Yleistä keskustelua musiikista ›

Ottamatta kantaa otsakkeen aiheeseen kun en sitä tunne.
 
Rohkenen olla ylläolevan viestin kanssa eri mieltä. Maailmanhistoriassa kulttuuri on usein hypännyt eteenpäin ja kehittynyt juuri erilaisissa murrostilanteissa ja suuren paineen alla, enemmän näen kulttuuria köydyttävän kaikenlaisen sosiaalitanttapaapomisen.
 
Rohkenen olla kanssasi eri mieltä. Maailmanhistoriassa kulttuuri on hypännyt eteenpäin ennemmin erilaisten murrostilanteiden ja kriisien jälkeen. Hyvin harvoin jos koskaan niiden aikana.

Rohkenen olla kanssasi eri mieltä. Maailmanhistoriassa kulttuuri on hypännyt eteenpäin ennemmin erilaisten murrostilanteiden ja kriisien jälkeen. Hyvin harvoin jos koskaan niiden aikana.
 
Onko tämä asiaa vai saivartelua? Eikö oleellista ole onko syy-yhteys kriiseihin havaittavissa vai ei?

Vaan nytpä eletään 2000 -lukua ja tämän päivän "murrostilanteet" ovat eri luokkaa. Nyt määrää raha, eivätkä esim. uskonnolliset asiat tms.
 
Ja ennenkö ei raha vaikuttanut? Toki ideologiset tekijät, periaatteet, ovat aina jollain tasolla esillä, nytkin, mutta on aika naiivia ajatella että ennen kriisit olivat jotenkin puhtaasti ideologisia. Esimerkiksi sodankäynti vaati rahaa ja se piti saada jostakin. Kustaa Vaasa rahoitti Lyypekistä ottamalla lainalla sodan, jolla Ruotsi erosi unionista Tanskan kanssa. Kun laina piti maksaa, uskonpuhdistus teki kuninkaasta kirkon pään ja kuningas sai maksettua velan kirkon omaisuudella. Myös keski-Euroopassa uskonpuhdistuksen läpimenossa oli ratkaisevia poliittisia ja taloudellisia tekijöitä.

Onko tämä asiaa vai saivartelua? Eikö oleellista ole onko syy-yhteys kriiseihin havaittavissa vai ei?
 
Pointti taisi olla se, että kriisit eivät itsessään ole olleet ratkaisu mihinkään. Kriisit ovat toki oire kasautuneista ongelmista, ja kriisin ratkeaminen helpotus, mutta tässä aiheessa en ehkä puhuisi varsinaisesta kriisistä muutenkaan, vaan näkisin, että se on jossain kaukana edessäpäin jos jossakin.
Oleellista on se, että jos asioita ajateltaisiin vähän laajakatseisemmin ja pitemmällä tähtäimellä, niin ei mitään kriisejä tarvittaisikaan.

Ja ennenkö ei raha vaikuttanut? Toki ideologiset tekijät, periaatteet, ovat aina jollain tasolla esillä, nytkin, mutta on aika naiivia ajatella että ennen kriisit olivat jotenkin puhtaasti ideologisia. Esimerkiksi sodankäynti vaati rahaa ja se piti saada jostakin. Kustaa Vaasa rahoitti Lyypekistä ottamalla lainalla sodan, jolla Ruotsi erosi unionista Tanskan kanssa. Kun laina piti maksaa, uskonpuhdistus teki kuninkaasta kirkon pään ja kuningas sai maksettua velan kirkon omaisuudella. Myös keski-Euroopassa uskonpuhdistuksen läpimenossa oli ratkaisevia poliittisia ja taloudellisia tekijöitä.
 
Raha-valta-ideologia... ala niitä nyt jotenkin erottelemaan :)
Tarkoitinpa lähinnä sitä, että ihmisiä on enemmän, rahaa liikkuu enemmän ja nopeammin, ylipäätään ihmisten ja työn arvottaminen on aivan erilaista nykyään. Ihan eri volyymilla täällä nykyään kartellipelejä pelataan.
Ja tässähän ollaan elävinään niin kehittyneessä yhteiskunnassa, että eihän täällä pitäisi mitään kriisejä syntyäkään.

