Elektroniikka ja soitinrakennus ›

moi taas, nyt iskin silmäni tuohon ad15:sen schemaan. siinäpä oivallisen simppeli vahvistin, varsinkin kun on ihastunut orangen saundiin. mutta pari epäselvää kohtaa schemassa on:
 
1. mitä skemassa olevat lk1 lk2 lk3 ja lk4 tarkoittavat? ekat kaksi "linkkipistettä" on tasurin jälkeen ja toiset on kaiutin jakin maan ja maan välissä(katsokaa schema).
 
2. mitä noi tp1 tp2 jne on? itse veikkaisin villisti test pointteja, menikö oikein?
2.2 mikä on tp0?
 
3. scheman oikeassa alanurkassa on r22/LINK ja c13/0 C. mitähän noi meinaa?
 
4. jos tollasta rupeis tekemään niin varmaankin tasurinkin vois korvata diodisillalla, eikös? kun ideana olisi rakentaa halpa ja simppeli eka omatekemä vahvari. tuossa olisi kuitenkin sen verran puuhasteltavaa että saisi itse suunnitella layoutin..
 
kysymyksiä, vastauksia ja kommentteja kiitos.
 
schema: http://www.schematicheaven.com/newamps/orange_ad15.pdf

Nytpä täytyy sanoa etten tiedä, mutta kun saat selville niin turretin layoutti kiinnostaisi. Oma projekti jämähti suunnitteluun.
 
Tuolla on jotain http://kotipolttoinen.com/wanha/sisalto/kitara/AD15/index.php

moi taas, nyt iskin silmäni tuohon ad15:sen schemaan. siinäpä oivallisen simppeli vahvistin, varsinkin kun on ihastunut orangen saundiin. mutta pari epäselvää kohtaa schemassa on:
 
Tuollaisen rakentelin ja legendaa aiheesta löytyy edellä mainitusta linkistä. Nykyään vahvari ei kyllä juuri enää muistuta esikuvaansa.
 
1. mitä skemassa olevat lk1 lk2 lk3 ja lk4 tarkoittavat? ekat kaksi "linkkipistettä" on tasurin jälkeen ja toiset on kaiutin jakin maan ja maan välissä(katsokaa schema).
 
Lienevät jotain vahvarin kokoonpanoon & kotelointiin liittyviä juttuja. Käytännössä ekat kaksi pitää kytkeä yhteen ja toisella parilla ei kait niinole väliä.
 
2. mitä noi tp1 tp2 jne on? itse veikkaisin villisti test pointteja, menikö oikein?
2.2 mikä on tp0?
 
Mittapisteitä juu. TP0 "ground lift" kyteknnän mittapiste.
 
3. scheman oikeassa alanurkassa on r22/LINK ja c13/0 C. mitähän noi meinaa?
 
Edellä mainittu "ground lift" laittamalla r22 tilalle vaikka 10ohm vastuksen saattaa saada apuja mahdollisiin maalenkin aiheuttamiin hurinoihin. Ilmeisesti yleisempiä hifi-puolella (omassa "hifi" vahvarissa ainakin teki kummia). LINK tarkoittaa tässä tapauksessa oikosulkua eli tuosta kohtaa virtalähteen maa on kytketty laitteen runkoon ja siten suojamaahan.
 
4. jos tollasta rupeis tekemään niin varmaankin tasurinkin vois korvata diodisillalla, eikös? kun ideana olisi rakentaa halpa ja simppeli eka omatekemä vahvari. tuossa olisi kuitenkin sen verran puuhasteltavaa että saisi itse suunnitella layoutin..
 
Hommaa sitten muuntaja josta ei tule liikaa jännitettä. Itsellä oli vähän ongelmia kun kävivät tuubit aika kuumina kun oli reilu 350 volttia anodeilla.

hei kiitos tuossahan nuo tuli tyhjentävästi. kattelin uraltonen sivuilta tollasta verkkomuuntajaa: --->> http://www.uraltone.com/kauppa/product_info.php?products_id=1399
 
tuossa on vaan 250VAC mutta jos siihen laittaa diodi-tasasuuntauksen niin siitähän taitaa tulla vähän enemmän DC:tä.(vrt schemassa 260VAC ja putkitasuri).
 
onko mielipiteitä tuosta putkitasuri vs. diodisilta asiasta.
 
tuossa schemassa ei siis vissiin ole kuristinta ollenkaan, vai?

onko mielipiteitä tuosta putkitasuri vs. diodisilta asiasta.

