Yleistä keskustelua musiikista ›

Jos tuota hinnottelua JOSSITTELEE niin keskiverto tavis ostaa sen pari kolme levyä vuodessa (?), jolloin 50-100e kokovuoden musakuuntelu-paketti olisi jo taviksillekin mielenkiintoinen paketti (olettaen että maailman "kaikki" biisit löytyisivät tästä nettikirjastosta). Tässä tehtäisiin voittoa, eikä kukaan rikkoisi lakeja tms. CD-painofirman tuotto siirtyisi nettipalvelutarjoajille, mutta...that's life.
 
Heh, mä olen aivan varma että ne jotka ostaa paljon levyjä ostais myös tuon kokovuosipaketin, eikä se vähentäisi levyjen ostoa. Onhan dvd-suurkuluttajillakin yleensä leffasatelliittikanavapaketit lisänä, ja ne jotka lukee eniten korkeakulttuuria, lukee eniten myös kaikkea muuta kuten roskakirjallisuutta ja vaikka huonoja sarjakuvia.
 
Ikävä, että se kaiketi toimii vain noin päin. Satelliittikanavapaketit eivät saa ostamaan dvd:itä, radio ei enää innosta ostamaan levyjä (eikä varmasti netstreamikaan) eikä ne jotka lukee vaan roskaa lue sen lisäksi mitään muuta. Tavis ei muutu harrastajaksi vaikka mikä olis, ja tässä yleensä mennään valheen puolelle piratismia puolustellessa.

Ratkaisuja:
1) Tilataan Tom Cruise ja Bruce Willis kaatamaan Internet. Hommataan valtion rahoitus UG-Zineille (rahoitus katkeaa kun painos nousee yli 100kpl). Levyä on oikeus kuunnella vain sen joka on antanut käteisenä rahan suoraan artistille. Lopetetaan valittaminen ja pannaan Karpela-Force täysille ja säädetään vitusti lakeja jotka kieltää kopiot, laittomat ja lailliset
 
2) Warexit lailliseks ja ääniteteollisuus kuolioon. Artistille elanto keikkailusta vaan ja ainoastaa. (Toivotaan ettei tule kopiocoveribändejä syömään tätäkin.)
 
3) Koitetaan mukautua maailmaan, löytää joku järkevä syy ihmisille ostaa levyä. Lopulta tää on kuitenkin vaa väistämätöntä kehitystä. Aina joku varettaa, oli se sitte C-kassu tai InterWeb. Moraalikasvatusta lisää ja tuodaan kakaroillekki selväks että ei levyjä tuu ellei niistä maksa.
 
4) Mä meen kotiin töistä, enkä väsyneenä yritä kirjottaa tänne tyhmiäni.
 
Pusuja, huomenna Clutchin keikka, ilman kaverin cd-r levyä en olis tästäkään bändistä alkanut diggaileen ja olis nyt menossa keikalle. Pojat pääsee suomeen soittaa ja saa ehkä vähän rahaa ja mä saan kaljottelusyyn.

Ei kai sitä levyjen myyntiä tarvitse vähentää? Mun yöunia helpottaisi kovasti, jos edes osa laittomasta nettiliikenteestä vaihtuisi vaikkapa tuollaisiin 50e/vuosi-paketteihin. Mä hommaisin tommosen systeemin heti :D

PekkaM: Kuka on sanonut, että pitäisi?
feggy: Esimerkiksi Piraattiliitto:
 
Omalta osaltani kyllä vastaan, etten kuulu piraattiliittoon enkä halua edustaa heidänkään näkemystä aiheesta. Näissä keskusteluissa on se ongelma, että kukaan ei tiedä keskittyykö kinastelu nyt siihen pienen indiebändin levymyyntiin, kokonaisvaltaiseen musabisnekseen, uuden teknologian tuomiin mahdollisuuksiin, piratismiin, warettamiseen, lailliseen nettilatailuun, vai orjatyöhön ja aborttiin.
 
Business
Pikkubändeillä ei ole mitään merkitystä tuoton kannalta. Korkeintaan ovat rosterissa sen takia, jos jostain (one in a million) sattuisi tulemaan kassamagneetti. Business pitää artisteja ja bändejä tuotteinaan joita myydään kuluttajille välittämättä tuotteesta itsestään. Tarkoitus on tuottaa mahdollisimman halvalla sellainen tuote, jolla saadaan maksimaalinen taloudellinen hyöty, eli voitto. Jos kyse ei olisi näin voimakkaasti tuotelähtöisestä businessrakenteesta, niin mitään Smurffihittejä tms. ei julkaistaisi. Tähän malliin kun joku ehdottaa, että sen tuotteen sijasta keskityttäisiinkin muuttamaan ansaintamallia nykyisestä tuotteistuksesta ja tuotteesta itse palveluun, alkaa piraatiksi ja warettajaksi leimaaminen välittömästi.
 
