Muut soittimet ›

Kuten osa teistä tietääkin, olen kokoamassa vapaalehdykka.net sivustoa, joka käsittelee harmonikkoja ja sen sukulaissoittimia. Sivuston yksi kokonaisuus on nyt valmiina oikolukuun, joka alkaakin toukokuussa.
 
Aloitan toisen kokonaisuuden tekemisen kesän aikana ja nyt Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä haluaisit sivuston sisältävän. Voit käydä lukemassa linkin kautta sivuston sisältöidean.
 
Listatkaa halukkaat vaikka -ranskiksille asioita, joita haluat sivustolla käsiteltävän (edes jossain määrin)
 
Sivusto julkaistaan siis 2009 tammikuun alussa, joten tässä on runsas 1,5 vuotta aikaa (joka ei ole paljoa) kirjoitella ja tutkia asioita.
 
Otan oikeuden olla uskomatta haluamaanne ja diktaattorimaisesti päättää, mitä laitan sivustolle - mielipiteenne on suuntaa-antava ja minun työtäni helpottava. ;-) Yhden ihmisen voimavarat ovat rajalliset, joten kaikkea en pysty kuitenkaan tekemään.

Missähän tuo uuden osan ohjelmaidealinkki lienee?

Missähän tuo uuden osan ohjelmaidealinkki lienee?
 
www.vapaalehdykka.net riittää. Erillistä ohjelmalinkkiä siis ei ole sille uudelle sivusto-osuudelle, kun aloitan tehdä kesällä. Haluan tietää, mitä ihmiset haluavat tietää harmonikoista, jotta voin arvioida sivun kokonaissisältöä: mitä on valmiina, mitä puuttuu, tarvitseeko jotain asiaa käsitellä laajemmin kuin toista jne.

No tässä vaikka siemenehdotusta:
 
- Euroopassa käytetyt sormijärjestelmät sekä diatoniset että kromaattiset
- bassotyypit (diatonisissa ja kromaattisissa)
- äänikertatyypit
 
- erilaisten haitareiden osien rakenne
 
Ja nyt heti voisit kertoa minulle hyvien palkeiden kriteerit, eli mikä erottaa hyvät ja huonot palkeet toisistaan. Tarkoitan siis ehjiä, kaupasta erikseen ostettavia palkeita".

Ja nyt heti voisit kertoa minulle hyvien palkeiden kriteerit, eli mikä erottaa hyvät ja huonot palkeet toisistaan. Tarkoitan siis ehjiä, kaupasta erikseen ostettavia palkeita".
 
Hyvissä palkeissa on tarpeeksi poimuja. Yleensä niitä on 18 tai 20 joskus myös enemmän. Jos poimuja on liian vähän, eivät kulmaraudat pysy kiinni palkeessa paljetta pitkälle venyytettäessä. Niin ikään palkeen poimut tulee olla tarpeeksi syvät ( n. 3 cm puoleen ja toiseen hieman riippuen palkeen koosta..).
 
Palje ei saa olla liian jäykkä - paljetekniikat, kuten perinteinen tremolo, on hankala soittaa. Liian löysät palkeet puolestaan tekevät paljetremoloon lisä-äänen, kun poimut hakkaavat toisiinsa. Normaalisti uusi palje on jäykähkö. Voit venyyttää paljetta saadaksesi palkeen löysemmäksi. Itse kuitenkin soitan palkeen sopivaksi. Tähän menee aikaa soiton määrästä riippuen viikko tai kaksi.
 
Yllämainitut laatukriteerit kyllä täyttyvät esim. saksalaisissa ja italialaisissa palkeissa.
 
Itselläni meni palje vaihtoon muutama vuosi sitten kun paukahti pari kulma rautaa irti treeneissä. No, palkeet olivat kyllä jo 30 vuotta vanhat, että vaihto oli ihan kohdallaan. Kimmo Pohjosella puolestaan menee palkeita vaihtoon harvakseltaan - se on kuitenkin vain kulutustavara.
 
Hinnat vaihtelevat suomessa 150-200 kieppeillä ehkä vähän ylikin..

Kiitos edellisestä, kerro sitten vielä tulisiko palkeissa olla uutena "esijännitystä" niin, että ne alkuksi pyrkivät itse menemään kasaan, vai kenties ihan päin vastoin? Tämä riippuu poimutustekniikasta, nuuttamalla tehdyt poimut eivät käsittääkseni voi edes pyrkiä itse sulkeutumaan, vaan taitos eli "sarana" on löysä kuten nuuttamalla taivutetuissa pahvilaatikoissa.
 
Kiitän jo etukäteen,
Risto

Kiitos edellisestä, kerro sitten vielä tulisiko palkeissa olla uutena "esijännitystä" niin, että ne alkuksi pyrkivät itse menemään kasaan, vai kenties ihan päin vastoin?
 
