Tulipa käytyä markkinoilla. Ykdessä kojussa oli myytävänä semmonen littee elektroakustinen. Eli ihan akustisen näköinen mutta paksuudeltaan jotain lespan luokkaa. Pakko se oli ostaa kun maksoi vähemmän kuin tankillinen bensaa. Kotia testaamaan ja yllatys yllätys, ei se ollutkaan ihan kehno. Kaularautaa joutui kiristämään kun kielet oli liian korkealla. Korkealle jäi vieläkin. Tallaa pitäis vissiin laskea. Hirvittää vaan kun siinä on sellainen tallapala mikä on muotoiltu, ilmeisesti hienovireen takia. Mistäs semmosen uuden sitten saa jos onnistun viilaamaan tallapalasta liikaa pois ja kielet alkaa särisemään.
En ole ikinä kitaroita fiksaillut kielenvaihtoja ja raudan säätöä lukuunottamatta, niin voisiko joku kertoa miten käytännössä homma kannattaa toteuttaa, ettei tule sutta ja sekundaa? Jos menee perseelleen, menee komiasti perseelleen! |
 flattopguitar
25.04.2007 10:48:40 (muokattu 25.04.2007 10:51:10) | |
|---|
Hirvittää vaan kun siinä on sellainen tallapala mikä on muotoiltu, ilmeisesti hienovireen takia. Mistäs semmosen uuden sitten saa jos onnistun viilaamaan tallapalasta liikaa pois ja kielet alkaa särisemään.
En ole ikinä kitaroita fiksaillut kielenvaihtoja ja raudan säätöä lukuunottamatta, niin voisiko joku kertoa miten käytännössä homma kannattaa toteuttaa, ettei tule sutta ja sekundaa?
Ostat uuden luu- tai keinoluuaihion ja teet siitä identtisen kappaleen tuon nykyisen kanssa. Eli, jätät alkup. koskemattomaksi, jotta voi ainakin palata entiseen jos homma menee pieleen. Hiominen on kuitenkin melko turvallista jos mittaa tarkasti mitä on tekemässä, joten voit muokata myös tuota alkuperäistä tallapalaa. Jos mittaat kielen korkeuden 12. nauhalta kielen alapinnasta nauhan yläpintaan saat actionin, joka on esim. 2.8mm. Jos haluat laskea tuota vaikka 0.4mm, niin joudut hiomaan tallapalasta kaksinkertaisen määrän eli 0.8mm. Piirrät tallapalan alalaitaan viivan joka on tuon korkeudella pohjasta ja hiot sen hiekkapaperia (grid 120-150) vasten tasaiseksi. Vaihtele hiomissuuntaa säännöllisesti ja loppua kohden hio kevyemmin ja kääntelet sitä palaa useasti kädessä, jotta siitä ei tule kalteva tai kiero. Kannattaa lopettaa hiominen vähän ennen viivaa ja koittaa lopputulosta kielien kanssa ihan varmuuden vuoksi - koska mittavirheet ovat tavanomaisia. |
 Apricot
25.04.2007 10:49:36 | |
|---|
"I got the Pieksämäki railway station blues." |
varmatahtioy
09.05.2007 12:42:03 | |
|---|
Paljon kiitoksia näistä neuvoista. Nyt kitara tuntuu jo paljon paremmalta. Vire ei vaan pysy kovin hyvin. Vaihdan ensin uudet kielet ja jos ei vire pysy sittenkään, taitaa olla edessä virittimien vaihto. Jos menee perseelleen, menee komiasti perseelleen! |
varmatahtioy
26.05.2007 01:16:47 | |
|---|
Piippopohopidanpobidanbluusoolraiiiit!
Erittäin paljon kiitoksia hyvistä neuvoista! Antoivat uskallusta ronkkia härpäkettä siinämäärin että tuli ihan soitettava vehje. Tai oikeestaan, tuo markkinoilta hankittu kitarofooni pesee nyt soitettavuudeltaan aiemman Jamahani ja nykyisen Epiluurini. Soundi on olo- makuu- ja hotellihuone soittelun just passeli. Miellyttää omaa korvaa riittävästi, mutta ei välttämättä kantaudu muiden korviin niitä enemmälti rassaten. Kun tää soittotaito on mitä on.
Operaatiot (kannustimena M-netin expertit)
-Kaularaudan säätelyä, koska alkuperäisiltä asetuksiltaan kaula oli käyrä kuin papin... se.
-Tallan viilaus, mikä johti....
-Tallan alta löytyi se, ilmeisesti mikrofonin tekele. Tallan kolossa mustalla kumilla päällystetty pötkylä jonka tarkoitus on vissiin toimia jonkinlaisena mikrofonina. Päällysteenä oleva kumi oli kovin röpyläinen ja epämuotoinen.
-Rappasin kynnellä kumin pois, viilasin tallaa niin että istuu sekä tuo puikula tallakoloon, että tallapala puikulan päälle niinkuin ne olis siihen tehty.
-Uudet kielet.
Nyt soi kiinan tekele hienosti. Jos menee perseelleen, menee komiasti perseelleen! |
 mindsnare
30.05.2007 14:53:29 | |
|---|
Et sä kuvia sais esille tuosta löydöstäsi? |