Business = tuota halvalla, myy kalliilla, kääri voitot
 
Pikkubändit
Businekselle se on nappikauppaa, ns. paskahailee. Ei kiinnosta ketään muuta kuin artistia itseään. Jos levy myy, hän saa työstään korvauksen... jollei se myy hän ei saa korvausta. Tämä on riski jokaisessa yrityksessä. Artistia ja bändiä voidaankin pitää pienenä yrityksenä joka joutuu riskirahalla rahoittamaan toimintaansa. Businessmaailmassa kriittinen vaihe kestää yrityksen aloittamisesta seuraavat 3-5 vuotta. Yleensä 3 ensimmäistä vuotta ovat tappiollisia, sitä seuraa vuoden tai kahden lähes pyöreä 0-tulos (etenkin kun lainoja pitää lyhentää). Eli perinteinen yksityisyrittäjä ja uuden firman pyörittäjä tekee ensimmäiset vuotensa persnetolla töitä, palkan ollessa todella minimaalinen, jos ollenkaan. Miksi siis pienten bändien touhu olisi erilaista? Ok, myönnän että piratismi tekee hallaa levybisnekselle, mutta pienelle bändille se on rahallisesti pienempi tappio kuin suurelle bändille (tai artistille). Samoin pienelle bändille laiton nettilevitys ja piratismi voi toimia ponnahduslautana suuremman yleisön tietouteen. Monimutkaista, mutta pieni bändi on riskirahalla pystyssä oleva yritys. Niistä harvat selviävät... that's business!
 
Pikkubändit = levybisnekselle olemattomia tuotteita, riskirahalla perustettuja, kaikkea muuta kuin varma ja vakavarainen "yritys" jonka tulevaisuus on veitsenterällä jatkuvasti. Jos perustat pienen kampaamon tuohon 400 muun kampaamon vierelle ja et menesty, niin kannattaa harkita olisiko parempi vaihtaa alaa, sijaintia tai mennä toiselle töihin... sama bändipuolella. Jos homma ei kannata, pitää muuttaa toimintatapoja.
 
Teknologia
Tarjoaa kuluttajille uusia virikkeitä, businekselle uusia rahastusmahdollisuuksia sekä säästöä jakeluportaassa jne. Pidetään mörkönä koska se on syrjäyttänyt tutun ja turvallisen median ja formaatin joka on aina ollut olemassa. Teknologia ei välttämättä pelasta tai edes paranna asioita, se voi myös mennä takapakkia, mutta business on riskipeliä ja riskejä täytyy ottaa. Hyvä business osaa ennakoida tulevaa. Kysymys kuuluukin... onko levybisnes hyvää bisnestä? Nykyään kun sitä katselee, fiilis on kuin muumiot pyörittelisivät sammaloituneita kiviä.
 
Teknologia = Ei hyvä, ei huono, ei pelastus, ei turmio. Mikä sitten? Motivaattori ja mahdollisuus. Tulevaisuus.
 
Piratismi
Ikuinen ongelma joka asiassa. Levybisneksessä piratismi tarkoittaa sitä että audiota ja mahdollisesti videota siinä ohessa levitetään luvattomasti korvausta vastaan. Piratismi tuottaa voittoa laittomasti toimiville tahoille.
 
Piratismi = paha asia, mutta pysyvä ja otettava aina huomioon. Sitä ei voiteta, sen kanssa ei pystytä kilpailemaan, sen kanssa pitää oppia elämään ja toimimaan... turvaten oma leipä.
 
Waretus
Waretus on tiedostojakelua joka tapahtuu ilman asianmukaisen tahon suostumusta. Waretuksesta ei hyödy rahallisesti. Kyseessä on digitaalinen versio C-kasetti kopioinnista henkilöltä A henkilölle B. Sama kuin digitaalisesti lainaisin cd-levyn sinulle, jotta voisit kopioida sen itsellesi. Ongelma on siinä, että waretus voi olla kertakönttinä suuremmassa mittakaavassa kuin CD:n kopioiminen kaverille. Eli verkon avulla voit siirtää kaverisi palvelimelle letkujen nopeuksista riippuen useita albumeita tunnissa, siinä missä perinteisesti cd-levyn kopioiminen kasetille olisi vienyt saman ajan kuin levynkesto. Waretus on tiedostovaihtoa ja jakelua... samanlaista levitystä kuin kirjastosta tai kaverilta lainaaminen. Tiedostovaihdon massa on vain eri.
 
