Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Kuten John Titor jo sanoikin, tässä on käsitteet hieman sekaisin.
- Puolidimisointu on mollisointu vähennetyllä kvintillä ja pienellä septimillä.
- Dimisoinnussa septimi puolestaan on vähennetty eli enharmonisesti sama kuin suuri seksti.
 
- Dimiasteikko on symmetrinen, 8-sävelinen, ja muodostuu perättäisistä koko- ja puolisävelaskelista. Jos aloitat asteikon rakentamisen 1/2-sävelaskelella, kutsutaan asteikkoa nimellä half/whole-diminished, koska tämä on intervallien järjestys. Tätä asteikkoa kutsutaan myös dominant diminished-asteikoksi, koska se käy dominantti-7b9-soinnun päälle muodostaen seuraavat laajennukset ja / tai muunnelmat: R - b9 - #9 - b5 - 5 - 6(13) - b7.
 
R? mitä tarkoittaa? Entä ovatko nuo R:n jälkeen olevat sointuja, intervalleja vai mitä?
 
Koska dimiasteikko on täysin symmetrinen ja synteettinen, eikä perustu mihinkään yläsävelsarjaan, on asteikolla vain nuo 2 eri sävyä. "Moodien" rakentaminen on täysin turhaa symmetrisille asteikoille kuten dimi- koko- ja kromaattinen asteikko. Ajattele moodeja vain diatonisille 7-sävelisille asteikoille, kuten duuri- harmoninen- ja melodinen molli, koska niille muodostuu eri luonteisia moodeja monimutkaisemmasta asteikkorakenteesta johtuen.
 
No entäpä melodinen molli (juuri työn alla), mitkäs sen moodit sitten ovat?
 
1, 2, b3, 4, 5, 6, 7 C:ssä siis -> C, D, Eb, F, G, A, H
 
Itse olettaisin moodien olevan
 
C- jooninen
D-doorinen
Eb-fryyginen
F-lyydinen
G- miksolyydinen
A-aiolinen
H-lokrinen

R= root, soinnun, skaalan perussävel
b9, 9, #9 = soinnun pieni, suuri, tai ylinouseva nooni
b3, 3 = pieni tai suuri terssi
jne...
 
siis mitä sointuääntä skaalan sävelet vastaa.
 
Melodisen mollin moodit:
 
1. melodinen molli
2. phrygian #6 -
3. lydian #5 (lydian augmented)
4. lydian b7 (lydian dominant)
5. miksolydian b6
6. locrian #2 (half-diminished)
7. altered (diminished-whole-tone)
 
Saanko tähän hätään pyytää että lukisit tuon erinomaisen Skaalojen perusteet FAQ:n läpi ja palaisit sitten asiaan? :)
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=24161

Saanko tähän hätään pyytää että lukisit tuon erinomaisen Skaalojen perusteet FAQ:n läpi ja palaisit sitten asiaan? :)
 
Olen lukenut tasan 20 kertaa läpi. Ajatuksen kanssa.
 
Melodisen mollin moodit???????
 
Koska te ette niitä voi valaista ne ovat ilmeisesti:
 
Melodic Minor
Dorian b9 (miksi tätä ei voi vain sanoa että b2? sitä se periaatteessa kuitenkin on)
Lydian #5
Mixolydian #11 (eikö tämäkin voida ilmaista vain #4 periaatteessa?)
Mixolydian b13 (b6?)
Locrian #2
Altered
 
Nyt jos joku viitsisi edes hieman kertoa minulle miksi nämä muodostuvat näin? Melodinen mollihan eroaa vain yhdellä intervallilla (b3) joonisesta moodista? Mistä tulevat nuo "lisäykset" normimoodeihin ja mistäs tuo altered nyt tempaistiin.

Melodisen mollin moodit:
 
1. melodinen molli
2. phrygian #6 -
3. lydian #5 (lydian augmented)
4. lydian b7 (lydian dominant)
5. miksolydian b6
6. locrian #2 (half-diminished)
7. altered (diminished-whole-tone)
 
En jaksa nyt sen kummemmin puuttua tähän aiheeseen, mutta sen verran haluan korjata, että on väärin käyttää melodisen mollin kuudennesta moodista nimitystä "Locrian #2". #-merkin tilalla pitäisi tietenkin olla palautusmerkki, jonka näppäinyhdistelmää en kyllä valitettavasti satu tietämään.
 
