Yleistä keskustelua musiikista ›

Ruotsinmaalta, nettipiratismin kehdosta, kuuluu kummia.
 
Göteborgin yliopisto on tehnyt tieteellisen tarkkoja mittauksia nettilataajien kulutuskäyttäytymisestä ja päätynyt toteamukseen, että ne ne jotka lataavat laittomasti ovat myös suurimmat laillisen tarjonnan käyttäjäryhmät:
 
Tiedostojen jakamisen suosio kasvaa edelleen Ruotsissa, erityisesti nuorten keskuudessa, toteaa Göteborgin yliopiston SOM-instituutin vuotuinen yhteiskunta- ja mediatutkimus. Viime vuoden aikana jo kolme neljästä 15-19 vuotiaasta latasi netistä musiikkia ja joka toinen saman ikäluokan edustaja elokuvia. Nousu edellisestä vuodesta oli selkeä, ja tulosten valossa on selvää, että vuonna 2005 tapahtunut tekijänoikeuslain kiristäminen ei ole pysäyttänyt p2p:n voittokulkua Ruotsissa. Kulttuuri muuttuu ja kehittyy lainsäädännöstä huolimatta.
 
Samaan aikaan kun elokuvien ilmainen nettilataaminen on lisääntynyt, on myös elokuvissa käynti kääntynyt Ruotsissa selvään kasvuun, nousten 90-luvun 'hyvien aikojen' tasolle. Elokuvateollisuutta kiinnostanee se, että nuorimmassa 15-19 vuoden ikäluokassa aktiivisten nettilataajien ryhmä oli samalla myös aktiivisin elokuvissa kävijöiden ryhmä. Alan teollisuuden olisi syytä harkita tarkkaan, kuinka paljon se haluaa vainota tätä tulevaisuuden kannalta lupaavinta asiakasjoukkoaan. Elokuvien nettilataajat olivat kaikissa ikäryhmissä aktiivisempia elokuvissa kävijöitä kuin ei-lataajat, ja ero oli suorastaan dramaattinen 65-85 vuotiaiden senioreiden ryhmässä, jossa 33% nettilataajista kävi vähintään kerran kuukaudessa elokuvissa kun taas ei-lataajilla vastaava osuus oli vain 7%.
 
Tämänkin faktatiedon meille välitti Piraattiliitto.
 
Koko artikkeli: http://www.piraattiliitto.org/uutis … iikkiteollisuuden-paras-asiakasryhm

Paskaahan tuo on. Aina on perusteltavissa nettipiratismia joko niin, että:
 
a) Ostan paljon enemmän levyjä kuin ennen, koska kuuntelen ne netistä ensin ja teen uusia löytöjä.
 
b) Imutan musaa netistä paljon. En koskaan ole ostanut levyjä. Miksi ostaisin nyt?
 
Molemmat ovat yksilötapauksia, eivätkä ole suoraan verrannollisia keskimääräiseen kuluttajaan.
 
Todellisuudessa faktat kertovat karua kieltään. Levymyynti laskee tasaisesti vaikka levyjä on myytävissä enemmän, kuin koskaan.
 
Edit: Tuohan koski pelkästään elokuvateollisuutta. Leffakäyntien tilastoihin saattaa vaikuttaa esim: heikko edellisvuosi, uusi James Bond, ale-kampanja tms.

Todellisuudessa faktat kertovat karua kieltään. Levymyynti laskee tasaisesti vaikka levyjä on myytävissä enemmän, kuin koskaan.
 
Ei taida ihan pitää paikkaansa:
 
Nielsen SoundScanin mukaan cd-albumien myynnin lasku johtuu osittain musiikkilatausostojen suosion kasvusta ja myös siitä, että levy-yhtiöt ovat vähentäneet menestyvien artistien levyjen julkaisemista alkuvuonna.
 
Tämän tiedon toimitti Digitoday: http://digitoday.fi/page.php?page_id=10&news_id=20079728

Kyllähän tuon nyt levy-yhtilötkin tietävät että artistiensa brändi kasvaa laittoman leviämisen myötä ja kun brändi ollaan saavutettu niin levy-yhtiö on onnistunut saamaan pysyvän brändin artistille. Tämä ei olisi mahdollista ilman piratismia.