Waretus = ei ole piratismia, ei aiheuta välittömiä rahallisia tappioita, hyvä jakelukanava, mahdollisuuksia saada pienille jalansijaa, täysin turhaan demonisoitu nykypäivän "tapetrading". Moderni tekniikka saa vain muumioiden niskakarvat pystyyn, kun he eivät ymmärrä mistä on kyse, miten se toimii ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa.
 
Laillinen nettilatailu
Alati kasvava musiikin julkaisutapa joka poistaa nykyisen CD-levyn jakeluketjun tarpeen leikaten jakelun menoerän lähes olemattomiin. Ei tästä tän enempää, sillä jokainen asiasta tietävä tietää kuinka ylivoimainen tämä tekniikka on tavallisten kuluttajien käyttöön.
 
Orjatyö
Samalla kun soitatte niillä kaukoidässä pikkurahalla kasattuja instrumenttejanne ja laitteitanne, niin muistakaa sitä työntekijää joka hädintuskin elättää itsensä saatika perheensä tekemällä 16h työpäivää saadakseen sinulle musiikintekovälineitä.
 
Orjatyö = länsimaalaiseen kulttuuriin orientoituneiden henkilöiden käsityksen ulkopuolella, kun ei nähdä omaa kultalusikkaa pidemmälle eikä edes viitsitä vaivautua ottamaan selvää mitä on verhon takana, sillä toisella puolella.
 
Abortti
En ota kantaa sen enempää, kuin että jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus päättää omista asioista.
 
Abortti = väärinymmärretty asia, monelle helpotus, monelle pyhäinhäväistys... luulisi että jokaisen terve maalaisjärki tietää kumpi on tilanteesta riippuen oikein.

Alati kasvava musiikin julkaisutapa joka poistaa nykyisen CD-levyn jakeluketjun tarpeen leikaten jakelun menoerän lähes olemattomiin. Ei tästä tän enempää, sillä jokainen asiasta tietävä tietää kuinka ylivoimainen tämä tekniikka on tavallisten kuluttajien käyttöön.
 
Täyttä roskaa. Nykyisellään digitaalisen musiikin jakelu on täysin lapsenkengissään niin hinnan kuin laadunkin suhteen. Siinä vaiheessa kun häviöttömät pakkausmuodot ovat arkipäivää noissa nettikaupoissa, ja kun saat sen levyn hintaan joka on inhimillinen, eli ei mitään parin euron säästöä verrattuna CD kopioon, niin sitten voidaan vasta alkaa puhumaan tasavertaisesta tekniikasta. Myös nämä DRM systeemit ovat vielä aivan kehitysasteella, ja niiden tulisi sallia niin omalla kotitietokoneella kuuntelu, kuin myös mp3 soittimilla kuuntelu. Myös varmuuskopiointi datan menetyksen varalta on jätetty täysin huomioimatta.
 
Eli siihen saakka oma tuhansien aitojen ja alkuperäisten levyjen kokoelmani kasvaa kasvamista, ja yhdestäkään ämpäri kolmosesta en maksa senttiäkään.

Täyttä roskaa..

Eipä ole. Kyse on siitä mihin kehitys on menossa, suunta on tärkein. Digitaalimyynti kasvaa varsin nopeasti, samalla kuin normi cd-myynti takkuilee. Ja ennenkaikkea kyse on massoista, ei true-musadiggareista eikä varsinkaan soittajista tai hifisteistä.
 
Uskon kyllä että cd-tä ulkaistaan kyllä vielä, ehkä jopa 10 vuotta...kukaan ei tiedä kuinka pitkään, mutta on vaikea kuvitella että suuret massat niitä tulevat cd-kauppoja kansoittamaan. Samoin albumikokonaisuus, joka muuten on aika tuore juttu, tulee menettämään merkitystään. Koko ajan tulee uusia sukupolvia, joille cd-llä ei ole minkäänlaista nostalgia-arvoa ja jotka eivät ymmärrä miksi sellainen pitäisi ostaa. Joka voi olla artistin kannalta aika huono juttu, koska albumikokonaisuus on hieno markkinoinnillisesti.

