Bassot ›

Pahinta on kun ostotilanteessa on liian innokas ja tulee huonosti testattua välineet ja sitten niistä hetken päästä löytyy jotain mistä ei pidä. Itselläni on käynyt kerran näin. Suosittelen pään kylmänä pitämistä. Tämänhetkinen välineistöni tyydyttää (hihhih) minut täysin laadultaan mutta kaikkea pikkukivaa saisi olla enemmän että saisi leikkikaluja
 
näinhän se menee. yhden basson ostin kerran t-paidan ostoreissulla, ja vaihtoon se myöhemmin lähti. harmitti kyllä jonkun aikaa oma hölmöys. "tämä on niin uskomaton basso aaahhh...." nykyään on karenssiaika ostoille, jos kuukauden päästä on vielä hyvä tuntu niin sitten voi harkita sitä ostoa. jos se sinä aikana häviää kaupasta niin sitten häviää, kyllä noita aina eteen ilmestyy.

Joo itellä alkaa olla aika hyvät elämäkamat. Ehkä jotain speduja ym. pitää vaihtaa ja ehkä toinen basso.
Siis Musicamn Stingray -94 ja Ashdown ABM-325w-EVOII-15" kombo ja big muff
 
ks kuvaus ja omakuva :) Yksi kysymys mikä nousi mieleen: oletteko nähnett paljon vaivaa ja vuodattaneet verisiä kyyneliä kun olette nykyistä setuppianne haalineet kasaan? Minulla kaikki on oikeastaan sujunut liiankin helposti, pelottaa semmonen easy come easy go -tulevaisuus..
 
Joo no maalasin paskalla palkalla sedän navetan ja sellasen kauhian kokoosen konehallin, pensselillä, yksin, 30 asteen lämmössä. Kivaa oli. Tikkaat piti tehdä ite kakkosnelosesta, ku tavalliset ei riittäny sellaseen 10 metriin. Rautatikkaat syövytti pikeen sellaset kolot ku oli niin kuuma

No bassoja tulen varmasti ostamaan useampia, tällä hetkellä neljäs basso menossa jolla soitan...vahvarina Hartken KB15 josta diggailen kovasti kun helppo roudaa, jees säädöt ja soundi sellanen mihin olen tottunu eli kaipa sitä kiintyy siihen vahvariinsa tjsp =)
 
Yleensä mulla on aina joku basso mielessä johon ajattelen vaihtavani sen hetkisen beissini sitten joskus. Nyt on ESP-C304 näpeissä ja Peavey Cirrus on sitten joskus tulevaisuudessa hankintalistalla. Tää on jokatapauksessa sen verran kova peli että ei ole minkään näköstä GAS-kohtausta vielä..mutta tiedänpähän silti vaan jonkun josta diggailen enemmän ;-)
 
Ainoo mikä oikeestaan sylettää on se etten oikeen saa hyvää särösaundia. Mulla on Bossin DS-1 ja ODB-3. DS-1 saa kunnon murinaa mutta kun se on kitarasärö niin se soundi on vähä omintakeinen, tulee aika sellasta kolinaa siitä soundista. ODB-3 on tosi jees, hintavakin oli mutta säätöjä riittää, sitä voi käyttää vaikka eq:na jos tykkää..silti sellasta mureeta säröä mitä en koittais aina seuraavissa treeneissä vähän parannella ni ei löydy.

Chief:
Mikäs tuossa AMPissa on? Eikös ne ole aika tasokkaita pelejä? Vai putketko viehättää? Itse olin vähällä huutaa tollasen AMPin 400 wattisen nupin tossa syksymmällä mutta meni sivu suun, kun en tarjonnut tarpeeksi.
 
Joo, AMP on huippukamaa, mutta ne putket...

Kyllä tässä tarkemmin ajatellen vois kutsua itsensä musakamojen eikä musiikin harrastajaksi... Sen verran tavaraa liikkunut ja vaihtunut. Pääsoitin, joka on jo 7 vuotta ollut hyppysissä, on edelleenkin tallella, mutta muutaman elektroniikkapuukotuksen uhriksi on sekin soitinparka joutunut ;) Tämänhetkiseen konfiguraatioon olen kyllä hyvin tyytyväinen.
 
Vahvistinpuolen tavaraliikennettä en kehtaa edes alkaa ruotimaan. Tulee liian paha mieli X)
 
Suuri Ehdotus ja Avain Onneen: Keskitytään itse musiikkiin, vedetään niillä romppeilla, mitä sattuu olemaan ja nautitaan niin helvetisti :)

