Yleistä keskustelua musiikista ›

Tässä kysymykset:
1 Ovatko tekijänoikeuslain säännökset aiheuttaneet ongelmia sananvapaudelle? Millaisia
ne ovat ja millaisissa tapauksissa niitä esiintyy?
2 Ovatko tekijänoikeuslain säännökset aiheuttaneet vaikeuksia tiedon saannille tieteen
teossa, luovassa / taiteellisessa työssä tai innovaatiotoiminnassa, tai muussa tiedon
saannissa?
3 Millainen vaikutus markkinakehityksellä ja liiketoimintamallien kehityksellä tulisi
olla lainsäädäntöön? Mikä osuus jää liiketoiminnan riskille?
4 Pitääkö lakia muokata tekniikan ja jakelun ehdoilla vai sisältöjen ehdoilla?
5 Tuleeko suojatun aineiston taloudellisesta hyödyntämisestä aina suorittaa korvaus
tekijälle? Miten muut käytön ehdot vaikuttavat asiaan?
6 Miten tiukka lainsäädännön tulisi olla? Pitääkö sitä heikentää vai vahvistaa?
7 Pitäisikö teknisten suojausten oikeudellisesta suojauksesta luopua?
8 Onko tekijänoikeuden painopiste liikaa tekijöiden oikeuksissa? Vai onko se liikaa
tuottajien ja kustantajien, siis teollisuuden oikeuksissa?
9 Eikö tekijänoikeuden tasapainoa pidä jatkuvasti säätää myös rajoituksilla? Mitkä
seikat tähän vaikuttavat?
10 Meneekö suomalainen sopimuslisenssijärjestelmä liian pitkälle?
11 Tuleeko Suomen tekijänoikeuslakiin ottaa ja millainen työsuhteessa syntyneiden
teosten oikeuksien siirtymistä koskeva erityissäännös (tietokoneohjelmia ja tietokantoja
koskevien säännösten lisäksi)?
12 Pitäisikö saman yleisön periaate kirjata lakiin?
13 Miten määritellään kielletyn ja rangaistavan raja?
14 Onko tekijänoikeus oikeutena aikansa elänyt? Kuinka paljon ja mitä on muuttunut?
Ovatko perusteet kohdallaan? Tarvitaanko täysrevisio?
15 Ovatko käsitteet ajan tasalla?
16 Olisiko tarvittavat uudistukset mahdollista toteuttaa vaiheittain esimerkiksi siten,
että ensin tehtäisiin uudelleen numerointi ja säännösten uudelleen järjestely ja vasta
sitten sisällöllisiä uudistuksia?
17 Millaisin menetelmin erilaisten sisältöratkaisujen vaikutuksia voidaan arvioida?
18 Millaista liikkumavaraa kansainvälisiin sopimusmääräyksiin ja yhteisölainsäädäntöön
sisältyy?
19 Millainen rooli julkisella vallalla tulisi olla? Sitovia toimia vai toimijoille toimintavapautta?
20 Onko oikeuksia ja niiden rajoituksia koskevien säännösten osalta kehittämistarpeita?
Jos on, niin millaisia?
21 Miten sitaattisäännöstä voitaisiin tai pitäisi selventää?
22 Ovatko kaikki odotukset kuluttajalaitteiden, teknisten järjestelmien ja aineistojen
yhteen toimivuudesta oikeutettuja?
23 Pitääkö teknisten suojakeinojen oikeudellista suojaa pitää yllä teknologian kehittäjän
ja/tai sisällön levittäjän taloudellisten etujen vuoksi?
24 Pitääkö tämä oikeudellinen suoja ja missä tapauksissa murtaa kuluttajien edun
vuoksi ja kilpailun lisäämiseksi?
25 Voiko kuluttajan edusta olla kysymys jossakin muussa tilanteessa kuin vastikkeellisessa,
esim. jos henkilö saa hyödykkeen haltuunsa tai käyttöönsä ilmaiseksi?
26 Missä määrin pakottavilla järjestelyillä, esimerkiksi oikeuksien hallinnointiin puuttumisella
tulisi ottaa kilpailuoikeudellisia näkökohtia nykyistä paremmin huomioon?
27 Kuinka laajalle yksityisen kopioinnin vapauden tulisi ulottua? Tulisiko laissa asettaa
nykyistä selvemmät kappale- ym. rajat?
28 Tulisiko digitaalista yksityistä kopiointia säännellä eri tavalla kuin analogista?
Kappalemääräinen rajoitettu kopiointimahdollisuus?