Pointti taisi olla se, että kriisit eivät itsessään ole olleet ratkaisu mihinkään. Kriisit ovat toki oire kasautuneista ongelmista, ja kriisin ratkeaminen helpotus, mutta tässä aiheessa en ehkä puhuisi varsinaisesta kriisistä muutenkaan, vaan näkisin, että se on jossain kaukana edessäpäin jos jossakin.
 
Ja taisit myös missata mitä kommentoin. Sinä sanoit että kriisit ovat muuttaneet kulttuuria, toinen että eipäs kun kulttuuri on muuttunut kriisien jälkeen. Minä ajattelen, että jos noin on, molemmissa tapauksissa on kriisillä on yhteys muutokseen.

Raha-valta-ideologia... ala niitä nyt jotenkin erottelemaan :)
Tarkoitinpa lähinnä sitä, että ihmisiä on enemmän, rahaa liikkuu enemmän ja nopeammin, ylipäätään ihmisten ja työn arvottaminen on aivan erilaista nykyään. Ihan eri volyymilla täällä nykyään kartellipelejä pelataan.
 
Ylätasolla eli isojen pelaajien tasolla raha = talous on aina ollut ratkaiseva vaikuttaja. Ero on varmaan siinä että nykyään länsimaissa tavallinen kansa on pelissä mukana. Rahaa on käytettävissä, siis syntyy mielenkiintoinen kulutusvoima, toisaalta rahaa halutaan lisää, jolloin antaudutaan rahalla arvotettavaksi.

Ja taisit myös missata mitä kommentoin. Sinä sanoit että kriisit ovat muuttaneet kulttuuria, toinen että eipäs kun kulttuuri on muuttunut kriisien jälkeen. Minä ajattelen, että jos noin on, molemmissa tapauksissa on kriisillä on yhteys muutokseen.
 
Siis? Missä kohtaan sanoin että kriisit ovat muuttaneet kulttuuria? Taisi mennä sulta myös vähän ohi :D
Siis tiivistettynä: Kriisit ovat vain oire isommasta ongelmasta, ja niitä syntyy kun asioita ei osata hoitaa. Asiat voitaisiin mielestäni hoitaa niinkin, ettei kriisejä tarvita "alkusysäykseksi" ítse ongelmanratkaisun aloittamiseen. Näinollen mielestäni nämä "kriisit" eivät ole oleellisia taiteen/kulttuurin kehittymisen kannalta. Ja nyt tällä hetkellä mielestäni ei voida edes puhua mistään kriisistä.
 
Ja minun käsittääkseni sinä olit sitä mieltä että kriisit ovat hyvä asia, koska niiden ansiosta kulttuuri muuttuu. Minusta se muuttuu ihan ilmankin.
 
Keskustelu alkaa irrota alkuperäisestä ideasta pikkuhiljaa :)

Ylätasolla eli isojen pelaajien tasolla raha = talous on aina ollut ratkaiseva vaikuttaja. Ero on varmaan siinä että nykyään länsimaissa tavallinen kansa on pelissä mukana. Rahaa on käytettävissä, siis syntyy mielenkiintoinen kulutusvoima, toisaalta rahaa halutaan lisää, jolloin antaudutaan rahalla arvotettavaksi.
 
Niinpä. Siis mylly pyörii tiuhempaa tahtia ja ahneus kasvaa. Tämän taas en usko varsinaisesti toimivan kulttuurin tai varsinkaan sen laadun kehittämisessä kovinkaan hyvin. Mitä enemmän kahvoista vääntelee markkinahemmot, sitä mauttomampaa lenkkiä tulee koneesta ulos.
Tai kysehän on siitä, miten sitä tuotettua rahaa sitten ohjaillaan.

Onko tämä asiaa vai saivartelua? Eikö oleellista ole onko syy-yhteys kriiseihin havaittavissa vai ei?
 
Sulta taisi jäädä lukematta tuon kommentin syy-yhteydet taaksepäin. Virkistämpä tarinaa.
 
