Yleistä keskustelua musiikista ›

Myöskin tietämättömyys musiikista kasvaa pätkittäin.
 
Jep. Kyllä se Nine Inch Nailsin coveri Johnny Cashin Hurtista nimittäin on niin paljon parempi kuin alkuperäinen.
 
Mun näkökulmasta yksi merkittävimpiä ja merkitsevimpiä tältä vuosikymmeneltä käteen jääviä asioita on musabisneksen karuuden julkituominen suurellekin yleisölle. Enää ei mietitä, että "mihinköhän se ja se artisti katosi", vaan lööpit kirkuvat Tarjan erottamista ja Simon sanoo läskille tytölle pahasti Idolsissa ja samlla Ilkka saa monoa levy-yhtiöltä. Samalla kuitenkin taivaanrannanmaalareiden strarbakuvitelmat sen kun menevät koko ajan vain hullummiksi, kun kuka tahansa pääsee telkkariin puhelaulamaan epävireessä Paulan ja Miran Molemmin Puolin.

Tämä Jani The Rockin aikanaan aloittama ketju on musta aika olennainen: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=64842
 
Pointti siis siitä, että artistit tuodaan lähemmäs yleisöä, jolloin tietty mystiikka katoaa.

Proge tulee takaisin!

Proge tulee takaisin!
 
Toivottavasti niin saatan itse tienata jopa sen kaljakorin verran rahaa musiikilla joskus.

Komppailen mainstream musiikin puolelta. Helvetin hyviä levyjä tehdään edelleen, tällä viikolla ilmestynyt Porcupine Treen uusi esimerkkinä käyköön, mutta mainstream puolelta ei kyllä jää mitään käteen. Grungesta voi olla montaa mieltä mutta 90-luvulta se jäi kuitenkin ilmiönä ja orkestereina jotka edelleen vaikuttavat nuoriin soittajiin, samoiten 60, 70 ja 80-luvulta löytyy näitä orkestereita. Nämä edellämainitut myös olivat ns. mainstream musaa myynnillisesti, tuntuu että taiteellisilta arvoiltaan kaikki 2000-luvulla _myynyt_ musiikki on tätä kasaa paskaa. Uutta Nirvanaa tai Guns N' rosesia tässä kaivattaisiin.
 
Mielestäni ei voi tässä vaiheessa alkaa sanomaan, että kaikki kuluvan vuosikymmenen aikana kymmeniä miljoonia levyjä myyneet bändit olisivat taiteellisilta arvoiltaan paskaa, tai vaikuttajina vähempiarvoisempia kuin Nirvana tai Gunnarit. Aika kyllä näyttää mitkä nykytuotokset tulevat kuulumaan tulevaisuuden soinnissa. Kelasiko kukaan edes Appetite for Destructionin tai Nevermindin ilmestyessä, että tässä on yksi rockin historian merkittävimmistä teoksista? Veikkaisin, että tulevaisuudessa esimerkiksi System of a Downin (eka nykyajan iso bändi josta tuli mieleen että voisi sopia tuohon Guns N' Rosesin ja Nirvanan jatkumoon) Mezmerize/Hypnotize-paketti tulee kuulumaan tärkeänä vaikuttajana levyillä. Yhtyeellä kuitenkin on laaja ja uskollinen fanipohja, johon varmasti kuuluu monia tulevaisuuden lahjakkuuksia. Minulla on kuitenkin se käsitys, että SOADin levyt ovat kovaa huutoa murrosiän kynnyksellä tai murrosiässä olevien poikien keskuudessa. Tiedä sitten, aika näyttää.

System of a Downin Mezmerize/Hypnotize-paketti tulee kuulumaan tärkeänä vaikuttajana levyillä. Yhtyeellä kuitenkin on laaja ja uskollinen fanipohja, johon varmasti kuuluu monia tulevaisuuden lahjakkuuksia. Minulla on kuitenkin se käsitys, että SOADin levyt ovat kovaa huutoa murrosiän kynnyksellä tai murrosiässä olevien poikien keskuudessa. Tiedä sitten, aika näyttää.
 
Kolme sivua lueskelin ja odottelin että milloin SOAD mainitaan ja viimeisessä viestissähän se. Uskon että tämä on sellainen bändi jonka vaikutus tulee kuulumaan rock musiikissa lähivuosina. Tietyllä kierolla tavalla SOAD voisi myös edistää tätä progeintoilua.
 
e: toivoisin vain etteivät nuo bändin kaksi uusinta heikohkoa levyä olisi se suurin vaikutin, vaan se alkupään tuotanto.