29 Tulisiko teknisten suojausten käyttäjät velvoittaa mahdollistamaan rajoitettu yksityinen
kopiointi?
30 Mahdollinen säädetty karenssiaika, jonka aikana kopiointi ei olisi sallittua?
31 Millaisin edellytyksin ulkopuolisten tallennus- ym. palvelut voitaisiin rinnastaa
kotona tapahtuvaan yksityiseen kopiointiin? Tarvittaisiinko erityisiä reunaehtoja?
32 Miten hyvitysmaksu soveltuisi ulkopuoliseen tallennuspalveluun? Olisiko tallennuspalvelun
tarjoaja vastuussa maksun maksamisesta?
33 Mitä on se yksityinen kopiointi, jota hyvitysmaksulla korvataan?
34 Mikä on sähköisen kauppaan liittyvän käyttöluvan myynnin suhde loppukäyttäjän
kopiointiin? Sisältyykö käyttölupaan oikeus kopioida?
35 Missä määrin ja kuinka pitkäksi aikaa lisensioitu kopiointi ja yksityinen kopiointi
jäävät elämään rinnakkain?
36 Milloin kysymyksessä on sellainen uusi televisio-ohjelman lähetys- tai välitystapa,
joka edellyttää uutta sopimista ja korvausta?
37 Missä määrin vanhat lähetysoikeussopimukset kattavat lähettämisen uusissa lähetysjärjestelmissä?
38 Miten teknisten viestintäjärjestelmien kehitys pitää ottaa huomioon ja mikä on kohtuullista?
39 Miten lähetystekniikan vaihtumisesta aiheutuvat uudet tekijänoikeudelliset tilanteet
on otettu sopimuksissa huomioon? Mikä on osapuolten yhteisymmärrys sopimusten sisällöstä?
40 Millaisiin seikkoihin sopimusten korvaukset on sidottu, esim. todellinen vaiko potentiaalinen
yleisö?
41 Millainen merkitys on sillä, että lähetykset tapahtuvat viestintämarkkinoiden eri
lohkoilla?
42 Miten tekijänoikeuslain säännöksillä voitaisiin helpottaa ratkaisuja?
43 Voitaisiinko meillä säätää yleinen sopimuslisenssi, joka korvaisi nykyiset sektorisäännökset
ja laajentaisi periaatteen käyttöalaa kaikille aloille, joilla on edellytyksiä
tällaisiin sopimuksiin?
44 Vai pitäisikö sopimuslisenssisäännöksiä poistaa?
45 Mitä säännöksiä tekijänoikeuslain 3 luvusta voitaisiin kumota?
 
46 Pitäisikö kumota säännös, jonka mukaan oikeuksien edelleen luovuttaminen ja
teoksen muuttaminen ei ole sallittua, ellei siitä ole sovittu?
47 Pitäisikö harkita vahvempia tai jopa pakottavia säännöksiä joihinkin kohtiin?
48 Olisiko sääntelyssä edelleen otettava huomioon sopijapuolten mahdollisesti keskenään
epätasapainoinen asema?
49 Pitäisikö elokuvaamisoikeutta koskeva olettamasäännös muuttaa nykyisiä elokuvan
markkinoita vastaavaksi?
50 Pitääkö oikeuksien yhteisvalvonnasta säätää jotakin lisää?
51 Miten on yleensä syytä suhtautua ei-sitoviin komission suosituksiin?
52 Mitkä ovat kokemukset oikeuskäytännöstä normeja ja sanktiointia koskevissa kysymyksissä?
53 Miten Suomen enforcement-järjestelmä toimii?
54 Onko suojattu aines verkkoympäristössä kuin putkivettä?
55 Yleinen lisenssi? Muu järjestely? Mikä puhuu yleistä lisenssiä vastaan tai puolesta?
57 Pitäisikö säätää siitä, että tekijänoikeuteen vetoamisesta voi sitovasti luopua? Millainen
tällainen sääntely voisi olla? Olettamasäännös?
58 Onko tällainen lupaolettama olemassa?
59 Mihin lupaolettama ulottuu?
60 Voitaisiinko ja/tai pitäisikö lupaolettamasta säätää?
61 Mikä voisi olla säädetyn lupaolettaman laajuus (esim. yritykset, oppilaitokset, organisaatioiden
sisäinen käyttö, myös intranet-käyttö)?