Eipä sillä tavallisella kadunmiehellä juuri ole edes paikkoja, mistä niitä levyjä saa enää edes kohtuullisella valikoimalla. Ja suunta on kaikkialla samanlainen. Viime aikoina olen jojunut reissaamaan aika paljon ja monissa tutuissa mestoissa olen käynyt tsiigaamassa levy-kaupat ja osastot, ja melkein poikkeuksetta ne ovat pienentyneet. Tower meni konkkaan jenkeissä vähän aikaa sitten...monet muutkin ovat lopettaneet.

Olen käynyt, tässä ei ole mitään uutta paitsi typerät johtopäätökset mitä vedät.
 
Jahas. Aikuiseksi ihmiseksi olet kovin ajattelematon. Kannattaa joskus ihan oikeasti miettiä asioita ennenkö painaa enteriä, ja sen lisäksi voit vaikka viitata johtopäätöksiini ja perustella väittämäsi. Mikä niistä tekee yhtään sen typerämmän kuin sinunkaan päätelmistä ja letkautuksista? Herra on hyvä ja esittää asiansa jos on jotain huomautettavaa.
 
Syy ei ole siellä vaan täällä, noihin ongelmiin. Rahaa maailmassa kyllä on, kun se vain ohjataan vähän uudella tavalla.
 
Mitä minun silmäni lukevatkaan? Eikös tuo rahanjakelu juuri sodi sitä sinun kapitalistista näkemystä miten raha tulee ohjata kulutajilta levybisnekselle, sitä "lafkoille ja artistille lisää"-ajatustasi vastaan? Pitäisikö levybisneksenkin toimia kommunismin tai edes valtiososialismin tavoin? Eli mitä enemmän Brtiney Spears myy, sitä enemmän sinäkin tienaat?
 
Me elämme kulutusyhteiskunnassa, missä tavaraa pitää olla paljon, en minä sitä kiellä. Halpa työ on vienyt yritykset Aasiaan maksimaalisen tuoton ja minimaalisten kustannuksien perässä. Se, että heidän yhteiskunta toimii meidän ehdoilla ei ole meidän vika. Hehän voivat itse muuttaa järjestelmää ja ottaa käyttöön/nostaa esim. yritysveroa ja korottaa palkkoja... tai edes määritellä minimipalkan ja työajat. Syy siellä on heidän oman yhteiskuntarakenteen toimimattomuus, jota länsimaalaiset teollisuuden avustuksella käyttävät hyödyksi. Ei se ole italialaisen kuluttajan vika, jos suomalaiset sienestää härmän metsissä polkuhinnoilla. Got it?
 
Jeesustelet pelkästään sentakia, että saat näppärästi perusteltua omat omaan mukavuuteesi tähdänneet ostokset perusteltua.
 
Todellakin. Jeesusteluahan tämä nimenomaan on, kyllä kyllä. Ilmeisesti sinulle on mahdottoman tärkeä laittaa sanoja toisten suuhun, jotta saisit perusteltua oman näkemyksesi ja pönkitettyä asiaasi eteenpäin. Harmi ettei se toimi. Minusta on suorastaan säälittävää, että sinä "aikuisena" kykenet moiseen ala-arvoisuuteen. Kritiikki, argumentit, hypoteesit ja muut ovat keskustelun suola... pitää vain varoa ettei se suola mene suoraan haavoihin. Myönnän että näissä keskusteluissa tulee vauhtisokeus... eli henkilöt ajattelevat vain omalta kohdaltaan ja oman bändinsä kohdalta. Piirit eivät vain ole niin pieniä ja tällaisten asioiden läheltä tarkastelu ei johda mihinkään. Tottakai voidaan ottaa yksittäisiä esimerkkejä täältä ja tuolta, mutta ei sillä saavuteta mitään. Ja bisnes on bisnestä, jollei sitä kestä niin kannattaa jättää tekemättä.

Täyttä roskaa.
 
Onko? Perustele mikä siitä tekee täyttä roskaa.
 
Nykyisellään digitaalisen musiikin jakelu on täysin lapsenkengissään niin hinnan kuin laadunkin suhteen.
 
Sanoinkin tuossa, ole hyvä ja opettele lukemaan, että se on alati kasvava julkaisutapa. Se on uusi juttu ja se kehittyy jatkuvasti. Ei se ole millään tavalla valmis systeemi. Meistä kukaan ei tiedä millaisia jakelumahdollisuuksia se lopulta tarjoaa. iTunes tms. on vain "prototyyppi" vielä tässä vaiheessa kehitystä. Notta terve...
 