Onhan tässä jo kaikkea melkein sanottukin, mutta no; Rush teki edelleen levyjä ja keikkoja. Ei ne kai lopeta ikinä. Lisäksi aivan helvetin hyvää musiikkia julkaistiin armo läjä joka maasta. Jossei onnistunut tämän ajan led zeppelinejä ja beatleseja levymerestä kaivamaan, niin ihan oma vika.
 
Itseasiassa musiikki on parantunut senkin johdosta helvetisti, että yhä useammat pystyvät itse sitä tekemään ja kohtuu halvalla. Ne kultajyvät joita firmat ei ennen huomannu pystyy nykyään levyttäämään ja levittämään teoksiaan ihan itse.Tietyissä piireissä kyllä tätänykyä puhuu enemmänkin se sävellystyö ja muu, glamourin ja kauniiden naamojen sijaan. 2000-3000e:llä saa "studion" jollaisesta ei ennen voitu edes haaveilla, halvemmallakin. Tämä oli mielestäni se merkittävin seikka. Onhan kolikolla kääntöpuolena se, että paskaa on markkinoilla myös suhteessa enemmän, mutta sitähän ei tarvitse edelleenkään kuunnella.
 
Internetin lopullinen päätyminen "jokakodin" laitteeksi television viereen vaikutti musiikin leviämiseen melko lailla myös.

Omasta mielestäni taas nykypäivän mainstream on paljon parempaan päin. Muutamia mainoita pop artisteja alkaa löytyä.
 
Aina niitä on ollut, ihan joka vuosikymmenellä omat hyvät ja huonot.
 
Luulen että 2000-luku muistetaan unohdetuista rokkibändeistä. En usko että tulee olemaan yhtä paljon muistettuja bändejä kuin 70-, 80- ja 90-luvuilla. Enkä tarkoita että 2000-luvulla tehtäisiin huonoa musiikkia, en vaan usko että kovin moni tulee kantamaan pitkälle.
 
2000-luvulla myös hevistä tulee pop ja innostus lopahtaa.

Musiikkivuodet 2000-2009: Mitä jää käteen?
 
Kysy tätä vasta 2-3 vuoden päästä kun voidaan ihan oikeasti tarkastella mitä jää käteen vuosikymmeneltä.
 
Sama perustaa threadi ja kysellä, mitä jää käteen 6515893 B.C. - 593458 A.D.

Kysy tätä vasta 2-3 vuoden päästä kun voidaan ihan oikeasti tarkastella mitä jää käteen vuosikymmeneltä.
 
Täällä on monta keskusteluketjua hengissä, mitkä on perustettu jo 2-3 vuotta sitten. Ajattelin, että sama aloittaa tämä spekulaatio jo vähän hyvissä ajoin, sillä onhan kumminkin jo nyt nähtävissä tiettyjä ilmiöitä yms, joiden voisi kuvitella jäävän käteen tältä vuosikymmeneltä. Ei ole pakko osallistua keskusteluun, jos ei kiinnosta.

Luulen että 2000-luku muistetaan unohdetuista rokkibändeistä. En usko että tulee olemaan yhtä paljon muistettuja bändejä kuin 70-, 80- ja 90-luvuilla. Enkä tarkoita että 2000-luvulla tehtäisiin huonoa musiikkia, en vaan usko että kovin moni tulee kantamaan pitkälle.
 
Juu. Varsinkin vuosien 2001-2005 kohdalta näitä löytyy laumoittain.
 
Mielestäni 2000-luvun kaksi suurinta yksittäistä vitsausta ovat olleet R&B ja Emo. Kummastakaan genrestä ei tule kauheasti muistelemisen aihetta jäämään, ensinmainittu on ollut täynnä sisällötöntä ja pinnallista nytkytysbiittiä ja jälkimmäinen taas lukemattomia täsmälleen toistensa kopioilta kuulostavia yhtyeitä joita edes fanit eivät välttämättä erota toisistaan. Kolmas vitsaus on Sean Paul, joka kaikessa karmeudessaan ja hirvittävyydessään on osoitus siitä millä tasolla musiikki tämän vuosikymmenen alkuvuosina oli. Jos Get Busyn kaltaisella kammottavuudella pääsee listakärkeen niin jotain on silloin täytynyt olla vialla. Onneksi hänestä ei ole enää kuultu mitään.