 
Mun mielestä putkitasurin hyödyt on suuremmat kuin haitat, etenkin tuollaisessa pienitehoisessa AB-luokan kitaravahvistimessa, kun saadaan hieman sitä sag:iä kovaa soitettaessa.

Mun mielestä putkitasurin hyödyt on suuremmat kuin haitat, etenkin tuollaisessa pienitehoisessa AB-luokan kitaravahvistimessa, kun saadaan hieman sitä sag:iä kovaa soitettaessa.
 
Mä oon taas kyllä puolijohdemiehiä tässä asiassa. Argumentteja:
 
+ halvempi hinta
+ vie vähemmän tilaa
+ ei kulu käytössä
+ sag-ilmiötä voi mallintaa pistämällä diodien perään vaikka 150 ohmin / 5W vastuksen. Tosi kova jätkä tekee säädettävän / vaihdettavan vaikka kiertokytkimellä, niin voi etsiä sopivasti sagia...
+ jos taas ei diggaa sagista niin mahdollistaa isompien suodinelkojen käytön. Vähemmän hurinaa halvemmalla kuin kuristinta käyttäen.
 
Mutta toisaalta:
 
- ei ole niin hienon näköinen kuin putkitasuri
 
EDIT: Niin, jännite tosiaan on ilman kikkavitosia pikkasen korkeampi diodeilla (tosin riippuu tasuriputkesta tosi paljon, joissakin on enemmän ja joissakin vähemmän sisäistä resistanssia).

putkitasuri
 
+ "pehmeä" käynnistys
+ hyvä putkitasuri kestää lähes yhtä pitkään kuin sinä kestät

putkitasuri
 
+ "pehmeä" käynnistys
+ hyvä putkitasuri kestää lähes yhtä pitkään kuin sinä kestät
 
+ Sinisemmät sävelet

mitenkäs jos tuon tasasuuntauksen tekee diodeilla niin kuinkas isoja suotokonkkia siinä voi sit käyttää? uraltonen sivuilta löytyi ainakin 80mikroa/500v. kestääkö vahvistin tuon?

mitenkäs jos tuon tasasuuntauksen tekee diodeilla niin kuinkas isoja suotokonkkia siinä voi sit käyttää? uraltonen sivuilta löytyi ainakin 80mikroa/500v. kestääkö vahvistin tuon?
 
Putkitasurit ovat myös diodeja. Yleensä niissä on sisällä kaksi diodia, joiden katodit ovat yhdessä. Jos käyttää tuota GZ34, niin datalehti kertoo, että ensimmäinen suotokonkka saa olla maksimissa 60uF. Jos taas käytät puolijohteita tasasuuntaukseen voit huoletta laittaa vaikka sen 80uF konkan. Tosin nuo kytkentäkaaviossa näkyvät 47uF konkat ovat kyllä enemmän kuin riittävät.

ok, no eipä sit mennä muuttelemaan suotokonkkien arvoja, kun kerran piisaa...
 
enää pitäis sit vaan saada rahoitus kuntoon. no jospa joku ostais noi pa-kamat pois torilta. ja toivottavasti vakuutusyhtiöstä tulisi korvauspäätös pikaisesti mun pyörästä. lähti nimittäin munamankeli kohti venäjää viime viikonloppuna...

noniin, päivitystä. piirtelin tuossa aikani kuluksi layoutin tuolle. en ole ennen noita piirrellyt joten en tiedä onko siinä jotain asioita mitä pitäisi ottaa huomioon.
 
tuossa on kuitenkin digikuva töherryksestä: http://users.jyu.fi/~arjotuli/ad15/IMG_9859.JPG
 
vasemmalta lähtee virtalähteen komponentit ja oikealta etuasteen komponentit.
 
mitenkä nuo maat muuten pitäisi kytkeä? päätteen maat ilmeisesti ensimmäisen suotokonkan maahan, mutta minnekäs etuasteen maat? ja vaiheenkäännön maat?
 
ne jotka noita osaa lukea niin kommentteja olisi mukava saada. ja parannusehdotuksia ennen kaikkea.
 
kiitos taas...

mitenkä nuo maat muuten pitäisi kytkeä? päätteen maat ilmeisesti ensimmäisen suotokonkan maahan, mutta minnekäs etuasteen maat? ja vaiheenkäännön maat?
 
