Rock, pop, alternative ›

Mua hiukan suututtaa, kun vanha, hemmetin hyvä bändi ei voinut jäädä laakereilleen, vaan piti alkaa virittämään jonkin köyhän miehen Morrisonin kanssa rahastuskeikkoja. Siinä ei ole mitään hienoa mun mielestä, että kuuskymppiset äijät vääntävät silmäkulmat kosteana vanhoja hittejä ja mikin ääressä heiluu Morrisonin kopio, joka yrittää tanssia intiaanitanssia ja olla kuin Morrison. Sehän on mun mielestä kusetusta. Ok, Asthbury kuullostaa Morrisonilta ja etäisesti muistuttaa maestroa, mutta voisi jättää Morrisonin matkimisen ja olla oma itsensä. On olemassa vain yksi oikea Morrison, joka sattumoisin kuoli vuonna 1971.
 
Mikseivät voineet antaa homman olla ja jättää faneille hyvät muistot yhdestä merkityksellisimmästä rock-bändistä.

Eihän Astbury ole enää mukana. Itse en kyllä koe mitään väärää, että muusikot soittavat säveltämiään biisejä keikoilla.

Ne kaksi 70-luvun alussa ilman Jim Morrisonia tehtyä the Doors -levyä fanit ovatkin jo vissiin armollisesti unohtaneet.

Ne kaksi 70-luvun alussa ilman Jim Morrisonia tehtyä the Doors -levyä fanit ovatkin jo vissiin armollisesti unohtaneet.
 
baron diggaa...
 
Mun mielestä niitten paras piisi on

"No me moleste mosquito
Why don't you go home
No me moleste mosquito
Let me eat my burrito
No me moleste mosquito
Why don't you go home."

eikä ne tarvinneet siihen edes Morrisonia!

Anttilassa on näköjään The Doors levyjä kybällä. Alotanko ekasta?

Anttilassa on näköjään The Doors levyjä kybällä. Alotanko ekasta?
 
Jos et oo ylikuullut ton levyn hittibiisejä niin sitten se on ihan hyvä valinta.

Legendaaristen rock-aktien paluut sortuvat helposti jättimäiseksi karaoke tapahtumaksi. Yleisö haluaa niitä hittejä ja usein niitä myös saa. Harvemmin mitään UUTTA nerokasta musiikkia saadaan aikaan... Toisaalta parempi vanhojenkin muistelu kun kokonaan vetäytyminen musiikkibisneksestä -ainakin itse olen tyytyväinen, että Queen palasi lavoille. Tuolla bändillähän oli vähän samanlainen ongelma kuin Doorsilla, keulakuvana toiminutta legendaarista laulajaa on paha lähteä korvaamaan. Queenin tapauksessa homma onnistui paremmin kuin hyvin, Doorsin comebackista ei henk.koht näkemystä. Kuitenkin olen sitä mieltä, että yhtyeen jäljelläolevat muusikot saavat järjestää vaikka nukketeatterin bändinsä nimellä.

Hupsista...

Uudessa Uncut-lehdessä oli juttua epäonnistuneista comeback-kiertueista otsikolla "The Reunions from Hell". The Doorsin paluu leimattiin kaikista pahimmaksi yhdessä Sex Pistolsien ja the Happy Mondaysin kanssa (bändi sai täydet pisteet kohdissa "Degree of Insanity ja "Damage to Legacy"). Brittilehden toimittaja kirjoittaa seuraavasti:
 
"... But none of these karaoke reunions were quite as ridiculous as Robby Krieger and Ray Manzarek's decision to hire Ian Astbury (Oliver Stone's first choice for that biobic) as a replacement for Jim Morrison, perhaps swayed by Astbury's obsession with Native American mythology, the occult and the bad poetry. Luckily, drummer John Densmore thought it as insane as the rest of us, joining forces with Morrison's family and forcing them to change their name to D21C", then "Riders on the Storm".
 
Blue Moon:Ne kaksi 70-luvun alussa ilman Jim Morrisonia tehtyä the Doors -levyä fanit ovatkin jo vissiin armollisesti unohtaneet.
 
... vähän samalla tavalla kuin Velvet Undergroundin fanit ovat unohtaneet loureedittömän ja johncalettoman "Squeezen", jota ei ole taidettu edes julkaista uudestaan vuoden 1972 LP-version jälkeen. Lieneeköhän noita the Doorsinkaan levyjä saatavilla CD-formaatissa?

tsekkasin vaan muutamia live-pätkiä youtubesta ja vielä tuolloin mikki kädessä heilui Astbury. Kyllähän bändin jäljellä olevat jäsenet saavat tehdä keikkoja ja esittää vanhoja hittejä, mut Morrisonin selkeä matkiminen ei uppoa tippaakaan. Toisaalta kyllähän vanhoja biisejä kuuntelee mielummin vaikka Astburyn laulamana kuin Manzarekin, jonka laulamisesta en pidä tippaakaan. Otetaan esimerkiksi "Close to you"-biisi No one here gets out alive-leyvltä. Jos kuuntelen Doorsia, kuuntelen sitä vanhaa Doorsia. Sikäli kuitenkin ihan sama mitä miehet tekee ja kenen kanssa nykyään.
 