Kolmas passu menossa, ensimmäinen oli Cortin aika hyvä presarikopio.Sen jälkeen tuli älytöön TuneBass Maniac-aktiivipassu, jota soitin vähän leuan alapuolella peukalolla(?!?)Sitten sain fenderkuumeen, johon ei ollut muuta parannuskeinoa kuin hankkia sellainen.Keltaisesta Pörssistä löytyi -63 Precision, jolla on nyt tullut verettyä seitsemän vuotta. Eipä voi muuta sanua kuin että soundi on siinä, eikä tartte enää vaihtaa.
Vahvistimina on ollut Peaveyn ja Yamahan kombot, joiden jälkeen tuli Hartket XL1x15, XL4x10 ja nupiksi Amp BH420. Hartket on vieläkin, mutta nuppi vaihtui Sunn Sorado B190 putkinupiksi.6550 pääteputkilla oleva nuppi on mielestäni erittäin hyvä soundinen ja löylyä lähtöö, sanotaanko... riittävästi. Nyt pitääs saada pahvikartiooset passukaapit, joten Hartket saa luvan kohta lähtiä.(pitää saara lisää HHHÖnkää!!)
Mun mielestä pitää hankkia sellaaset kamat joilla on OMASTA mielestä yksinkertaasesti hyvä vetää ja soundi sopii musaan jota kulloosesti soitetahan.Sellaasille jokka tuloo sulle selittämähän jotta hanki tälläänen kun pattitussilla ja muillakin on, voit sanua reiruhun notta haista p**ka!!

Ykkösbassoni (Warwick FNA) on palvellut vuodesta 2001, enkä usko, että vaihtoon tulisi tarvetta. Nuppina EBS-Fafner, toimii! Kaappi (Trace/Elliot 4x10 + pilli) pitäisikin sitten vaihtaa. Todennäköisesti, kun vaan taloudellinen tilanne sallii, hommaan EBS:n 4x10. Pitänee myös kokeilla subbaria tohon Tracen alle...
 
Edit:
Menneet bassot:
Ibanez SR 400 (1995-1998)
Jackson Concert Bass (1998-2001)
 
menneet kombot ja nupit:
T/E 1x12 100W Commando kombo (1995-1999)
Mesa/Boogie 400 nuppi (1999-2003)

Ykkösbassoni (Warwick FNA) on palvellut vuodesta 2001, enkä usko, että vaihtoon tulisi tarvetta. Nuppina EBS-Fafner, toimii! Kaappi (Trace/Elliot 4x10 + pilli) pitäisikin sitten vaihtaa. Todennäköisesti, kun vaan taloudellinen tilanne sallii, hommaan EBS:n 4x10. Pitänee myös kokeilla subbaria tohon Tracen alle...
 
Äh, hommaa vaan se EBS:n 4*10 niin ei tarvitse enää miettiä millä kamoilla soittaa. Mulla on GORMi ja kyllä toimii. Mielestäni siitä lähtee paljon parempi soundi kuin esim. EBS HD-350 Hartken 4*10 XL:n läpi.
 
Ps. Tai jos tohon panis sittenkin vielä EBS:n 15" aktiivisubban Gormin kaveriksi... ;)

Mitäs tässä on vuosien varrella ollut... ura urkeni 80-luvun puolessa välissä 70-luvun alun Fender Musicmasterilla. Se on minulla vieläkin, enkä tule siitä luopumaan; mikään siitä saatava summa ei vastaa sen tunnearvoa. Sitten minulla oli noin vuoden ajan Gibson Victory Bass - hyväsoundinen, mutta iso, painava ja jotenkin kolho. Kätöseni eivät oikein koskaan tulleet sinuiksi sen kanssa.
 
1990 tai -91 tulikin sitten hankittua ensimmäinen "tosibasso" eli pulttikaulainen PRS. Sillä sitten pärjäsin ihan näihin päiviin asti, kunnes muutama viikko sitten ostin itselleni joululahjaksi Neuser Crusaden. Ja kyllä, kyseessä oli juuri se PRS, josta joku tällä palstalla vähän aikaa sitten kyseli. Ja sille joka ihmetteli sitä kropan takana olevaa hiertymää ja että "miten joku voi kohdella laatubassoa noin huonosti" sanon: palataan asiaan sitten kun olet heittänyt ekat 500 keikkaa omalla bassollasi ;-)
 
Lisäksi matkaan tarttui jossain vaiheessa Yamahan nauhaton, joka on tällä hetkellä myynnissä Torilla (vinkki!).
 
Styrkkaripuolella aloittelin pienillä Marsun komboilla (30 ja 60 W), sitten kehiin tuli AMPin 250W nuppi ja 15" EV-kaappi. Joskus vuonna -97 tuo EV:n kaappi alkoi yskähdellä ja vaihdoin systeemin kertaheitolla kompaktimpaan eli Hartken 12" KickBackiin, joka löytyy vieläkin kämpiltä - kohta se saa tosin tehdä tilaa Ashdownille, joten tarkkailkaapa Toria (toinen vinkki!)...
 
Kaiken kaikkiaan trendi on aika selkeä: alussa kama kiersi vielä jonkun verran (mitään todellista GASia minulla ei tosin köyhän perheen lapsena ole koskaan ollut), mutta kokemuksen karttuessa homma on edennyt enimmäkseen järjen johdolla. Mitään ostoksiani en ole katunut, enkä ole myöskään jäänyt kaipaamaan taakse jääneitä kamoja... se AMPin nuppi tosin oli kyllä aikas hyvä...