"- Kulttuuria syntyy ja se pysyy pystyssä ihan ilman ammattilaisuuttakin. Jos meinaat ettei, niin todistusvastuu on sinulla."

"Kulttuuria syntyy kyllä aivan varmasti olivat olosuhteet mitkä tahansa. Huonot olosuhteet tosin köyhdyttävät kulttuuria, ja uskoisin, että siitä tässä on muutenkin ollut kyse."

Oleellista ei ollut syy-yhteys kriiseihin, vaan se syntyykö taidetta huonoissa oloissa kriisitilanteen ollessa äärimmäinen esimerkki huonoista oloista. Kun ihmisillä on vaikkapa sodan tms. takia eloonjäämisessä jo enemmän kuin tarpeeksi tekemistä harva jaksaa taiteilla.

Siis? Missä kohtaan sanoin että kriisit ovat muuttaneet kulttuuria? Taisi mennä sulta myös vähän ohi :D
Siis tiivistettynä: Kriisit ovat vain oire isommasta ongelmasta, ja niitä syntyy kun asioita ei osata hoitaa. Asiat voitaisiin mielestäni hoitaa niinkin, ettei kriisejä tarvita "alkusysäykseksi" ítse ongelmanratkaisun aloittamiseen. Näinollen mielestäni nämä "kriisit" eivät ole oleellisia taiteen/kulttuurin kehittymisen kannalta. Ja nyt tällä hetkellä mielestäni ei voida edes puhua mistään kriisistä.
 
Ja minun käsittääkseni sinä olit sitä mieltä että kriisit ovat hyvä asia, koska niiden ansiosta kulttuuri muuttuu. Minusta se muuttuu ihan ilmankin.
 
Joo, mutta en ollut. Katsoin taaksepäin, ja mä sotkin sinut siihen johon sinä sotkit minut. Eli meni kunnolla sekaisin.

Joo, mutta en ollut. Katsoin taaksepäin, ja mä sotkin sinut siihen johon sinä sotkit minut. Eli meni kunnolla sekaisin.
 
Ei helv... :D
 
Menee jo niin sekavaks että taidan lopettaa työpäivän tähän.

Oleellista ei ollut syy-yhteys kriiseihin, vaan se syntyykö taidetta huonoissa oloissa kriisitilanteen ollessa äärimmäinen esimerkki huonoista oloista. Kun ihmisillä on vaikkapa sodan tms. takia eloonjäämisessä jo enemmän kuin tarpeeksi tekemistä harva jaksaa taiteilla.
 
Joo, täytyy myöntää että meni hankalaksi ja sotkeuduin. Ajattelin "syntyykö taidetta huonoista oloista" enkä "huonoissa oloissa".
 
Mutta tuostakaan asiasta en ole täysin vakuuttunut; sitä on tosin vaikea mitata. Kriisit näkyvät vaikkapa kansanrunoudessa ja -lauluissa mutta eri asia on mitenkä ne runot ja laulut ovat syntyneet ja muodostuneet. Väitetään kuitenkin että punavankileireilläkin syntyi lauluja.
 
Mutta tästä pääsenkin siihen mitä tässä sivussa olen miettinyt, että musiikki nykyisenkaltaisena elinkeinona olisi syntynyt lähinnä radion, television ja ääniteteknologian myötä. Jos taas ajatellaan yleensä sitä, mistä ihmiset ovat tienanneet leipänsä, niin se on muuttunut aikojen mukana valtavasti, ja muuttuu jatkossakin. Kuitenkin kaikki ihmiset jotka ovat eläneet, ovat aina sen leivän jostain saaneet, jossain määrin.

Mutta tästä pääsenkin siihen mitä tässä sivussa olen miettinyt, että musiikki nykyisenkaltaisena elinkeinona olisi syntynyt lähinnä radion, television ja ääniteteknologian myötä. Jos taas ajatellaan yleensä sitä, mistä ihmiset ovat tienanneet leipänsä, niin se on muuttunut aikojen mukana valtavasti, ja muuttuu jatkossakin. Kuitenkin kaikki ihmiset jotka ovat eläneet, ovat aina sen leivän jostain saaneet, jossain määrin.
 