62 Miten hakukoneiden toiminnallisuuksia voidaan arvioida tekijänoikeuslainsäädännön
63 Miten arvioida hakukoneiden toimintaa sinänsä tekijänoikeuden valossa?
64 Miten se suhtautuu lupaolettamaan ja linkitykseen?
66 Millaista kansainvälistä lisäjärjestelyä tarvittaisiin?
67 Millaisia DRM-järjestelmiä on tällä hetkellä käytössä ja miten ne vaikuttavat
markkinoihin ja tekijänoikeuksien toteutumiseen?
68 Pitäisikö lainsäädännöllä tai muilla järjestelyillä tukea DRM:ien käytön laajentamista?
69 Ovatko sähköisen musiikki- ja muun aineistokaupan yhteensopivuuskysymykset ja
kuluttajansuoja relevantti kysymys?
70 Tulisiko säätää kielto ja sanktio teknisten suojausten käyttämisestä public domain-
ym. tekijänoikeussuojan ulkopuolella olevan aineiston jakelussa?
71 Millaisia ongelmia vahvojen/heikkojen suojausten määrittelyyn liittyy?
72 Miten teknisten suojausten oikeudellinen suoja toteutuisi parhaiten ja saisi aikaan
tavoitellut vaikutukset?
73 Suojan kansainvälinen aspekti? Kenelle suojaa pitää myöntää?
75 Miten tekijänoikeusmerkintöjen ja -ilmoitusten käyttöä voitaisiin parhaiten edistää?
76 Miten tekijänoikeusmerkinnät voitaisiin sisällyttää yritysten, korkeakoulujen, valtionhallinnon
ym. tekijänoikeusstrategioiden osaksi?
77 Millä tavoin OS- ja CC-periaatteita voitaisiin soveltaa ja niiden käyttöä edistää
tekijänoikeudellisessa sopimustoiminnassa?
78 Pitäisikö ja miten lainsäädännön tukea avointa julkaisutoimintaa, CC:tä ja vastaavia?
79 Mihin OS- ja CC-periaatteet sopivat, mihin eivät?
80 Miten vaikuttaa CC:n ideologinen yhdysvaltalainen tausta?
81 Millaisia esteitä tai vaikeuksia tekijänoikeus aiheuttaa tekijöille teosten avoimen
jakamisen ja muokkaamisen suhteen?
82 Tulisiko lähioikeuksien suoja-aikoja pidentää?
83 Tulisiko musiikkiteosten suoja-ajan laskemista yhtenäistää?
84 Pitäisikö mahdollisen ratkaisun koskea vain arkistoja tai kirjastoja?
85 Tarvitaanko erikoisratkaisu myös muun tyyppisiä käyttöjä varten?
86 Milloin ratkaisu vaatii kohtuudella myös käytön korvaamista?
87 Tulisiko äänitteiden kirjastolainaukselle säätää karenssiaika?
88 Pitäisikö tulojen jaksotus verotuksellisesti useammalle vuodelle hyväksyä laajemmin
sellaisten tekijöiden osalta, joiden tulot vaihtelevat pitkien projektien takia huomattavasti?
Vrt. Ruotsin tekijätilijärjestelmä.
89 Miltä osin ja millaisin ehdoin tekijänoikeustulo voisi tuloverotuksessa olla pääomatulon
tapaan verotettavaa? Millä tavoin alkutuotannon yhtiöittäminen toimii?
90 Miten tekijänoikeustuloon liittyvää sosiaaliturvaa voitaisiin parantaa?
92 Olisiko mahdollista selventää linkityksen tekijänoikeudellista arviointia lakia muuttamatta?
93 Mitkä tekijänoikeudelliset seikat muodostuisivat merkityksellisiksi? Moraaliset oikeudet?
94 Miten voitaisiin selventää aineistojen käyttöä tieteellisessä tarkoituksessa?
95 Mitä ongelmia saatavuudessa on?
96 Voisiko vapaus ulottua opinnäytteen siirtämiseen oppilaitoksen ulkopuolelle tilaajalle?
97 Vai pitääkö tilanteen olla closed circuit -käyttö oppilaitoksessa?
98 Voisivatko kaikki oikeudenhaltijat lähteä näihin talkoisiin?
99 Miten voitaisiin edistää kansalaisten mahdollisuutta päästä osalliseksi kansallisista
taidevarannoista?
100 Voitaisiinko ajatella sellaista periaatetta, että julkiseen kokoelmaan hankittu teos
tulee sekä laitoksen tiloissa vierailevien kansalaisten että verkon kautta virtuaalisten
kävijöiden saataville?