Kolmas vitsaus on Sean Paul, joka kaikessa karmeudessaan ja hirvittävyydessään on osoitus siitä millä tasolla musiikki tämän vuosikymmenen alkuvuosina oli. Jos Get Busyn kaltaisella kammottavuudella pääsee listakärkeen niin jotain on silloin täytynyt olla vialla. Onneksi hänestä ei ole enää kuultu mitään.
 
Ööh, eikös tämäkin heppu keiku vieläkin nuorison tanssipoppikanavien listojen kärkikahinoissa?

Ööh, eikös tämäkin heppu keiku vieläkin nuorison tanssipoppikanavien listojen kärkikahinoissa?
 
Jaa, en tiedä. Ei ole niitä niin tullut seurattua.

Ööh, eikös tämäkin heppu keiku vieläkin nuorison tanssipoppikanavien listojen kärkikahinoissa?
 
Käsittääkseni tekee dancehall/ragga-juttuja edelleen, hiphoppia karsittu tanssihallia tilalle. En tykkää, mutta tanssilattiatarkoituksessa tämän kaverin jutuista on tehty hyviä remiksejä.

Raskaampi musiikki teki uuden tulemisen, niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Monelta taholta olen kuullut puhuttavan, että "Millos se uusi Nirvana tulee, joka lopettaa metallin ylivallan?" Itse luulen, että näin tapahtuu vielä ennen 2010.
 
EDIT: Ja vielä tuosta uudesta tulemisesta, niin ne vanhat parrathan ne taas vetävät. Voisi tulla uutta sukupolvea, joka räjäyttäisi. Rokkarin keski-ikähän on tällä hetkellä n.35 vuotta.

Oli musiikillisesti paska vuosikymmen kasvaa.
 
Yläasteella soi suomiräppi, radiossa kakkametalli ja TVssä tissit meni musiikin edelle.
Onneksi hyvää musiikkia löytää kaupasta, eikä medioita tarvitse seurailla, mutta olisi ollut kiva, kun olisi tajunnut nuorempana, että hyvääkin musiikkia on olemassa sen kaiken paskan alla.

Proge tulee takaisin!
 
Todellaki. Pitemmän aikaa tuntuu tämmönen hieman progahtavampi meininki ollu tekemässä comebackia. Nykyisinkin, ainakin täällä päin maailmaa, (pseudo)progeyhtyeet kuten Mew, Muse ja SoaD on kova sana ja hevimusiikissakin on jatkuvasti ollu enemmän esillä kaikkia progemaisuuksia. Voi toivoa, että ollaan vasta alkuvaiheessa.
 
E: mielenkiintosta sinänsä seurata tätä ainiaiselta tuntuvaa sykliä, jossa pikkuhiljaa musiikki kehittyy monimutkaisemmaksi, kunnes sitten lopulta halutaan jotain yksinkertaisempaa ja palataan pitkälti peruskamaan. Esimerkkeinä 60-70 luvuilta tähän päivään voidaan pitää esim. klassinen rokki -> psykedelia -> ns. hard rock -> progerokki -> punk -> metalli (pitäen sisällään progehevin ja 80-luvun kitarasankaroinnin yms) -> grunge. Ja nyt ollaan edelleen siinä monimutkaistumisvaiheessa.

Tehtiin 2000-luvulla sentään jotain, nimittäin kotimaisen pop-historian yksi upeimmista biiseistä, Sister Flon White Noise. Tuolta löytyy:
 
http://www.hansoovoice.com/sisterflo/
 
Suosittelen lämpimästi kaikille!

Tässä on vielä pari vuotta aikaa, mutta voisi jo käynnistellä keskustelua siitä, mitkä ovat ne tällä vuosikymmenellä pinnalle nousseet artistit, ilmiöt tai tapahtumat, jotka tullaan muistamaan vielä vuosien, jopa vuosikymmenien kuluttua (hyvässä tai pahassa)? Onko niitä ensinnäkään?
 
Toivottavasti ainakin Wolfmother muistettaisiin, jos jatkaa hyvän musan tekemistä. Ja tietenkin mun oma uusi bändi, joka ehkä perustetaan ennen vuosikymmenen vaihtumista.