Siinä vaiheessa kun häviöttömät pakkausmuodot ovat arkipäivää noissa nettikaupoissa, ja kun saat sen levyn hintaan joka on inhimillinen, eli ei mitään parin euron säästöä verrattuna CD kopioon, niin sitten voidaan vasta alkaa puhumaan tasavertaisesta tekniikasta.
 
Kuka puhui tasavertaisuudesta mitään? Taisit sinä tuoda tuon termin mukaan kun oletit lukeneesi jotain muuta mitä luit. 10 vuotta sitten meillä oli 56k modeemit ja 128 ISDN-yhteydet. Nyt on 10 ja 100mb letkuja. Uusiin taloihin vedetään optiset kuidut jo valmiiksi ja lyödään langattomia tukiasemia... huomenna tiedonsiirtokapasiteetti voi olla ihan eri mitä se on tänään. Tämän vuoksi tekniikka ja teknologia on nimenomaan mahdollisuus, eräänlainen tulevaisuus joka mahdollistaa tuon kaiken jota tuossa luettelit ja vielä paljon senkin jälkeen.
 
Myös nämä DRM systeemit ovat vielä aivan kehitysasteella, ja niiden tulisi sallia niin omalla kotitietokoneella kuuntelu, kuin myös mp3 soittimilla kuuntelu. Myös varmuuskopiointi datan menetyksen varalta on jätetty täysin huomioimatta.
 
Kyseinen tekniikka ei olekaan kuluttajalähtöinen, saati edes teknologialähtöinen keksintö, vaan ainoastaan tehty kopioinnin estämiseksi ja materiaalin saattamiseksi vaikeammin käytettäväksi, jopa ihan laillisissa lukulaitteissa. Sen kehitys on lähtenyt pelosta ja tietämättömyydestä.
 
Eli siihen saakka oma tuhansien aitojen ja alkuperäisten levyjen kokoelmani kasvaa kasvamista, ja yhdestäkään ämpäri kolmosesta en maksa senttiäkään.
 
Jokainen tyylillään. Ei sota yhtä miestä kaipaa. On kaksi tapaa: joko olet muutoksen junassa mukana tai sitten makaat kiskoilla poikkiteloin. Lopputulosta ei tarvitse arvuutella. Voihan se tietysti olla että se juna suistuu raiteiltaan, mutta eipä se ole ainoa laatuaan. Aina tulee uus... sinä voit odotella siinä kiskoilla seuraavaa.

Sinä väitit digitaalista jakelua ylivoimaiseksi, itse toppuuttelin ja sanoin että sillä on vielä pitkä matka päästä EDES tasavertaiseksi...
 
edit: Omasta mielestäni ei edellinen viestini perusteluja kaipaa. Sanoin että koko tekniikka on vielä lapsenkengissään, eli sillä vielä pitkä matka ennenkuin sitä voi edes harkita vakavasti otettavana vaihtoehtona.
 
Ja jos lähtökohtana on se että palveluntarjoajat ja musiikki bisnes ylipäätään pelkää koko tekniikkaa ja iskee siihen kaikenmaailman DRM systeemejä, niin eikö tässä mielestäsi ole jo aika paha ristiriita tuon edellisen viestisi kanssa. Ylivoimaistapa hyvinkin...

Jokainen tyylillään juu... Niinhän ne vinyylitkin kuoli ja kuopattiin, kuulemma. No, jos ihmiset todellakin haluavat maksaa laadun puutteesta aikana jolloin teknologia mahdollistaa entistä paremman laadun, niin mikäs siinä...

Sinä väitit digitaalista jakelua ylivoimaiseksi, itse toppuuttelin ja sanoin että sillä on vielä pitkä matka päästä EDES tasavertaiseksi...
 
Se on ylivoimainen kun otat huomioon sen nykyiset mahdollisuudet mihin se pystyy ja kuinka suurelta osalta se leikkaa kuluja esim. painatuksesta, jakelusta yms. Onhan se, bisneksen kannalta täysin ylivoimaista verrattuna kalliiseen CD-levyyn. Kuluttajan puolesta mahdollisuudet ovat täysin ylivoimaisia, kun peruspaavot saavat juuri ne biisit joita haluavat kuunnella kätevästi kotisohvalta eikä tarvitse vaivautua Anttilan TopTen-osastolle hakemaan 19e kiekkoja tai postiin noutamaan pakettia.
 