Kyllä mun tekemät palkeet prässäyksen jälkeen automaattisesti ovat suht jäykkiä. Tuo jäykkyys tulee kulmia prässätteässä. Eikä tällä asialla ole oikeastaan merkitystä minun mielestä ainakaan.. Mieluummin palje saa olla jäykkä ensialkuun, kun kuitenkin löystyvät soitossa

Onkohan kyseessä haitarin soittoon vai rakenteeseen vai molempiin liittyvä sivusto?
 
Itseäni kiinnostaa enemmän soittoon liittyvät asiat, kuten mitä genrejä ja miten voi haitarilla soittaa.Soittotyylejä, jos niitä on..
 
Välillä on askarruttanut esim. bassopuolen käyttö jossain rokkibiiseissä ja kevyemmällä puolella. Ne soinnut kun ei aina mene ihan kvinttiympyrän mukaan...
 
sellaista..

Onkohan kyseessä haitarin soittoon vai rakenteeseen vai molempiin liittyvä sivusto?
 
Itseäni kiinnostaa enemmän soittoon liittyvät asiat, kuten mitä genrejä ja miten voi haitarilla soittaa.Soittotyylejä, jos niitä on..
 
Välillä on askarruttanut esim. bassopuolen käyttö jossain rokkibiiseissä ja kevyemmällä puolella. Ne soinnut kun ei aina mene ihan kvinttiympyrän mukaan...
 
sellaista..
 
Usko nyt että sillä bassopuolella voi soittaa mitä vaan , mistäs tuo "kvinttiympyrä" sun päähän on jäänyt? "Rokkibiiseissä ja kevyemmällä puolella" ei soinnut mitään kaksisia ole.

...
Laitan tuon soinnutusjutun kuitenkin muistiin. Voin löytää henkilön, joka voisi kirjoittaa sivustolle näistä asioista (mitään varmaa lupaamatta).
 
Soinnutuksista löytyy soitinriippumatonta materiaalia netistä aivan riittävästi. Sen sijaan Suomesta ehkä todellakin puuttuu sivusto, joka antaisi virikkeitä haitarin soittamiseen ja syvällisemmin kertoisi itse soittimesta ja antaisi perustietoja sen soittotekniikasta ja -tavoista asiasta mitään tietämättömille.

Usko nyt että sillä bassopuolella voi soittaa mitä vaan , mistäs tuo "kvinttiympyrä" sun päähän on jäänyt? "Rokkibiiseissä ja kevyemmällä puolella" ei soinnut mitään kaksisia ole.
 
Näin lonkalta on vähän paha heittää konkreettista esimerkkiä.
 
Mut jos sointu menee esim c:ltä h:lle niin se h on aika kaukana siellä jossain...
Jotakin tommosia, toi oli vähän huono esimerkki kyllä..
 
Meille opetettiin musaopiston jollain teoriakurssilla aika perusteellisesti tuo kvinttiympyrä. Viimeistään kun haitarinsoiton aloitti niin tuli kvinttiympyrää käytettyä jotenkin alitajusesti ja muussakin soitossa ja musapuuhissa se helpottaa kummasti......

Hanurin basso on metka juttu. Kaikki on mietitty valmiiksi. C:n vieressä yksi ylöspäin ulommaiselta riviltä löytyy se H. Eli on helppoa. Hyvä opettaja vielä neuvoo niksit, miten kannattaa ottaa mikin basso. Täytyy opetella käyttämään kaikkia sormia "pikkulillistä" alkaen. Johan on helppoa. Harjoitusta tietysti vaatii.

Pyrin selvittämään oman Kouvolan Kravatin valmistusvuoden. Oy Harmonikka 1932-1982 historiikki ei kerro valmistusvuotta. Omistan aidon pelin siis vm 1936-1939. Harmonikkaliiton sivuilla yritettiin, Tauno Ylönen oli myös kuvioissa mukana. Lienee vaikeaa, mutta löytyykö vanhoja hanurin harrastajia, jotka voisivat auttaa. Annan omasta pelistäni tuntomerkkejä:
häkki sinistä selluloidia,
palkeet vaalean siniset (kravatti luonnollisesti vaalea kuvio),
neliskanttiset näppäimet diskantissa, valkoiset ns. luomukuvioillisia
diskanttinäppäinten raput: näppäimen alusta kullanvärinen, korokepykälä sininen,
bassokopan takana myös kullanvärinen levyke,
valmistusnumero 1240 löytyi bassokopasta, bassoremmin alla oli kaksi ruuvia (yksi ylhäällä ja yksi alhaalla), jotka irroittamalla sain levyn pois.
Voisiko näillä värityksille ("sininen kravatti") määritellä valmistusvuoden?

