Kitarat: kitarakamat ›

1. master volume lujalla
2. master volume lujalla, hiljennetty keinokuormalla
3. master volume pienellä
 
ja 1. pätkässä äänitysvoimakkuutta kompensoidaan niin, että kaikki pätkät ovat samalla voimakkuudella.
 
Sekin riippuu vahvistimesta. Jos on transistorivahvistin, niin lujemmalla ääni on vain kovempaa - kunnes lähestytään maksimitehoa. Sen jälkeen soundiin tulee sitä hirveää klippaussäröä. Putkivahvistimella mukaan tulee putken luonnollista kompressiota, joka voi muuttaa soundia aika radikaalisti.
 
Siinä tulee taas vastaan miten volume kompensoidaan: korvamääräisesti samalle tasolle, vaiko pRMS mukaan? Vai puhdas RMS?

Kannattaisi ehkä tehdä myös testiäänityksiä. Olisi hauska verrata peräkkäin samaa setuppia, jossa
 
1. master volume lujalla
2. master volume lujalla, hiljennetty keinokuormalla
3. master volume pienellä
 
ja 1. pätkässä äänitysvoimakkuutta kompensoidaan niin, että kaikki pätkät ovat samalla voimakkuudella.
 
Olisko Jucciz tehnyt jotain tuollaisia joskus aikaisemmin? Muistan lukeneeni jotain keinokuormatestailua joskus vuonna miekka und kypara.

Siitäkin olisi mielenkiintoinen testi, että oikeasti voisi niistä äänitiedostoista kotivolumella kuulla, mitä eroa siinä varsinaisessa soundissa on. Luukutettua isoa putkinuppia kun kuitenkin täytyy aina kuunnella tulpat päässä ja tarpeeksi kaukana kaapista. Sitä ääntä sitten aika vaikea verrata siihen, miltä se ilman tulppia hiljemmalla kuulostaa.

Siinä tulee taas vastaan miten volume kompensoidaan: korvamääräisesti samalle tasolle, vaiko pRMS mukaan? Vai puhdas RMS?
 
Henkilökohtaisesti olen aina kuunnellut itseäni miellyttävän soundin ihan korvakuulolta. Luulisin, että se olisi ainakin minulle paras vaihtoehto myös testejä tehdessä. Mua ei niinkään paljon kiinnosta asiasta saatavat käppyrät, vaan enemmmänkin se mehustelu tilanteessa......

Ja mitä tuohon myöhemmin sanottuun hyötysuhteen kasvuun elementtimäärän noustessa tulee, niin mihin se sitten perustuu, jos näin on? Ja mikä sitten sitä hyötysuhteen loputonta kasvua estää?
 
Ilman kartiota tuskin kuuluu paljon mitään, vaikka sama teho elementille edelleen syötetään. Jos tämä pitää paikkansa, niin varmaankin voidaan vetää jonkinlainen käyrä kartiopinta-alan ja syntyvän äänenpaineen verrannollisuudesta. Veikkaan, että verrannollisuus ei ole lineaarista, joten äkkiä käy niin, etteivät lisäelementit tuo enää lisää äänenpainetta, ja lopulta häviöt käyvät suuremmiksi eli käyrä kääntyy laskuun. Jotenkin näin ehkä.

Sekin riippuu vahvistimesta. Jos on transistorivahvistin, niin lujemmalla ääni on vain kovempaa - kunnes lähestytään maksimitehoa. Sen jälkeen soundiin tulee sitä hirveää klippaussäröä. Putkivahvistimella mukaan tulee putken luonnollista kompressiota, joka voi muuttaa soundia aika radikaalisti.
 
Siinä tulee taas vastaan miten volume kompensoidaan: korvamääräisesti samalle tasolle, vaiko pRMS mukaan? Vai puhdas RMS?
 