Levyjä saa nykyään kohtalaisen edullisesti erilaisten kampanjoiden kautta, ja lisäksi yksittäisiä biisejä voi ladata hyvin laillisten lähteitten kautta - nettimyyntihän kasvaa koko ajan ja on saanut ns. singlelistatkin heräämään uuteen kukoistukseensa.
 
Ai, eikö riitä? Pitäisihän nämä tiedostot kuitenkin saada ilmaiseksi. Kun se levy-yhtiökin riistää niitä artistejaan ja olisi kuitenkin kiva ostaa vähän kaljaa viikonlopuksi. Ei se muusikko niitä rahoja kuitenkaan tarvitse, nehän rypevät rahassa jo muutenkin, ihan niin kuin ne Metallican äijätkin. Ja mitä se Brunilan Teemukin kitisee, sehän on olevinaan joku lakimies, ja tienaa aika paljon rahaa muutenkin. Tekisi musiikkia rakkaudesta!
 
Ja minähän ostan kuitenkin aika monta levyä vuodessa, ainakin viisi. Lisäksi kotikoneella on tietysti ties monetta kuukautta koekuuntelussa vaikka kuinka monen bändin levyjä, mutta enpä olisi kuitenkaan ostanut niitä, jos olisin tiennyt että ne ovat näin huonoja. Pitäisi varmaan joskus poistaa.
 
Ja että kaikille tulisi hyvä mieli, niin perustellaan tätä piratismia vielä vaikka kulttuurivaihdolla! Laitetaan koko homma vielä nettiin meidän Piraattiliiton sivulle, joka onkin sitten kaiken virallisen tiedon lähde tekijänoikeuteen liittyvissä, vähän samalla tavalla kuin Radio Jerevan, joka kertoi aikanaan Neuvostoliitosta pelkkää puolueetonta faktatietoa.
 
Huh hah hei, ja rommia pullo!
 
Kyllähän tuon nyt levy-yhtilötkin tietävät että artistiensa brändi kasvaa laittoman leviämisen myötä ja kun brändi ollaan saavutettu niin levy-yhtiö on onnistunut saamaan pysyvän brändin artistille. Tämä ei olisi mahdollista ilman piratismia.
 
Mitenkähän brändit mahtoivat muodostua ennen vertaisverkkoja ja piratismia?

No hommahan menee tällä foorumilla niin, että Piraattiliiton, Masinoinnin ja vastaavien juttuja lyödään kuin vierasta sikaa, joten propsit Jäykkikselle siitä, että jaksaa noita tänne laittaa.
 
Homma lähtisi ihan täysin käsistä, ellei näitä tahoja olisi, jotka tuovat kielteisiä seikkoja ilmi: http://fin.afterdawn.com/uutiset/arkisto/9468.cfm

Mä alan itse olla sitä mieltä, että cd:n elinkausi ei enää ole kovinkaan pitkä, ja miksi sen pitäisi olla. Dataa sielläkin vain on, ja en oikein usko että nostalgia-arvo riittää pitämään sitä pystyssä. Ei ole mitään järkeä ostaa levyä ja ladata sitä sitten koneelle/soittimelle.

Tosin tuossa laillisessa lataamisessa on se mun mielestä erittäin huono puoli, että se on sidottu vyöhykkeisiin. Eli, jos levy on saatavissa laillisesti esim. vain jenkkien itunesista, on mun mielesta kestämätön tilanne eikä enää nykyaikaa.

Totta on että viime aikoina taas levy-yhtiöiden myynti on kasvanut eikä monilla mene läheskään niin huonosti enää. Ja pitää muistaa että usein noihin virallisiin lukuihin ei lasketa laillisia lataamisia, jotka kasvavat koko ajan. Ja lataamisiinhan ei tule esim. cd'n painamiskustannuksia. Plus kaikki oheissälä, mitä nykyään myydään on usein sellaista, joista osa menee levy-yhtiöille.

Mielenkiintoista onkin nähdä mikä tulee tulevaisuudessa olemaan levy-yhtiöiden rooli. Tähän asti ne ovat olleet aika haluttomia uudistumaan, mutta nyt alkaa olla jo toinen ääni kellossa. Mun mielestä suuret uudistukset itseasiassa ovat tarpeellisia, kunhan artistit ja tekijät saavat osansa. Ja suurin ongelma tässä on mun mielestä enemmänkin tekijänoikeusjutut, kuin esim. levymyynti, joka varsinkin Suomessa on aika marginaalista.

