Työ musiikkialalla ›

Pian pitäisi Jyväskylän yliopistoon pyrkiä musiikkikasvatuksta lukemaan. Pääsykokeissa on melkeinpä vain tarkoitus käydä katsomassa, välivuosi kun on tähtäimessä. Hakematta en kumminkaan viitsi jättää, mutta ensi vuonna yritän uudestaan tosissani. Teoria opinnoista olen vähän ulalla, sen takia vasta ensi vuonna haenkin kunnolla.

Eli siis, pääsykokeissa pitää soittaa 1 klassinen ja 1 muun tyylinen teos (piano). Ajattelin soittaa jonkun Chopinin valssin, mutta sitten tämä "muun tyylinen teos". Kelpaako esimerkiksi Bachin inventio, vai pitääkö siellä soitella jotakin jazzia tai vastaavaa. Kyllä se jazz ja blues irtoaa ja hyvin, huvittaisi vain jotain inventiota siellä soitella :D

Auttakaa ja valaistaa harvinaisen tyhmää. Ja asiallisia vastauksia kaipailen.

Niin ja sellaista vielä että...
 
"KITARA (akustinen kitara / sähkökitara): _
Esim. oman laulun säestys, sooloteos tai improvisoitu soolo"

Tuollaista lukee hakulomakkeessa. En siis saa vetäistä mitään rock- sooloa? Mitään sooloteosta nyt kun ei ainakaan heti tulee mieleen, mitä olisi joskus soitellut... Että mitähän siellä sitten soittaa :D Hyvä kun on näin aikaisin asialla! Että keksitäämpäs tästä nyt sitten äkkiää joku sooloteos. No, olisihan se Metallican The Call of Ktulu sellainen, minkä siellä voisi vetää, jos sellaisen saa edes soittaa...
 
Argh. Vitutusta ja paniikkia ilmassa.

Tervetuloa pääsykokeisiin. Ei kannata stressata, tapahtuma on leppoisa ja suoritusten valvojat samoin. Itse kävin musakasvatuksen pääsykokeissa vuonna 2003.
 
Pianolla saa soittaa pakollisen klassisen lisäksi mitä vaan. Itse pimputin horjuvalla pianotaidollani Piano-elokuvasta biisin Big my secret. Eivät antaneet soittaa loppuun saakka.
 
Kitarassa soitin Espanjalaisen romanssin. Lisäksi pyysivät vain komppaamaan omavalintaista sointukiertoa, jotta näkivät plektrakäden toiminnan. Erityisesti mitään (hevi-)sooloa en soittanut. Sisään on päässyt ihmisiä, jotka ovat opetelleen koulussa kitaransoiton alkeita perussoinnuista lähtien.
 
Wiitala tai joku muu musakasvatusmörkö osannee kertoa tarkemmin - kokeet kun ovat saattaneet muuttuakin jo matkalla.
 
Toiseen ketjuun viitaten: en tiedä kauheasti musaopettajien työllistymistilanteesta, koska koulutuksesta huolimatta olen suunnannut muille urille. Mutta käsittääkseni Jyväskylästä valmistuneille on löytynyt hyvin töitä - ainakin kaveripiiri on saanut töitä kivasti. Jyväskylässä voi tehdä kätevästi myös luokanopettajaopinnot, jolloin työmahdollisuuksien määrä kasvaa paljon.
 
Palkka ei ole miljoonia, mutta kyllä opettajan palkalla mukavasti elää.
 
Siispä ketutus ja paniikki pois :)
 
-Iita

Kiitos oikein paljon vastauksesta. Vähitellen on alkanut paniikki helpottaa. Jotain kivaa pitäisi vielä keksiä, mitä kitaralla soittelee. Enköhän sen tästä pian keksi. Mutta, vaikka soitto menisikin hyvin, pääsykokeet kaatuu siihen teoriaan... No, ei voi mitään :D

Kiitos oikein paljon vastauksesta. Vähitellen on alkanut paniikki helpottaa. Jotain kivaa pitäisi vielä keksiä, mitä kitaralla soittelee. Enköhän sen tästä pian keksi. Mutta, vaikka soitto menisikin hyvin, pääsykokeet kaatuu siihen teoriaan... No, ei voi mitään :D
 
Mä soitin kitaralla ja lauloin jonkun ruotsinkielisen tuutulaulun :), säestelin itseäni näppäillen. Katsoin vaan että oli muutamia muitakin sointuja kuin perusavosointuja. En todellakaan ole mikään hyvä kitaristi, opettelin sen yhden biisin hyvin. Mä oon oppinut soittaan kitaraa kunnolla vasta töissä :D Mutta anyway siellä on hyvä meininki, mä oli kokeiden viimeinen kitaristi, arvioijat vaan fiilisteli mukana... Sitten ne kysy muutaman soinnun tai jonkun kierron, en muista tarkkaan. Pianolla soitin Merikantoa ja Mozartia. Eli kaksi klasaria. Silloin pystyi vielä lisäksi soittamaan vapaan säestyksen näytteen pianolla joten kävin improamassa Jeepers Creepersin :D En ihan tiedä miten kokeet on muuttuneet, näin oli 2001.