Eiköhän tässä nyt putkivahvistimista puhuta. Ja nimenomaan sitä miten paljon se saundi muuttuu ja miten keinokuorma vaikuttaa. Ja kompensaatiotarkkuudeksi riittää varmaan korvamääräinen vaimennus, jolla ihan vain kompensoidaan sitä, miten korva kuulee äänet eri voimakkuuksilla.

Ilman kartiota tuskin kuuluu paljon mitään, vaikka sama teho elementille edelleen syötetään. Jos tämä pitää paikkansa, niin varmaankin voidaan vetää jonkinlainen käyrä kartiopinta-alan ja syntyvän äänenpaineen verrannollisuudesta. Veikkaan, että verrannollisuus ei ole lineaarista, joten äkkiä käy niin, etteivät lisäelementit tuo enää lisää äänenpainetta, ja lopulta häviöt käyvät suuremmiksi eli käyrä kääntyy laskuun. Jotenkin näin ehkä.
 
Ihan hyvä teoria, mutta ei sovi siihen peruslähtöoletukseen, että elementti on kartioineen ja puhekeloineen päivineen passiivinen kokonaisuus, joka tuottaa esim 100db teholla 1W, 97db teholla 0.5W, 94db teholla 0.25W jne. Kun vahvistin pukkaa ulos watin, ei se teho voi enää elementeissä mistään kasvaa ainakaan ilman huomattavaa fysiikan lakien kumoamista. Eli elementit jakavat sen annetun tehon keskenään, mikäli niiden ohmivastukset ovat identtiset, ja kun kyse on samanmerkkisistä elementeistä, niiden pitäisi lähes toisiaan täsmäävät olla. Useamman elementin yhdistelmä voi tuottaa itse elementeissä enemmän ääntä vain, jos elementteihin pääsee yhteensä enemmän tehoa, kuin vastaavassa tilanteessa yhteen, tai jos elementtien rakenteellinen herkkyys tuossa useamman elementin kytkennässä jotenkin muuttuisi. Jälkimmäinen vaihtoehto on suorilta käsin mahdoton, ja ensimmäinenkin mahdollista lähinnä vain jos kyse on rinnakkainkytkennästä ja transistorivahvistimesta.
 
Todennäköisesti nämä isomman kaapin koetut volume-erot johtuvat ihan isomman kaapin akustisista ominaisuuksista, joiden vaikutus soundiin sekä sen voimakkuuteen on toki huomattava. Melkein veikkaisin, että nuo teoriat elementtien määrän tuplaamisen aiheuttamasta volumen 3db kasvusta tarkoittavat sitä, että kaapin _maksimaalinen_ tuottama äänenpaine kasvaa sen 3db.
 
Vielä sellainen todentava pointti otettakoon esiin, että jos 4x12 kaapissa on herkkyyttä elementeissä 3db enemmän, kuin vastaavilla tötteröillä varustetussa 2x12 kaapissa, ei se 4x12 vastine voi kestää sen enempää tehoa, kuin 2x12 kaappikaan, eli molemmat kyykkäisivät yhtä helposti tarpeeksi isolla vahvistimella luukuttaessa. Tämä siksi, että jos elementin herkkyys kasvaa 3db, myös sen rakenteellinen liike ja kuritus tuplaantuu tehomäärään nähden. Tuottaakseen 3db enemmän ääntä elementin täytyy liikkua 2x enemmän, ja siten myös elementin mekaanisen hajoamisen riskiin vaadittava teho putoaa puoleen.
 
Mutta joo, alkaa mennä aika tech-talkiksi ja pilkunviilaukseksi.

Ihan hyvä teoria, mutta ei sovi siihen peruslähtöoletukseen, että elementti on kartioineen ja puhekeloineen päivineen passiivinen kokonaisuus, joka tuottaa esim 100db teholla 1W, 97db teholla 0.5W, 94db teholla 0.25W jne. Kun vahvistin pukkaa ulos watin, ei se teho voi enää elementeissä mistään kasvaa ainakaan ilman huomattavaa fysiikan lakien kumoamista.
 