Tosin tuossa laillisessa lataamisessa on se mun mielestä erittäin huono puoli, että se on sidottu vyöhykkeisiin. Eli, jos levy on saatavissa laillisesti esim. vain jenkkien itunesista, on mun mielesta kestämätön tilanne eikä enää nykyaikaa.
 
En oikein ymmärrä tuota periaatetta - kaikkivoipaisen jumalolennon nimeltä kuluttaja kannalta mikään ei ole hyvin, ennen kuin kaikki on saatavissa heti ja ilmaiseksi. Vinyyli- ja vielä CD-aikanakin osa levyistä julkaistiin ainoastaan USA:ssa tai sitten Euroopassa. Japanilaisten painosten löytäminen saattaa olla myös kiven takana, jos niitä lähtee etsimään täkäläisistä liikkeistä. Kaikkea ei voi aina saada, ei etenkään ilmaiseksi, mutta pienellä rahanmenolla ja vaivannäöllä voi kyllä saada aika hyvin musiikkikokoelman ihan laillisesti.
 
En muuten ollut tietoinen tuosta vyöhykemenetelmästä levyjen suhteen. Mikä olisi esimerkki sellaisesta levystä, joka olisi saatavissa ainoastaan jenkkien itunesin kautta?

En oikein ymmärrä tuota periaatetta - kaikkivoipaisen jumalolennon nimeltä kuluttaja kannalta mikään ei ole hyvin, ennen kuin kaikki on saatavissa heti ja ilmaiseksi.
 
iTunesin kauppa ei tietääkseni ole ilmainen. Ihme jeesustelua muuten, eikö näistä asioista voi keskustella ihan normaalisti?
 
Vinyyli- ja vielä CD-aikanakin osa levyistä julkaistiin ainoastaan USA:ssa tai sitten Euroopassa.
 
Edellinen kirjoittaja taisi sanoa että tämä ei ole "nykyaikaa".. Vanhan ajan vinyylienkeräily tai CD-sinkkujen eri painosten hamstraaminen on erikseen. Vaikka fyysisiä albumeja voi olla joskus lähes mahdoton saada, niin nettijakelussa näin ei tarvitse olla.

Mitenkähän brändit mahtoivat muodostua ennen vertaisverkkoja ja piratismia?
 
No mutta hyvät hyssykät sentään.
 
Etkös muista, että se meni niin, että levymoguli suoritti arvioinnin että nyt tarvitaan uusi brändi ja harkintansa mukaan katsoi sitten suopeasti jotakuta uutta yrittäjää.
 
Ne oli niukkuuden, sääntelyn ja hämäräperäisten sopimusten aikaa ja kaikkien oli tyytyminen levy-yhtiöiden viisivuotissunnitelmiin.
 
Sitten tuli valo ja vapaus ja eräät tahot olivat jälleen kerran ihmeen edessä.
 
Tulevaisuuden levy-yhtiö?
 
Huomiotalouden lainalaisuuksien mukaan se on se taho joka jatkossa kertoo meille mitä kannattaa kuunnella.

Mikä olisi esimerkki sellaisesta levystä, joka olisi saatavissa ainoastaan jenkkien itunesin kautta?

Mikä tahansa joka ei ole täällä vielä julkaistu. Ja jos sitä ei julkaista ollenkaan, niinkuin käy suurimmalle osalle levyistä, sitä ei täältä saa. Nythän Suomeen on tuotu importtina levyjä, joita tällä ei julkaista. Tuota mahdollisuutta ei enää ole musan siirryttyä iTunesiin ja vastaaviin.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jää laiton lataaminen, mikä on mun mielestä hyvin kummallinen tilanne kuluttajan kannalta.

A. Kallonen kertoo tässä 2004 vuoden "Arto Nyberg" ohjelman haastattelussaan täyttä asiaa kyseisestä aiheesta: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&a=2896

Suurin haaste piratismin poiskitkemisen kannalta taitaa olla asenteiden korjaamisessa. Esim. itse en koe levyn laitonta lataamista netistä yhtä suureksi rikokseksi kuin sen lipastamista fyysisesti jostakin levykaupasta. Vaikka se on periaatteessa aivan sama asia.
 