(Ihan hyväntahtoisesti vain halusin estää väärinkäsityksen.)

Melodisen mollin moodit:
 
1. melodinen molli
2. phrygian #6 -
 
Mä oon kakkosmoodista aina käyttänyt nimeä dorian b2
Se on siis synonyymi, Panadolinkin nimi on täysin oikea.

Nyt jos joku viitsisi edes hieman kertoa minulle miksi nämä muodostuvat näin? Melodinen mollihan eroaa vain yhdellä intervallilla (b3) joonisesta moodista? Mistä tulevat nuo "lisäykset" normimoodeihin ja mistäs tuo altered nyt tempaistiin.
 
Siispä melodisen mollin moodit eroavat vain yhden intervallin osalta duuriasteikon moodeista.

En jaksa nyt sen kummemmin puuttua tähän aiheeseen, mutta sen verran haluan korjata, että on väärin käyttää melodisen mollin kuudennesta moodista nimitystä "". #-merkin tilalla pitäisi tietenkin olla palautusmerkki, jonka näppäinyhdistelmää en kyllä valitettavasti satu tietämään.
 
(Ihan hyväntahtoisesti vain halusin estää väärinkäsityksen.)
 
Tuohan on tietenkin aivan totta, jos ajatellaan (kuten yleensä tehdään) että skaalat "tavataan" duuriasteikon intervalleja pohjana käyttäen.
 
Palautusmerkki olisi siten minunkin mielestäni parempi, mutta sen puutteessa olen muiden muassa alistunut käyttämään #2 merkintää, tarkoittaen että lokrisen asteikon pientä sekuntia korotetaan pykälä. Tarkkaan ottaen se on väärin, ja senhän voisi sekoittaa tarkoittamaan enharmonisesti vastaavaa b3:sta, mutta koska asteikossa jo on sekin, en pitäisi sekoittamisen vaaraa kovin suurena.
Samahan sitten tietenkin pätee myös melodisen mollin 2. moodiin, jossa fryygisen asteikon 6. aste palautetaan duuriasteikkoiseksi suureksi sekstiksi, eikä siis suinkään koroteta ylinousevaksi.
 
Osaako joku neuvoa paremman tavan hoitaa asia?
 
Kovin montaa kertaa ei jaksaisi sanaa "palautettu" kirjoitella ;)

Nyt jos joku viitsisi edes hieman kertoa minulle miksi nämä muodostuvat näin? Melodinen mollihan eroaa vain yhdellä intervallilla (b3) joonisesta moodista? Mistä tulevat nuo "lisäykset" normimoodeihin ja mistäs tuo altered nyt tempaistiin.
 
Vastasit itse omaan kysymykseesi :)
 
Se yksi eriävä intervalli vaikuttaa luonnollisesti myös niihin kaikkiin muihin moodeihin. Muunnettu intervalli on ensimmäisessä moodissa kolmannella sävelellä, toisessa moodissa toisella, kolmannessa se on ensimmäinen sävel jne.
Kynää ja paperia käteen tai kitara syliin, ja ei kun kokeilemaan sekä ihmettelemään asteikon rakennetta. Jos ei aukea pitkälliselläkään väännöllä, niin silloin ei ole varmaan vielä ymmärtänyt niitä duurinkaan moodeja vielä aivan täysin.

En kyllä oikein ymmärrä tätä vääntöä. Mielestäni moodit on äärimmäisen helppoa ymmärtää, melkein kuin jotain ala-aste -matematiikkaa. Niitten soveltaminen käytäntöön onkin sitten jo ihan toinen juttu. Kun pääsisi kunnolla jyvälle edes perus duuri-asteikosta :)
 
Antero

Se yksi eriävä intervalli vaikuttaa luonnollisesti myös niihin kaikkiin muihin moodeihin. Muunnettu intervalli on ensimmäisessä moodissa kolmannella sävelellä, toisessa moodissa toisella, kolmannessa se on ensimmäinen sävel jne.
Kynää ja paperia käteen tai kitara syliin, ja ei kun kokeilemaan sekä ihmettelemään asteikon rakennetta. Jos ei aukea pitkälliselläkään väännöllä, niin silloin ei ole varmaan vielä ymmärtänyt niitä duurinkaan moodeja vielä aivan täysin.
 