Ei tässä tehon kasvusta puhutakaan, vaan juuri siitä aiemmin mainitusta hyötysuhteesta. Mun mielestä se mun teoria nimenomaan sopii siihen, eli ainoa kasvava tekijä tässä on tehon ilmaan johtava elementti eli kartiopinta-ala.
 
Teenpä muuten seuraavan kerran kämpällä ollessani pienen epätieteellisen testin nauhoittamalla Engliä 2x12"-kaapin molempien elementtien läpi yksinään sekä yhdessä. Sitten voisi jollain ohjelmalla vaikka laskea RMS-tehon ääniklipistä jos ei muuten näy.

En vain ymmärrä tuota, että väitetään kaiutinpinta-alan kaksinkertaistamisen nostavan 3db volumetasoa. Se kun sattuu olemaan fysikaalisesti aika mahdotonta samalla teholla. Ei se kaiutin tiedä, montako muuta kaiutinta kytkennässä on, tai muuta sen mukana herkkyyttään. Jos se elementin herkkyys on 100db/w, se on sitä samaa riippumatta, kuinka monta elementtiä kopassa on. Jos se toimisi noin, kun on edellä väitetty, voisi lopulta microcubesta napata irti stadionvolumen, kun kiinnittäisi sen vain johonkin sataan halfstackiin. Käykö järkeen? Ei.
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaiutin
 
Tuossa Wikin artikkelin lopun teho-osastolla ollaan vähän sitä mieltä että se 100dB tai 90 dB elementti ei tarvitse sitä kaikkea 100 wattia tuottaakseen tiettyä määrää mökää, jolloin 100 watin vahvari täysillä pystyy liikuttamaan useampaa elementtiä kuin Micro Cube. Tästä syystä Microcubesta ei saa irti stadionvolaa vaikka kuinka liittäisi kaiuttimia.
 
Kaiutinpinta-alan kaksinkertaistaminen lisää ihan varmasti volumea, jos vahvistin vaan on sen verran tuju että riittää elementtien liikuttamiseen. Jos oletetaan että 100W vahvistimella kuritetaan 2X12 vs 4X12 kaappia, joka vaatii 100dB:hen 10W per elementti, toinen ottaa vahvistimelta 20W ja toinen 40W. Tämähän olisi ihan merkityksetöntä jos sähkön muuttaminen ilman värähtelyksi olisi lineaarinen operaatio eikä tarvitsisi murehtia sen kartion värähtelyä. Silloinhan 2X12 kaapiin työnnettäisiin tehoa 40W per elementti ja päästäisiin isompaan volumeen.
 
Elementillä kuitenkin on jokin raja jota enempää ilmaa se ei liikuta ja tämä raja löytynee ihan mekaanisesta laskennasta. Kartionhan voisi kuvitella toimivan pneumaattisena komponenttina jolloin suurella pinta-alalla samalla värähtelytasolla saisi isomman määrän ilmaa liikkeelle. Aion tässä väittää että jos 2 elementistä nyhdetään ulos 100dB, summavolume on pienempi kuin että sama temppu tehtäisiin 4 elementille.
 
Ääni syntyy tehosta, eikä se teho tyhjästä tule. Jos vahvaria ajetaan 100w teholla, menee 1x12 kaappiin ainoaan elementtiin 100w, 4x12 kaappiin taas jokaiseen elementtiin 25w. laskennallinen äänenpaine on sama.
 
Joo näin on, mutta entäs kun se elementti pystyy hyödyntämään esim vain 20W. Tällöin 1X12 kaapissa jää 80W käyttämättä ja 2X12 kaapissa jää 20W käyttämättä.
 
Nämä erot tulevat muualta. 4x12 isompi koppa vahvistaa itsessään ääntä enemmän, alapäätä varsinkin, ja suurempi elementtimäärä myös levittää ääntä enemmän ja kuulostaa "isommalta" usamman äänilähteen myötä.
 