Nykytila ei ehkä ole tasavertainen, mutta nykytilassaan se homma ei toimikaan vielä "täysin oikein". Homma on kehitysasteella kuten sanoin.
 
Niinhän ne vinyylitkin kuoli ja kuopattiin, kuulemma.
 
Jos katsot vinyylilevyjen kokonaismyyntiä maailmassa, niin ei se todellakaan ole mikään hittituote enää, mitä se oli esim. 60 ja 70-luvulla. Taisi olla vielä 80-luvullakin, ainakin Suomessa. Sama homma C-kasettien kanssa. Jossain vaiheessa silloinen uusi CD-tekniikka syrjäytti moiset. Nyt eletään samalla kynnyksellä. Varmasti silloin 80-luvullakin oli CD:n vastustajia mutta laitevalmistajat ja markkinatalous teki tehtävänsä. En ymmärrä miksi nyt uutta formaattia kauhistellaan samalla tavalla. Hyvähän siitä CD:stäkin tuli, nyt se vain on tiensä kulkenut kokolailla päätökseen.

Se on ylivoimainen kun otat huomioon sen nykyiset mahdollisuudet mihin se pystyy ja kuinka suurelta osalta se leikkaa kuluja esim. painatuksesta, jakelusta yms. Onhan se, bisneksen kannalta täysin ylivoimaista verrattuna kalliiseen CD-levyyn. Kuluttajan puolesta mahdollisuudet ovat täysin ylivoimaisia, kun peruspaavot saavat juuri ne biisit joita haluavat kuunnella kätevästi kotisohvalta eikä tarvitse vaivautua Anttilan TopTen-osastolle hakemaan 19e kiekkoja tai postiin noutamaan pakettia.
 
Nykytila ei ehkä ole tasavertainen, mutta nykytilassaan se homma ei toimikaan vielä "täysin oikein". Homma on kehitysasteella kuten sanoin.
 
Niin no, itse olen täysin tyytyväinen tilaamaan netistä levyn ja odottamaan sen 1-3 päivää ennen kuin se tipahtaa postiluukusta, en siis joudu edes raahautumaan postiin, joka tosin olisi lähikaupan yhteydessä tuossa 300 metrin päässä. Sitäpaitsi, ei kaiken tarvitse tapahtua sillä "kaikki mulle heti nyt" mentaliteetilla joka nykyään näyttää olevan tapana. Tilaanpa jopa levyjä ulkomailta ihan vain saadakseni bonusraitoja joita ei täkäläisissä versioissa ole, tai plattoja joita ei täällä koskaan julkaistakaan.
 
Halvemmaksi tämä tulee palvelun tarjoajille ja musiikin tekijöille, se on selvä. Tällä hetkellä vaan näyttää siltä ettei itse kuluttaja siitä edu pätkääkään, ellei tosiaan satu olemaan niitä matti meikäläisiä jotka ostavat yksittäisiä biisejä jotka soivat jo muutenkin radiossa kerran pari tunnissa.

Niin no, itse olen täysin tyytyväinen tilaamaan netistä levyn ja odottamaan sen 1-3 päivää ennen kuin se tipahtaa postiluukusta, en siis joudu edes raahautumaan postiin, joka tosin olisi lähikaupan yhteydessä tuossa 300 metrin päässä.
 
Yksilötapaus, ei ratkaise koko bisnestä suuntaan eikä toiseen.
 
Sitäpaitsi, ei kaiken tarvitse tapahtua sillä "kaikki mulle heti nyt" mentaliteetilla joka nykyään näyttää olevan tapana.
 
Ei tarvitsisi niin... mutta se nyt vain on näin tällä hetkellä tässä kulutusyhteiskunnassa. Kuluttajat ja tarjontahan sen muokkaa. Miksi pitää olla miljoonia erilaisia artisteja, kun voisi olla vain yksi jonka kaikki ostaa tai kukaan ei osta. Olisi niin paljon helpompaa tämä elämä.
 
Tilaanpa jopa levyjä ulkomailta ihan vain saadakseni bonusraitoja joita ei täkäläisissä versioissa ole, tai plattoja joita ei täällä koskaan julkaistakaan.
 
Samaa osastoa kappaleen 1 kanssa... yksittäistapauksella ei merkitystä bisnekselle.
 
Halvemmaksi tämä tulee palvelun tarjoajille ja musiikin tekijöille, se on selvä. Tällä hetkellä vaan näyttää siltä ettei itse kuluttaja siitä edu pätkääkään, ellei tosiaan satu olemaan niitä matti meikäläisiä jotka ostavat yksittäisiä biisejä jotka soivat jo muutenkin radiossa kerran pari tunnissa.
 