Millaisia mahtaa olla Manzarekin ja Kriegerin soololevyt? Laulaako Manzarek omilla levyillään :) ?

Ne kaksi 70-luvun alussa ilman Jim Morrisonia tehtyä the Doors -levyä fanit ovatkin jo vissiin armollisesti unohtaneet.

baron diggaa...

Mun mielestä niitten paras piisi on
 
"No me moleste mosquito
Why don't you go home
No me moleste mosquito
Let me eat my burrito
No me moleste mosquito
Why don't you go home."
 
eikä ne tarvinneet siihen edes Morrisonia!

 
Ja tästä varsinkin se Markku Aron suomiversio...
Piti tämäkin tänään saada ihmisen tietoonsa, että on alunperin
The Doorsin biisi...

Anttilassa on näköjään The Doors levyjä kybällä. Alotanko ekasta?
 
Jep, alota ekasta, joka onkin sitten jo niin kova, että halauat ostaa sen jälkeen kaikki loput kerralla =)

Eihän tämä enää edes toimi Doors-nimellä kun John Densmore esti oikeudessa nimen käytön. Nykyinen nimi on Riders On The Storm. Astburyn paikalla on Fuelin entinen solisti tätä nykyä.

Mua hiukan suututtaa, kun vanha, hemmetin hyvä bändi ei voinut jäädä laakereilleen, vaan piti alkaa virittämään jonkin köyhän miehen Morrisonin kanssa rahastuskeikkoja. Siinä ei ole mitään hienoa mun mielestä, että kuuskymppiset äijät vääntävät silmäkulmat kosteana vanhoja hittejä ja mikin ääressä heiluu Morrisonin kopio, joka yrittää tanssia intiaanitanssia ja olla kuin Morrison. Sehän on mun mielestä kusetusta.
 
Enpä voisi olla kanssasi enempää samaa mieltä. Ketuttaa kyllä tällainen touhu, mutta ilmeisesti musabisneksessä mikään ei ole pyhää... rahaa pitää vääntää jokaisella mahdollisella tavalla. "Rahalla saa ja hevosella pääsee!" L.A. Woman on viimeinen The Doors albumi. Kenties tuon nykyisen virityksen nimi pitäisi olla The Businesses.

Marlowe: ... vähän samalla tavalla kuin Velvet Undergroundin fanit ovat unohtaneet loureedittömän ja johncalettoman "Squeezen", jota ei ole taidettu edes julkaista uudestaan vuoden 1972 LP-version jälkeen.
 
No eipä noista paljon puhuta juu. Mä en muista edes kuulleeni tuota. Keitäs sillä on mukana?

No eipä noista paljon puhuta juu. Mä en muista edes kuulleeni tuota. Keitäs sillä on mukana?
 
Doug Yule on ainoa jäsen, joka vaikutti yhtyeen aikaisemmissa inkarnaatioissa. Soololevyjäkin tehnyt Willie "Loco" Alexander soitti kitaraa ja rumpujakkaralla istui - huikeaa kyllä - muuan Ian Paice! Levy muuten ilmestyikin vuonna 1973, eikä sitä taidettu myydä paljoakaan. Uusintapainoksia ei ole otettu, enkä ole koskaan törmännyt edes bootleg-versioon.

Onko tämä nyt ihan vanha juttu, kun jostain luin, että Doorsin debyyttilevystä tulee remasteroitu versio, jota on siis nopeutettu, koska joku oli tajunnut, että kaikki aiemmat kopiot levystä perustuvat alinopeudella pyörineeseen masternauhaan?
 
Että The Doors -levy olisi aina ollut hitaampi ja alavireisempi, mitä se on alunperin soitettu?

Mie sain kerran tuon Velvet Undergroundin Squeezen syntymäpäivälahjaksi. Oli kuulemma löytynyt Oulusta kirpputorilta tai antikvariaatista. Paljon ihmeteltiin ettei levyltä tosiaan Lou Reedin nimeä löytynyt eikä miltään Velvet Underground-discografialta Squeezea. En tiedä olenko pannut vahingon kiertämään vai vieläkö tuo levy hallustani löytyy. Muistaakseni aikaa ok:ta/tyhjänpäiväistä musiikkia oli.

Onko tämä nyt ihan vanha juttu, kun jostain luin, että Doorsin debyyttilevystä tulee remasteroitu versio, jota on siis nopeutettu, koska joku oli tajunnut, että kaikki aiemmat kopiot levystä perustuvat alinopeudella pyörineeseen masternauhaan?
 
Että The Doors -levy olisi aina ollut hitaampi ja alavireisempi, mitä se on alunperin soitettu?
 
joo on. se ei oo oikein missään puhtaassa vireessä se alkuperäinen doors.