Totta ja toisaalta 4X12 kaapissa on täysin erilaset häviöt kuin 1X12 kaapissa, koska elementin värähtelyyn tarvitaan eri määrä energiaa. Tämä näkyy varmasti etenkin pienillä volumeilla, jolloin 4X12 kaapissa mennee suhteessa suurempi osa tehosta elementtien värähtelykynnyksen ylittämiseen.
 
4x12 ongelma kotisoittelussa voi olla lähinnä se, että sen jykevämpi soundi kuuluu helpommin seinistä ja lattioista läpi, kun matalat äänet tapaavat mennä aika iloisesti rakenteista lävitse. Noin muuten kyllä allekirjoitan sen, että 4x12 kuulostaa aina vain jykevämmältä ja isommalta volumesta riippumatta, kuin pienemmät kaapit.
 
Pitää paikkansa 4X12 on hieno varsinkin jos ei tarvitse soittaa ihan villasukkavolumella.

Ehkä mä uskon teitä, enkä siis ostakaan niitä Trutheja musankuunteluun. Höh, se olisi ollut niin mahtavaa jos ne olisi toimineet niin monessa tarkoituksessa kun ajattelin. :-(
 
Kyllä noilla Trutheilla musaa ihan kivasti kuuntelee. Kuulostaa vaan vähän "kuivalta". Eron huomaa ku pistää stereoihin levyn soimaan, kuulostaa paljon täyteläisemmältä ja muhkeammalta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaiutin
 
Tuossa Wikin artikkelin lopun teho-osastolla ollaan vähän sitä mieltä että se 100dB tai 90 dB elementti ei tarvitse sitä kaikkea 100 wattia tuottaakseen tiettyä määrää mökää, jolloin 100 watin vahvari täysillä pystyy liikuttamaan useampaa elementtiä kuin Micro Cube. Tästä syystä Microcubesta ei saa irti stadionvolaa vaikka kuinka liittäisi kaiuttimia.
 
Kaiutinpinta-alan kaksinkertaistaminen lisää ihan varmasti volumea, jos vahvistin vaan on sen verran tuju että riittää elementtien liikuttamiseen. Jos oletetaan että 100W vahvistimella kuritetaan 2X12 vs 4X12 kaappia, joka vaatii 100dB:hen 10W per elementti, toinen ottaa vahvistimelta 20W ja toinen 40W. Tämähän olisi ihan merkityksetöntä jos sähkön muuttaminen ilman värähtelyksi olisi lineaarinen operaatio eikä tarvitsisi murehtia sen kartion värähtelyä. Silloinhan 2X12 kaapiin työnnettäisiin tehoa 40W per elementti ja päästäisiin isompaan volumeen.
 
Elementillä kuitenkin on jokin raja jota enempää ilmaa se ei liikuta ja tämä raja löytynee ihan mekaanisesta laskennasta. Kartionhan voisi kuvitella toimivan pneumaattisena komponenttina jolloin suurella pinta-alalla samalla värähtelytasolla saisi isomman määrän ilmaa liikkeelle. Aion tässä väittää että jos 2 elementistä nyhdetään ulos 100dB, summavolume on pienempi kuin että sama temppu tehtäisiin 4 elementille.
 
Joo näin on, mutta entäs kun se elementti pystyy hyödyntämään esim vain 20W. Tällöin 1X12 kaapissa jää 80W käyttämättä ja 2X12 kaapissa jää 20W käyttämättä.
 
Totta ja toisaalta 4X12 kaapissa on täysin erilaset häviöt kuin 1X12 kaapissa, koska elementin värähtelyyn tarvitaan eri määrä energiaa. Tämä näkyy varmasti etenkin pienillä volumeilla, jolloin 4X12 kaapissa mennee suhteessa suurempi osa tehosta elementtien värähtelykynnyksen ylittämiseen.
 
Pitää paikkansa 4X12 on hieno varsinkin jos ei tarvitse soittaa ihan villasukkavolumella.
 