Näin lonkalta on vähän paha heittää konkreettista esimerkkiä.
 
Mut jos sointu menee esim c:ltä h:lle niin se h on aika kaukana siellä jossain...
Jotakin tommosia, toi oli vähän huono esimerkki kyllä..
 
Meille opetettiin musaopiston jollain teoriakurssilla aika perusteellisesti tuo kvinttiympyrä. Viimeistään kun haitarinsoiton aloitti niin tuli kvinttiympyrää käytettyä jotenkin alitajusesti ja muussakin soitossa ja musapuuhissa se helpottaa kummasti......
 
C.ltä h:lle on haitarin bassopuolella pirun lyhyt matka (se on siinä sisärivillä ihan c:n vieressä), ja mitä enemmän harjoittelee matka vaan lyhenee. Tommonen 15 sentin hyppäys sointuriveilläkään ei ole mitään. Motoriikan harjoitus tuon ratkaisee

Mitenköhän sitten kun pitäisi joku sointukin veivata?
 
Toimiiko niin että ottaa sen kosketinpuolelta sen soinnun jotenkin jännästi vai kuinka? Vai pitäisikö koko kappale soittaa niin, että ottaa bassopuolelta pelkän perusäänen ja soinnun aina "melodiapuolelta"?

Sointuhan tulee sitten multa riveiltä. Hae kirjastosta joku perusjuttu,niin asia selviää.
Hanurin bassossa on kaksi perusbassoriviä. Jopa tärkeimmät on merkitty: c ainakin. Kaksi sisintä ovat siis perusbassoja, seuraava on duuri ja sitten on molli, septimi ja vähennetty septimi. Tässä on työlästä alkaa opettamaan, mutta hanki yksi vihko joko Ahvenaisen tai muiden, niin pääset jyvälle!

Sointuhan tulee sitten multa riveiltä. Hae kirjastosta joku perusjuttu,niin asia selviää.
Hanurin bassossa on kaksi perusbassoriviä. Jopa tärkeimmät on merkitty: c ainakin. Kaksi sisintä ovat siis perusbassoja, seuraava on duuri ja sitten on molli, septimi ja vähennetty septimi. Tässä on työlästä alkaa opettamaan, mutta hanki yksi vihko joko Ahvenaisen tai muiden, niin pääset jyvälle!
 
Kyllähän mä nytten noi sointujen perusjutut tiedän, mutta jos on hypättävä esim c soinnusta h soinnulle ja otettava myös basso. Se bassohan löytyy vierestä, mutta sointu on kaukana, sitä lähinnä tarkoitin...
Että sointu pitäisi periaatteessa ottaa kosketinpuolelta...

Soinnutuksista löytyy soitinriippumatonta materiaalia netistä aivan riittävästi. Sen sijaan Suomesta ehkä todellakin puuttuu sivusto, joka antaisi virikkeitä haitarin soittamiseen ja syvällisemmin kertoisi itse soittimesta ja antaisi perustietoja sen soittotekniikasta ja -tavoista asiasta mitään tietämättömille.
 
Eli lyhyesti nämä muutamat edelliset viestit: soittimen basso-osa on tuntematon - bassonsoittamisen perusteet.
 
Sama homma myös diskantista, vai?
 
Helpoin ja mielestäni paras tapa oppia bassoa on lainata kirjastosta harjoituskirja tai ostaa sellainen kaupasta. Jos haluaa opetusta, niin aikuisväelle opetusta löytyy mm. työnväenopistoista (ei kaikilta paikkakunnilta, sieltä sun täältä). Ykstyisiltä löytyy opetusta niin ikään kohtuu hintaan.
 
Lienee tässä kirjoittapiirissä yhteneviä ajatuksia siitä, että netissä oleva tietous perusasioista auttaa soittamisen aloittamisessa ja harmonikan järjestelmää ymmärtämisessä. Myös jatko-ohjaus pidemmälle opiskeliville lienee hyvästä.
 
Eräskin sukulainen käy kahden viikon välein soittotunnilla yksityisellä. Päättäväisyyttä on riittänyt ja opit ovat myös menneet perille :)

Soinnutuksesta en osaa enempää neuvoa. Hanurin basso on kuitenkin mielestäni rakennettu nerokkaasti, joten sieltä riittää soinnut. Voihan tietenkin vetää osan sooloa bassolla ja soinnuttaa diskantilla. Jorma Juselius oli mielestäni tässä virtuoosi. Kuunnelkaapa esim. CD.
 
Ei tunnu ottavan tulta tämä minun kysymykseni Kouvolan Kravatin valmistusvuodesta!