Nimenomaan sellaisia on valtaosa musiikin "kuluttajista". Ei näitä Pertti Amistuunaajia kiinnosta soiko heidän Corollassaan nyt koko Rushin levy CD-formaatissa. He haluavat ne pari hittibiisiä sieltä täältä ja sillä hyvä. Sama vika alati kasvavan iPOD-käyttäjäryhmän kanssa. Sinne nyt toki mahtuu useampi levyllinen materiaalia, mutta pääpiirteittäin biisejä ladataan iTunesin kautta valikoiden. Kenties tulevaisuudessa puhutaankin "ostin nämä biisit" eikä enää "ostin tämän levyn".
 
Kenties koko levykonsepti menettää merkityksensä... sehän se olisi villi kuvio, eikö?
 
ei tekosyitä yksinkertaisesti löydä siihen että käyttäisi huomattavasti jopa C-kasettia huonompilaatuista muotoa.
 
Sinulle formaatit MP3 ja OGG Vorbis ovat vissiin täysin vieraita. Samoin VBR-pakkausmuoto. Yksinkertaisesti ystäväni, arvoisa hifisti ei kuullut CD-levyn ja MP3-VBR (max. 320kbps) tiedoston välillä kalliilla laitteillaan mitään korvin kuultavaa eroa. Oskilloskoopilla "näki", mutta ei kuullut.

Yksilötapaus, ei ratkaise koko bisnestä suuntaan eikä toiseen.
 
Epäilempä suuresti ettei voi puhua yksilötapauksista tässä tapauksessa. Ei meinaan ole ihan pieni ihmisryhmä joka haluaa levyt kokonaisuutena, eikä niitä pelkkiä radiohittejä.
 
Kenties koko levykonsepti menettää merkityksensä... sehän se olisi villi kuvio, eikö?
 
Ennemminkin sääli se olisi...
 
Sinulle formaatit MP3 ja OGG Vorbis ovat vissiin täysin vieraita. Samoin VBR-pakkausmuoto. Yksinkertaisesti ystäväni, arvoisa hifisti ei kuullut CD-levyn ja MP3-VBR (max. 320kbps) tiedoston välillä kalliilla laitteillaan mitään korvin kuultavaa eroa. Oskilloskoopilla "näki", mutta ei kuullut.
 
Ei ole vieraita. Enkä itseäni hifistiksi luokittelisi myöskään vaikka laatua vaadinkin. Jos ystäväsi ei eroa huomaa pakatun ja pakkaamattoman musiikin välillä, se ei tarkoita ettei kukaan sitä huomaa. Niitä amishifistejä jotka pakkaavat auton takakonttinsa täyteen subbareita, tai ostavat lanttilasta kalleimmat pakettistereot mitä löytyy ja kehuskelevat äänentoistollaan (pikemminkin raiskauksella) on ihan riittämiin.
 
Mp3:set, varsinkin korkeamman bitraten VBR:t, Vorbikset sun muut voivat olla ihan asiallisen kuuloisia, mutta kun kerran parempaa laatua on saatavilla, en noita heikkolaatuisia (suhteessa siis) yksikertaisesti huoli.

Ja jos digitaalisesti meinataan levyjä jaella, ja nettiyhteyksien keskinopeudetkin alkavat olla yli puolen megan luokkaa, ei tekosyitä yksinkertaisesti löydä siihen että käyttäisi huomattavasti jopa C-kasettia huonompilaatuista muotoa.
 
Sisälukutaitoni taitaa kömmähdellä, mutta ilmeisesti tarkoitit, että mp3 on jotenkin huonolaatuinen formaatti. Ne mp3-tallenteet, joita ihan oikeista nettikaupoista voi ladata, ovat oikeasti aika korkealuokkaisia. Jos kärsit mp3:n kanssa paskasta äänenlaadusta, kannattaa miettiä millaisilla super-kaiuttimilla niitä soittaa ja millainen äänikortti sitä ääntä sieltä lähettää - niissä on ihan oikeasti eroja.
 
Itse kuitenkin suosin edelleen vinyyliä.

Tjaa... Eipä ole äänikortilla sen kanssa mitään tekemistä että mp3 tiedostomuoto leikkaa ylätaajuudet pois kokonaan, tai pakkaa keskitaajuuksia kasaan, näin poistaen osan dynamiikasta. Esim rumpujen pellit kuulostavat luonnottomilta pakatun musiikin kanssa.
 