Vähän outo postaus. Siis sanomasi asiat ovat pääosin ihan samat, mitä minäkin sanoin. Toki suuremman kaiutinmäärän _maksimaalinen_ äänenpaine on suurempi. Ei nyt kukaan väitä, ettei fullstack soisi luukuttaessa kovempaa, kuin 1x12 pikkukaiutin. Toki jos vahvistimen tehot lähentelevät elementtien tehonkestoa tai jopa ylittävät sen, niin kaiutin ei pysty enää hyödyntämään lisää tehoa, vaan menee tukkoon tahi hajoaa. Siksi isoissa vahvareissa on alla iso kaappi.
 
Tuo wikipedian artikkelin viimeinen kappalehan ei tarkoita ihan tuota, miten sen tulkitsit. Siinä kerrotaan herkkyyksistä. Eli kun 100w vahvistimella ajetaan 100db/w herkkyistä elementtiä, loppuvolume olisi 120db. Jos taas 80db/w herkkyistä elementtiä samalla teholla, loppuvolume olisi 100db. Ja tästä täällä juuri väännetään kättä, eli kasvaako kaiuttimien herkkyys, jos niitä on useampi käytössä. Olen edelleen sitä mieltä, että ei, koska ei sille ole mitään teknistä perustetta. Jos 2x12 ja 4x12 kaappeihin molempiin ajetaan tehoa yksi watti, ja niissä on samanlaiset elementit ja jätetään kaiutinkopan akustiset ominaisuudet laskuista, volumen tulisi teoriassa olla identtinen. Kartiopinta-ala tuplaantuu, mutta sama teho riittää liikuttamaan kartioita vain puolet entisestä, joten lopputulos on sama. Eri asia jos yksittäistä elementtiä modataan herkemmäksi esim isommalla kartiolla, mutta kun kaiuttimia vain lisätään, on jokaisella kartiolla edelleen se sama herkkyys.
 
Aion tässä väittää että jos 2 elementistä nyhdetään ulos 100dB, summavolume on pienempi kuin että sama temppu tehtäisiin 4 elementille.
 
Kyllä, mutta siihen 4 elementtiin tarvittaisiin tuplasti enemmän tehoa vahvistimelta, jotta jokaisesta saataisiin ulos 100db.
 
Kysymys on edelleen tämä : Millä teknisellä perusteella elementti, jonka herkkyys on vaikka 100db/w, kasvattaa herkkyyttään, jos sen seurana samassa kaiutinkopassa on useampia kaiuttimia?

Kysymys on edelleen tämä : Millä teknisellä perusteella elementti, jonka herkkyys on vaikka 100db/w, kasvattaa herkkyyttään, jos sen seurana samassa kaiutinkopassa on useampia kaiuttimia?
 
En oikein itsekään tiedä mitä tässä pitäisi uskoa. Periaatteessa olen samaa mieltä, että kun teho jakautuu ja yksittäisen elementin herkkyys on sama, on lopputulos tasan yhtä monta desibeliä. Toisaalta faktana voidaan pitää tuota yhden elementin kartion kasvattamisen aiheuttamaa lisää herkkyyteen. Itse ajattelin useamman elementin kokonaisuuden yhtenä elementtinä. Sama teho edelleen, mutta isompi kartio. Mutta yksittäinen kartiohan liikkuu taas vähemmän...
 
Ehkä tässä oikeasti on sitten kyse vain isommasta kotelosta ja etulevystä. Sanotaanhan sitä että 2x12"-kaappi yhdellä elementillä ja yhdellä tyhjällä reiällä soi yhtä lujaa kuin kahdella elementillä. Ehkä asiaan vaikuttaa myös se, että yhden elementin ei tarvitse tehdä niin paljon työtä ilmaa liikuttaakseen, kun se jo valmiiksi liikkuu samaan suuntaan naapurielementin ansiosta.