Tuo on hirveän vaikea kysymys itseasiassa. Nykyisenkaltaiset ammatit on melko tuoretta tavaraa kaikeksikin. Palkkatyö Suomessa pääelinkeinona valtaosalla väestöstä ei paljoa poikkea radion ja näitten tulosta. Musiikki ammattina vähän toisella tavalla on taas satoja vuosia vanha keksintö.
 
1866-1868 ei noin 15% Suomalaisista saanut sitä leipää mistään ja kuolivatkin sitten nälkään. Tuokaan ei ole ihan niin yksinkertaista.

Tuo on hirveän vaikea kysymys itseasiassa. Nykyisenkaltaiset ammatit on melko tuoretta tavaraa kaikeksikin. Palkkatyö Suomessa pääelinkeinona valtaosalla väestöstä ei paljoa poikkea radion ja näitten tulosta.
 
Se, mitä työtä tehdään palkan eteen on ollut muutoksen kohteena, maataloudesta teollisuuden kautta palveluihin.
 
Musiikki ammattina vähän toisella tavalla on taas satoja vuosia vanha keksintö.
 
No tämä oli minusta itsestään selvää. Mutta uudet tekniset pelit laajensivat alaa ja toivat uusia työmahdollisuuksia. Muutos varmaan jatkuu edelleen.
 
1866-1868 ei noin 15% Suomalaisista saanut sitä leipää mistään ja kuolivatkin sitten nälkään. Tuokaan ei ole ihan niin yksinkertaista.
 
Tiedän, isäni kirjoitti noista vuosista näytelmän.

Tästä kellaribändi/elämäntapataiteilija/kulttuurin elinvoimaisuus- asiasta sen verran että minun mielestäni kulttuurin kilpailukyky ei riipu ammattimaisista tekijöistä joilla on tekemisen pakko, eikä edes harrastelijoista tai kellaribändeistä, vaan se riippuu yhteisön kaikista jäsenistä. Suomalaiselle kirjallisuudelle ei ole kovinkaan tärkeää Aleksis Kivi tai Väinö Linna, vaan se että kaikki osaavat lukea ja kirjoittaa. Suomalaiselle musiikille ei ole ollut kovinkaan merkittävää Sibelius, vaan se että kaikki ovat laulaneet virsiä kirkossa. Jos tilanne on se, että yksi osaa laulaa, ja viisisataa muuta osaavat vain kuunnella ja juoda kaljaa samalla, on kulttuuri huonossa jamassa, täysin riippumatta siitä käyttääkö tämä yksi kaiken aikansa oman taiteensa kehittämiseen.

Mutta tästä pääsenkin siihen mitä tässä sivussa olen miettinyt, että musiikki nykyisenkaltaisena elinkeinona olisi syntynyt lähinnä radion, television ja ääniteteknologian myötä. Jos taas ajatellaan yleensä sitä, mistä ihmiset ovat tienanneet leipänsä, niin se on muuttunut aikojen mukana valtavasti, ja muuttuu jatkossakin. Kuitenkin kaikki ihmiset jotka ovat eläneet, ovat aina sen leivän jostain saaneet, jossain määrin.
 
Nyt sä ole ongelman ytimessä.
 
Ehkä olet lukenutkin, niin tämän nykyisen probleeman siemen kylvettiin amerikassa joskus -30 luvulla kun radio alkoi yleistymään ja se halusi soittaa puheohjelmien lomassa musiikkia. Silloin nähtiin ensimmäiset valitusvirret kun silloiset levy-yhtiöt syyttivät radioita siitä, että radiosoitto söi levymyyntiä.
 
Nähtiin myös ensimmäiset käräjät asian tiimoilla.
 
Nyt, vajaa sata vuotta myöhemmin levy-yhtiöt maksavat radioille jotta ne soittavat heidän musiikkiaan.
 