Ja kuten joku edellä jo sanoikin, on ihme ettei tästä aiheesta voida keskustella asiallisesti vaan heti ollaan kivittämässä.

Notefix: Mä alan itse olla sitä mieltä, että cd:n elinkausi ei enää ole kovinkaan pitkä, ja miksi sen pitäisi olla. Dataa sielläkin vain on, ja en oikein usko että nostalgia-arvo riittää pitämään sitä pystyssä. Ei ole mitään järkeä ostaa levyä ja ladata sitä sitten koneelle/soittimelle.
 
Ihan samoja ajatuksia myös mulla.

Ei ole mitään järkeä ostaa levyä ja ladata sitä sitten koneelle/soittimelle.
 
Ai jaa? Kuitenkin monille, jotka levyjä enemmän ostavat, pelkästään musiikki ei ole se juttu, vaan nimenomaan se konkreettinen tavara. Levyn lisäksi ainakin booklet. Ja nimenomaan se, että se on paperia, eikä mikään PDF-tiedosto koneella. Toisaalta esim. iPod on paljon kätevämpi kuin kannettava cd-soitin, eikä ole musta yhtään ristiriitaista kerätä cd:itä ja käyttää myös iPodia. Siispä en mä sitä aivan noin yksinkertaisesti ajattelisi.

Esim. itse en koe levyn laitonta lataamista netistä yhtä suureksi rikokseksi kuin sen lipastamista fyysisesti jostakin levykaupasta. Vaikka se on periaatteessa aivan sama asia.
 
Täysin väärä asenne ja logiikka. Levyn konkreettinen varastaminen = elinkeinon harjoittajalta ja levyntekoon liittyviltä suoraan pois. Materiaalista ja rahallista tappiota. Netistä ladattuna välitöntä tappiota ei tule lainkaan, sillä emme tiedä olisiko lataaja koskaan edes ostanut kyseistä levyä. Ok, hän voi jättää levyn lataamatta ja kuuntelematta, sekä jättää myös ostamatta. Tappiota? Miten siis määrittelet levylatauksen netistä automaattisesti levybisneksen tappioksi?

Miten siis määrittelet levylatauksen netistä automaattisesti levybisneksen tappioksi?
 
Oot periaatteessa oikeassa, mutta se mikä mut saa näkemään punaista ei ole niinkään levybisneksen mahdollinen tappio, vaan nimenomaan toiminnan moraalinen puoli. Sitä ei voi rahassa mitata, mutta se on silti väärin.

Ai jaa? Kuitenkin monille, jotka levyjä enemmän ostavat, pelkästään musiikki ei ole se juttu, vaan nimenomaan se konkreettinen tavara. Levyn lisäksi ainakin booklet. Ja nimenomaan se, että se on paperia, eikä mikään PDF-tiedosto koneella. Toisaalta esim. iPod on paljon kätevämpi kuin kannettava cd-soitin, eikä ole musta yhtään ristiriitaista kerätä cd:itä ja käyttää myös iPodia. Siispä en mä sitä aivan noin yksinkertaisesti ajattelisi.
 
Mun mielestä CD ei ole esineenä erityisen kiinnostava eikä edes kätevä. Lisäarvoa sille varsinaiselle päätuotteelle eli musiikille, se tuo kovin vähän.

Mun mielestä CD ei ole esineenä erityisen kiinnostava eikä edes kätevä. Lisäarvoa sille varsinaiselle päätuotteelle eli musiikille, on kovin vähän.
 
Ei edes hyvin suunniteltu/tehty booklet? Vielä kun otetaan huomioon, että valveutunut kuluttaja saa musiikkinsa levyinä monta kertaa halvemmalla, kuin nettikaupoista mp3:sia tilaamalla. Mä olen kyllä asiasta eri mieltä sun kanssa, mutta mielipiteethän on kuin... :-) En mä sitä sano, ettäkö CD olisi kätevä, sitähän se ei ole. Mutta entäpä LP:t? Käteviä nekään eivät ole, mutta mielenkiintoisempia?