Tässä hyvä artikkeli putkilaitteiden maadotuksista:
http://www.geofex.com/Article_Folders/stargnd/stargnd.htm

jeps tuostahan tuo maadoitus jo selviääkin. näköjään tuossa skeemassa olikin jo vähän jaoteltu nuita tähtimaan solmuja.
 
mielelläni kuulisin kommenttia tuosta layoutista. ainakin yhdestä suotokonkasta puuttuu maan merkki ja taisi siellä olla jotain muutakin pientä, mutta onko tuo niinkuin periaatteellisesti oikein layoutattu?

jeps tuostahan tuo maadoitus jo selviääkin. näköjään tuossa skeemassa olikin jo vähän jaoteltu nuita tähtimaan solmuja.
 
mielelläni kuulisin kommenttia tuosta layoutista. ainakin yhdestä suotokonkasta puuttuu maan merkki ja taisi siellä olla jotain muutakin pientä, mutta onko tuo niinkuin periaatteellisesti oikein layoutattu?
 
Tein omaan vahvariin sellaisen fiilispohjaisen tähtimaan, johon vedin johtoja sellaisen nipun että se todella näytti tähdeltä ;) Laitoin jokaisen vahvistinasteen maan kulkemaan omalla johdollaan tähtipisteeseen aika lailla samaan tyyliin kuin tuossa skemassa. Samaan pisteeseen päätyivät myös poverin ja päätemuuntajan maat. Mitään ongelmia ei ole hurinoiden tai muiden kanssa ollut. Kasasin vahvarin tuollaisille kytkentärimoille ja "suunnittelin" layoutin siinä samalla kun kolvasin... Ihan hyvin se kai onnistui kun on merkittävästi hiljaisempi (kohinattomampi, hurinattomampi) kuin esimerkiksi THD UniValve jollaisella kaveri soittelee.

noniin kesätyöt etc. ja nyt lähti tilaus uraltonelle ad15kloonin rojuista. 281e ilman postikuluja. laitoin saatteena vielä tiedustelun pienestä könttäalesta... jospa tuossa nyt pysyttäisi alle 300e.

nyt on tullut tavaraa, vain päätemuuntaja uupuu...
 
yksi kysymys tuli mieleeni vaiheenkääntöputkesta. vaiheenkäännössa on anodeilla vastukset R4 ja R5. R4 on skeemassa 91k ja R5 100k. koska uraltonella ei ollut 91k vastuksia otin kaksi 100k vastusta. olen nyt katsonut muiden vahvistimien vaiheenkäännön toteutusta ja osassa on kummallakin anodilla 100k ja mm marshallissa on eka anodilla 82k ja toisella 100k.
 
haittaako tuo että R4 on 100k vai pitäisikö etsiä 91k jostain, vai käykö yleisempi 82k tilalle?
 
mun järjen mukaan tuo vaikuttaa anodijännitteeseen mutta tarkemmin en tiedä vaiheenkäännön toimintaperiaatetta... joku voisi sitäkin hieman selittää tai laittaa linkkiä...
 
kiitos taas. kunhan ensiviikolla saan uraltonelta hammondin 1608 päätemuuntajan niin sit pitäis ääninäytteitäkin tulla 2x12" GB kaapin kanssa...
 
http://www.schematicheaven.com/newamps/orange_ad15.pdf

yksi kysymys tuli mieleeni vaiheenkääntöputkesta.
 
Ilmeisesti tuollainen vaiheenkääntäjä on aina hieman "epatasapainossa". Tai siis että puoliskot eivät biasoidu tarkalleen samaan kohtaan. Tuolla vastusten erolla tätä yritetään kompensoida. Vastusten koko vaikuttaa myös vaiheenkääntäjän vahvistukseen ja headroomiin. Itse olen käyttänyt noin 50 kilon vastuksia noilla anodeilla. Hyvin on tuntunut toimivan. Kannattaa myös miettiä sitä "tail" vastuksen kokoa. Eli siis sen joka on maita vasten (R17). Vastuksella voi säätää bias pistettä ja pienentää vahvistusta. Makuasioita.

ok, no koitetaan makustella ensin tuolla 100k vastuksella, vaihdetaan tarvittaessa...