Joo näin on, mutta entäs kun se elementti pystyy hyödyntämään esim vain 20W. Tällöin 1X12 kaapissa jää 80W käyttämättä ja 2X12 kaapissa jää 20W käyttämättä.

 
Eli päädytään siihen, että isommalla kaapilla voidaan käyttää enemmän tehoa, ja enemmän tehoa equals enemmän ääntä. Mutta isompi kaappi yksinään ei tuo lisää tehoa.

->Kitaraämyrien herkkyys ei ole lineaarinen suure. Valmistajat ilmoittavat ämyrille yleensä keskimääräisen herkkyyden tietyltä kaistalta 2,83 voltin jännitteellä. Tuota herkkyyttä voi pitää nimellisherkkyytenä. Kitaraämyrit säröytyvät ja alkavat kompressoimaan (suhteellisesti ottaen) alhaisilla äänenvoimakkuuksilla, joten (kitara)ämyrin tuottamaa mökää ei yksinkertaisesti pysty laskemaan kaavalla kolme desibeliä per tehon kaksinkertaistaminen. On mitattu se.
 
Noin teorian tasolla tässä ketjussa ollaan kyllä oikeassa. Kartiopinta-alan tuplaaminen ei vastaa tehon kaksinkertaistamista.

->Kitaraämyrien herkkyys ei ole lineaarinen suure. Valmistajat ilmoittavat ämyrille yleensä keskimääräisen herkkyyden tietyltä kaistalta 2,83 voltin jännitteellä. Tuota herkkyyttä voi pitää nimellisherkkyytenä. Kitaraämyrit säröytyvät ja alkavat kompressoimaan (suhteellisesti ottaen) alhaisilla äänenvoimakkuuksilla, joten (kitara)ämyrin tuottamaa mökää ei yksinkertaisesti pysty laskemaan kaavalla kolme desibeliä per tehon kaksinkertaistaminen. On mitattu se.
 
Noin teorian tasolla tässä ketjussa ollaan kyllä oikeassa. Kartiopinta-alan tuplaaminen ei vastaa tehon kaksinkertaistamista.
 
Nyt tuli jo jotenkin ymmärrettävää asiaa. Seuraa uusi kysymys: vaikuttaako kartiopinta-ala siihen äänenvoimakkuuteen mitenkään?

Vähän outo postaus. Siis sanomasi asiat ovat pääosin ihan samat, mitä minäkin sanoin. Toki suuremman kaiutinmäärän _maksimaalinen_ äänenpaine on suurempi. Ei nyt kukaan väitä, ettei fullstack soisi luukuttaessa kovempaa, kuin 1x12 pikkukaiutin. Toki jos vahvistimen tehot lähentelevät elementtien tehonkestoa tai jopa ylittävät sen, niin kaiutin ei pysty enää hyödyntämään lisää tehoa, vaan menee tukkoon tahi hajoaa. Siksi isoissa vahvareissa on alla iso kaappi.
 
Joo, sanotut asiat on lähes samat, mutta periaate viesteissämme on eri. Täällä oletetaan että jos nuppia luukuttaa täysillä ja ottaa siitä ulos esim 100W, 1X12 elementti työntää ulos saman lineaarisesti 100W tehoon korreloivan äänenpaineen kuin 4X12 jossa teho jakaantuu 25W per elementti. Hommahan ei kuitenkaan toimi näin.
 
-> Edit Brittiwikistä Loudpeaker-hakusanalla löytyy sähköisten ominaisuuksien loppupuolelta että kaiutinelementti pystyy hyödyntämään mölynä noin 1% vahvistimen tehosta, jolloin neljä elementtiä pystyy hyödyntämään varmasti enemmän jos ei ihan 4%.
 
Aikanaan insinöörikoulussa laskeskeltiin vastaavaa juttua niin että teholähteellä muutettiin energiaa lämmöksi. Idea oli kuitenkin sama, eli resistiivisellä kuormalla muutetaan sähköenergiaa toiseen muotoon. Kun näitä pattereita kytkettiin rinnan teholähteen perään, lämpöteho kasvoi aikansa kunnes piirin ominaishäviötä kasvoivat niin suureksi että kokonaistehokäyrä kääntyi laskuun.
 