1997 käväisin Jyskylän pääsykokeissa itsekin. Sisälsi hyvinkin hankalia osioita, ja väittäisin, että omalla kohdallani kaatui homma sekä pianismiin että psykologiseen kokeeseen. Toivottavasti sitä ei ole enää.
 
Mutta mitäihmettä: SibA:n MuKa-osaston pääsykokeet olivat helpommat kuin Jyväskylän kokeet. Haussa oli selvästi afrompaa porukkaa kuin Jkl:ssä. Kokemusteni mukaan muka-pääsykokeissa pärjääminen on tiivistettävissä seuraavasti:
 
- Ole oma itsesi.
- Osaa soittaa paria-kolmea soitinta, yhtä niistä hiukan paremmin.
 
Musiikkikasvatuksen opiskelu tähtää opettajuuteen ja johtaa pätkätöihin. MuKa:lta halutaan nykyisin joviaaleja ja flexiibelejä yli-ihmis-musaopeja, jotka osaavat bändisoiton ja popin salat. Ei noista viime vuosien lantiofarkkuvuosikurssilaisista klasareita tunnu löytyvän. He, jotka ovat klasaritse päässeet osastolle, ovat loikanneet jossain vaiheessa solistisille poluille.
 
Kyseenalaistaisin hieman viime vuosien musiikkikasvattajasuuntausta siinä mielessä, että ylisosiaalisuutta yliarvostetaan. Pirun päteviä muusikoita, monasti pippelin omaavia, jää rannalle, kun nämä eivät vastaa kysymyksiin vähintään sadalla sanalla ja pompi samalla tasajalkaa ylösalas julistaen elämän ihanuutta lautakunnan jäsenille.
 
Chopin ja Bach ovat hienoa musiikkia, mutta riittävätkö ne, kun haussa on multijonglöörejä?
 
Ystävällisin terveisin
Qsine/SibA/MuKa 1998-2006

- Ole oma itsesi.
- Osaa soittaa paria-kolmea soitinta, yhtä niistä hiukan paremmin.
 
Joo samaa mieltä. Näin se mun kohdalla ainakin onnisti.
 
Musiikkikasvatuksen opiskelu tähtää opettajuuteen ja johtaa pätkätöihin. MuKa:lta halutaan nykyisin joviaaleja ja flexiibelejä yli-ihmis-musaopeja, jotka osaavat bändisoiton ja popin salat.
 
Äläs äläs nyt :) Mulla ainakin kävi sitten varmaan säkä ja sain viran saman tien... Riippuu aika paljon siitä mihin on valmis lähtemään töihin. Nykyään yhdistellään pienten kuntien virkoja joten niissä riittää ihan kivasti tunteja. Mutta totta - kevyellä musiikillahan tässä leipä revitään opettajanakin. Ja tässä täytyy olla erittäin flexiibeli, niin se vaan menee.
 
Kyseenalaistaisin hieman viime vuosien musiikkikasvattajasuuntausta siinä mielessä, että ylisosiaalisuutta yliarvostetaan. Pirun päteviä muusikoita, monasti pippelin omaavia, jää rannalle, kun nämä eivät vastaa kysymyksiin vähintään sadalla sanalla ja pompi samalla tasajalkaa ylösalas julistaen elämän ihanuutta lautakunnan jäsenille.
 
Mä kyllä oon sitä mieltä, että näissä hommissa ei tarvi olla pirun pätevä muusikko, vaan sellainen että tulee murrosikäisten kanssa toimeen ja osaa opettaa sen asiansa, vaikka ei olisi virtuoosi missään soittimessa. On tultava toimeen niiden 15 erilaisen kakaran kanssa ja osattava soittaa, puhua ja esittää asiansa niin että jokainen saa siitä irti mahd. paljon. Kun niiden tasoerotkin on niin suuret. Loppujen lopuksi se asia, mitä koulussa opetetaan, on mukan käyneelle ja monelle muullekin musiikkia enemmän harrastaneelle helppoa kauraa soitannollisesti. Siispä sosiaaliset taidot nousevat arvoon arvaamattomaan. Kuitenkin on elämä töissä helpompaa, kun soittimien hallinta on niin itsestäänselvää, että voi keskittyä siihen kaikkeen muuhun härdelliin, mitä tunnilla tapahtuu. Joten kyllähän sitä kannattaisi ottaa laitokseen pirun päteviä muusikoita harjoittelemaan sosiaalisia taitoja :D
Väittäisin, että erittäin tärkeä ominaisuus on organisointikyky.
 
Chopin ja Bach ovat hienoa musiikkia, mutta riittävätkö ne, kun haussa on multijonglöörejä?
 
Eivät riitä.

Ai niin..niitä oppilaita voi olla lähes kolmekymmentä luokassa. Niistä on ihan sama millainen "daideilija" on jos niiden kanssa ei pärjää.