Miten ihmeessä ihmiset oikein kuvittelevat että se pieni tiedostokoko syntyy? Ei se ole mitään taikaa että sormia napsauttamalla 800MB:n CD vie yhtäkkiä 100MB...

Miten ihmeessä ihmiset oikein kuvittelevat että se pieni tiedostokoko syntyy? Ei se ole mitään taikaa että sormia napsauttamalla 800MB:n CD vie yhtäkkiä 100MB...
 
Osittain pakkaamalla, osittain poistamalla ääntä, jota "ei kuule". Psykoakustiikkaa ja muuta dadaa on mietitty tuota tehdessä, lisää vaikka täältä: http://en.wikipedia.org/wiki/Mp3#Encoding_audio
 
Rajansa tietenkin kaikella, eli kyllä se enkoodauksen hävikki jossain vaiheessa kuuluu, mutta joku 320kbs tjsp. on aika pirun hankala erottaa korvakuulolla. Itse en selviä 192kbps variable bitraten erottamisestakaan millään.

Eiköhän tuon kehitysvaiheessa olla enemmänkin mietitty sitä että mikä on "hyväksyttävä" menetys taajuuksissa, kuin psykoakustiikkaa. Sitäpaitsi vaikket kuulisikaan tiettyjä taajuuksia, voi ne hyvinkin tuntea, tai tukea muita taajuuksia. Ja silloin kun koko formaatti on tehty, se tehtiin alunperin pakkausmuodoksi käytettäväksi yhdessä videon kanssa, eli esim leffojen.
 
Jokatapauksessa itse olen sitä mieltä että kun kerran surround-systeemit ovat jo suht hyvin ajettu ihmisten koteihin, niin pitäisi nyt keskittyä juuri 5.1 DVD-A muodon sisäänajamiseen ja siihen laatuun.

Notefix: Uskon kyllä että cd-tä ulkaistaan kyllä vielä, ehkä jopa 10 vuotta...kukaan ei tiedä kuinka pitkään, mutta on vaikea kuvitella että suuret massat niitä tulevat cd-kauppoja kansoittamaan. Samoin albumikokonaisuus, joka muuten on aika tuore juttu, tulee menettämään merkitystään. Koko ajan tulee uusia sukupolvia, joille cd-llä ei ole minkäänlaista nostalgia-arvoa ja jotka eivät ymmärrä miksi sellainen pitäisi ostaa. Joka voi olla artistin kannalta aika huono juttu, koska albumikokonaisuus on hieno markkinoinnillisesti.
 
Sitten on mun tapaisia "vanhoja" jääriä, joille CD ei oo koskaan ollut juuri muuta kuin "biisivarasto" (ja sellaisenakin tänä päivänä melko epäkäytännöllinen, kuten on todettu), kun musiikillisen kiinnostuksen kohteeni ovat pitkälti ajalta ennen albumiformaattia saati CD-levyjä tehtyä musiikkia. En mä oo oikein oppinut pitämään CD:tä "oikeana levynä" - monessa tapauksessa mulle ei oo juurikaan merkitystä onko se matsku mulla CD:llä, CD-R:llä, mp3:na PC:n kiintolevyllä tai muulla tavalla digitaalisesti tallennettuna.

monessa tapauksessa mulle ei oo juurikaan merkitystä onko se matsku mulla se matsku CD:llä, CD-R:llä, mp3:na PC:n kiintolevyllä tai muulla tavalla digitaalisesti tallennettuna.

Samoilla linjoilla. Tosin se nostalgia-arvo sinänsä on ehkä juuri sitä, arvoa, jossa on niitä albumeita, eli valmiiksi yhdeltä artistilta tehtyjä biisikokoelmia, jotka on pistetty yhden otsikona alle. Samaan sarjaan kuuluvat käsitteet levytyssopimus, studio, musiikkivideo...

Uskon että on kyse isommasta ja perustavaa laatua olevasta muutoksesta. Ja uskon että kukaan ei voi varmasti sanoa mihin suuntaa koko roska on pidemmällä tähtäimellä menossa. Mikä on se "juttu".

Sinänsä on pakko sanoa kerettiläisesti, että varmaan ainoana muusikkona täällä ymmärrän kyllä BC:n pointteja. Pullon henki on jo päässyt irti eikä kuluttajien rankaiseminen ja syyllistäminen mielestäni ole oikea keino ratkaista juttuja, vaikka moraalisesti kuinka oikeassa oltaisiinkin.