Kyse on siis kuorman kyvystä muuttaa sähköenergiaa mölyksi tai lämmöksi ja tämä ei ole lineaarinen vaan pitää ottaa huomioon piirin reaktanssit, häviöt ja kaikki muu näppylöitä aiheuttava detaljitieto, jota ilman maailma olisi paljon simppelimpi paikka elää.
 
Harmi vaan kun kyseiset paperit on tullut arkistoitua (lue poltettua)tässä 10 vuoden aikana ja differentiaalilaskenta ei enää ole niin terävänä että jaksaisin alkaa opiskelemaan. Ehkäpä palstalla hengaa joku tuoreempi insirööri joka voisi tämän tieteellisemmin perustella.
 
Edittiä tästä alaspäin
Kyllä, mutta siihen 4 elementtiin tarvittaisiin tuplasti enemmän tehoa vahvistimelta, jotta jokaisesta saataisiin ulos 100db.
 
Tuolla brittiwikin hyötysuhteella pitäisi tehojen riittää...
http://en.wikipedia.org/wiki/Loudspeaker

Eli päädytään siihen, että isommalla kaapilla voidaan käyttää enemmän tehoa, ja enemmän tehoa equals enemmän ääntä. Mutta isompi kaappi yksinään ei tuo lisää tehoa.
 
Nyt tuli jo jotenkin ymmärrettävää asiaa. Seuraa uusi kysymys: vaikuttaako kartiopinta-ala siihen äänenvoimakkuuteen mitenkään?
 
Isompi kaappi ei tuo tehoa mutta äänenpainetta. Marsun 1960-kaapissa on stereo/mono -kytkin eli sen voi kytkimellä puolittaa 2X12 kaapiksi. Jos tekee kyseisen operaation nuppiin koskematta, ero on korvin kuultava varsinkin kovemmilla volumeilla.

Isompi kaappi ei tuo tehoa mutta äänenpainetta. Marsun 1960-kaapissa on stereo/mono -kytkin eli sen voi kytkimellä puolittaa 2X12 kaapiksi. Jos tekee kyseisen operaation nuppiin koskematta, ero on korvin kuultava varsinkin kovemmilla volumeilla.
 
Tuossa muuttuu kuorma samalla. Vai päästiinkö täällä aiemmin siihen tulokseen, että putkikoneilla pelatessa sillä ei ole merkitystä?

Tuossa muuttuu kuorma samalla. Vai päästiinkö täällä aiemmin siihen tulokseen, että putkikoneilla pelatessa sillä ei ole merkitystä?
 
Okei, sen verran puhuin p*skaa että nuppiin pitää koskea sen verran että vaihtaa takapaneelista kytkimen 4:stä ohmista 8:aan.
 
Kuorma siis muttuu 4 tai 16 ohmista 8:aan. Ei kuitenkaan pitäisi vaikuttaa elementtien mölykykyyn koska vahvistimessa otetaan tämä huomioon ja teholähteen oma sisäinen kuorma nostetaan samalle tasolle kuorman kanssa (jotta kuormasta saadaan maksimiteho, pitää sen olla yhtäsuuri teholähteen sisäisen kuorman kanssa). Sellaisiakin vahvateita on (muistaakseni Gallien Kruegerilla) että ilmoitetaan eri tehot eri kuormiin.
 
Joka tapauksessa jos kuvitellaan että tuon elementin hyötysuhde on luokkaa 1-2%, voisi kuvitella että 4 elementtiä tuottaa enemmän huutoa kuin 2 ja vielä pidemmälle vietynä 100 watin jumaloidusta putkitehosta kummassakin tapauksessa yli 90% muuttuu lämmöksi ja muuksi hyödyttömyydeksi.