Musiikkialalla seuraava suurempi itku taisi olla -70 luvulla yleistynyt kotinauhoittaminen. Sanottiin, että kotinauhoittaminen on kulttuurin ohimolaukaus. Näin näyttääkin käyneen.
 
Sama toistui VHS:n kohdalla ja sama on toistunut nyt P2P latailun myötä.
 
Mitä on tapahtunut musiikin tekemisen puolella.
 
Tietääkseni pidemmällä perspektiivillä sitä tuotetaan aina vain enemmän ja enemmän ja tulevaisuudessa sitä tuotetaan vieläkin enemmän.
 
Ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa musiikintekeminen ja julkituominen on demokraattista niin, että kuka tahansa meistä saa milloin tahansa maailmanlaajuisen yleisön.
 
Ei tarvitse muuta kun olla riittävän kiinnostava, ehkä riittävän erilainen, ja sen jälkeen vain taivas on rajana. Ilman välikäsiä kuka tahansa saa äänensä kuuluviin ja ilman välikäsiä kuka tahansa voi kuunnella juuri sitä mistä itse pitää.
 
Tämä on kulttuurin suuri mahdollisuus ja sitä ei saa missata. Eikä se taida olla mahdollistakaan.
 
Ammatteja tulee ja niitä menee.
 
Tilastokeskus kertoo 90-luvun rakennemuutoksesta hiukan numeroita:
 
Vuonna 1985 Suomessa oli vielä lähes 25 000 valmisvaateteollisuuden ompelijaa, vuonna 1995 enää reilut 7 000. Nyt vaateteollisuus työllistää kaikkiaan enää noin 4 000 työntekijää. Tekstiiliteollisuuden alasajo on esimerkki rakennemuutoksesta, jota halpatyömaiden kilpailu on aiheuttanut korkeiden työvoimakustannusten teollisuusmaissa. Suomessa tekstiiliteollisuuden romahdukseen vaikutti lisäksi - ja eritoten - Neuvostoliiton kaupan romahtaminen 1990-luvun alussa.
 
Vuonna 1985 Suomessa oli myös yli 9 000 konekirjoittajaa, kymmenen vuotta myöhemmin enää reilut 4 000. Nyt konekirjoittajan ammattinimike alkaa käydä harvinaiseksi, koska esimiestasokin on entistä enemmän siirtynyt atk:n myötä tekstinsä tuottajaksi. Ammattinimikkeen väistyminen kertoo teknologisen muutoksen aiheuttamasta rakennemuutoksesta.
 
jne.: http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_03_05_rakennemuutos.html
 
Meillä on nyt ollut muutaman kymmenvuotta (nykyisenkaltainen) ammattimuuskoiden ammattikunta ja hyvä on ollutkin että on ollut.
 
En jaksa uskoa että se nyt tämän myllerryksen seurauksena mihinkään häviää.
 
Voisi olettaa, että he joutuvat tekemään ja tuottamaan enemmän kuin ennen, mutta kuten tässäkin ketjussa on jo todettu, niin ei kellaribändi vastaa ammattimiehen työnlaatua - jos vastaa niin mikä sitten oli sen ammattimiehen ammattitaito.
 
Meillä ei ole nettiradiota, eikä meillä ole kännyteeveetä. Miellä ei ole muuta kun lakimiesten armeija joka lähettelee laskuja takseille ja partureille ja haastaa nassikoita käräjille.
 
Ei järjen häivää.
 
En osaa sanoa, että olisiko asioiden siirto OPM:stä KTM:ään hyvä vai paha, mutta jonkinlainen potku persuksille olisi kyllä paikallaan.

sama on toistunut nyt P2P latailun myötä.
 
Vaikka meillä oli samansuuntaisia ajatuksia muutoksista yleensä, niin korvauksetonta massalevitystä en hyväksy, en ole missään tekemisissä sellaisen kanssa enkä halua sellaista nimeeni liitettävän.

Vaikka meillä oli samansuuntaisia ajatuksia muutoksista yleensä, niin korvauksetonta massalevitystä en hyväksy, en ole missään tekemisissä sellaisen kanssa enkä halua sellaista nimeeni liitettävän.
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=146552&o=122