks joku väittäny että pitää käydä kouluja tullakseen hyväks? Ei varmasti kukaan väitäkään. Jack Brucet ja muutkin on tsekannu asioita jostain. Koulussa opettajan avulla se asioihin perehtyminen on vaan helpompaa kuin itse omin avuin kaikki tehden.
 
Jos on musikaalisuutta ja lahjoja basson soittoon (esim. osaa vetää muumitunnarin korvakuulolta) niin se on hyvä alku. Koulutus ja teoriaopinnot täydentävät pakettia eikä niistä ole muuta kuin mahtavaa plussaa.
 
Mies puhuu asiaa.

Hah! Jaa että nykyään täytyy käydä jokku bassokoulut että voi olla hyvä basisti? Hehehe. Varmaan jotku Jack Brucet ja muut on ees ikinä kuvitellukkaa semmosta. Pyh! Sanoo kaverille: "Mää oon hyvä basisti, nää todistukset todistaa sen".
 
Tutustuminen esim herra Brucen kotisivuihin kertoo, että ainakin hän on ollut halukas opiskelemaan musiikkia. Opintoja näytti olevan esim Skotlannin Kuninkaallisessa Musiikkiakatemiassa.
 
Mistä se johtuu, että (harrastelija)soittajat niin usein vähättelevät asioihin perehtymisen (=opiskelun) tärkeyttä? Pelottaako?
En tiedä ainuttakaan menestynyttä soittajaa joka tosissaan sanoisi esim että "älkää opiskelko tai kehittäkö itseänne jos haluatte oppia soittamaan" tai "nuotinlukutaito tappaa luovuuden".
Joillekin myös koulu on todella tärkeä ja hyödyllinen etappi, jotkut etenevät pääasiassa bändeissä tekemisen kautta. Kaikki menestyvät soittajat kuitenkin joutuvat/saavat tehdä perustyön osaamisensa eteen.

Tutustuminen esim herra Brucen kotisivuihin kertoo, että ainakin hän on ollut halukas opiskelemaan musiikkia. Opintoja näytti olevan esim Skotlannin Kuninkaallisessa Musiikkiakatemiassa.
 
Mistä se johtuu, että (harrastelija)soittajat niin usein vähättelevät asioihin perehtymisen (=opiskelun) tärkeyttä? Pelottaako?
En tiedä ainuttakaan menestynyttä soittajaa joka tosissaan sanoisi esim että "älkää opiskelko tai kehittäkö itseänne jos haluatte oppia soittamaan" tai "nuotinlukutaito tappaa luovuuden".
Joillekin koulu on todella tärkeä ja hyödyllinen etappi, jotkut etenevät bändeissä tekemisen kautta. Kaikki menestyvät soittajat kuitenkin joutuvat/saavat tehdä perustyön osaamisensa eteen.
 
Tämä on 100% totta.

Jep, aika erikoinen on väite, että luovuus tai fiilis kärsii, jos opettelee lukemaan nuotteja. Suomessa tuskin on ainuttakaan teatterintekijää (edes harrastepuolella), joka ihan pokkana voisi väittää, ettei kannata opetella lukemaan tai kirjoittamaan, koska luku- ja kirjoitustaitoiset tekevät paskimmat näytelmät.

Se hyvin vähäinen teoria, mitä olen opetellut, voin omalta kohdaltani sanoa, että on vain laajentanut luovuutta.

Jep, aika erikoinen on väite, että luovuus tai fiilis kärsii, jos opettelee lukemaan nuotteja. Suomessa tuskin on ainuttakaan teatterintekijää (edes harrastepuolella), joka ihan pokkana voisi väittää, ettei kannata opetella lukemaan tai kirjoittamaan, koska luku- ja kirjoitustaitoiset tekevät paskimmat näytelmät.
 
Muutenkin se nuotinluku on aika vähäinen osa siitä, mitä noissa oppilaitoksissa tehdään. Ei ne koulut pakollisia ole, mutta saattavat säästää vuosien vaivan, kun joku opastaa ja auttaa oivaltamaan.