Anterolle plussaa. 1/7 kirjoituksesta siis vastasi kysymykseen melodisen lollin moodeista. Lisäksi vielä loogisella tavalla
 
Ilmeisesti neljännessä moodissa se "muutos" on seitsemäs?

Anterolle plussaa. 1/7 kirjoituksesta siis vastasi kysymykseen melodisen lollin moodeista. Lisäksi vielä loogisella tavalla
 
Ilmeisesti neljännessä moodissa se "muutos" on seitsemäs?
 
Mä oikeesti ihmettelen mitä tässä on vaikeaa?
Jos sä soitat melodisen mollin vaikka C:stä, niin samat sävelet D:stä aloitettuna on toinen moodi, Eb:stä kolmas jne.
Hirveän helppoa muodostaa C-melodisen mollin kaikki moodit ja sitten pähkäillä niitä.

Oikeastaan vain duuriasteikon moodit ovat "oikeita" moodeja. Melodisen ja harmonisen mollien nimet ovat muusikoiden jälkeenpäin keksimiä, ja parhaimmillaankin lähinnä kuvaavia. Koko homman ydin on ensin oivaltaa ne duuriskaalan moodit.
 
Lainaan tähän nimim. Kepulaisen erinomaista kirjoitusta tuosta FAQ:sta jota suosittelin:
 
Jos puhutaan modaalisuudesta niin jokaisella duurin moodilla on olemassa juuri sille moodille olennaiset karakteerisävelet:

kirkkaasta tummaan:

1. lyydinen, ylinouseva kvartti, suuri septimi
2. jooninen, suuri terssi, suuri septimi
3. miksolyydinen, suuri terssi, pieni septimi
4. doorinen, pieni terssi, suuri seksti
5. aiolinen, pieni terssi, pieni seksti
6. fryyginen, pieni sekunti, puhdas kvintti
7. lokrinen, pieni sekuntti, vähennetty kvintti
 
Melodisen mollin moodeja voidaan verrata duuriasteikon moodeihin ja niiden sävyihin. Esim. Lydian #5 on kuten lyydinen asteikko, mutta ylinousevalla kvintillä. Lydian b7 puolestaan on muuten kuten lyydinen moodi, mutta septimi on pieni. Jne.
 
Asteikot pinotaan nimensä mukaisesti asteittain, koko- tai puolisävelaskeleittain, tai sekunteja pinoten.
Soinnut sen sijaan yleensä pinotaan tersseittäin ( = asteikon joka toinen sävel). Jos pinotaan asteikon säveliä tersseittäin, 2., 4., ja 6. sävel siirtyvät oktaavia ylemmäs. Oktaavi+sekunti (2) on nooni (9), oktaavi + kvartti(4) on undesimi (11) ja oktaavi + seksti (6) on tredesimi (13). Tersseittäin pinotessa soinnussa voi siis olla:
 
- Root 1
- terssi 3
- kvintti 5
- septimi 7
- nooni 9 (=2)
- undesimi 11 (=4)
- ja tredesimi 13 ( =6).
 
Olisi hyvä pysähtyä miettimään, mitä soinnun säveltä mikäkin asteikon ääni vastaa. Esim. Altered-skaalan nimi tulee siitä että skaala sisältää kaikki mahdolliset noonin ja kvintin muunnelmat ("alteration") b9, #9, b5, ja #5. Tätä skaalaa kutsutaan myös nimellä diminished - wholetone, koska asteikon alkupää muistuttaa dimiskaalaa, ja loppuosa kokosävelasteikkoa.

Mä oon kakkosmoodista aina käyttänyt nimeä dorian b2
Se on siis synonyymi, Panadolinkin nimi on täysin oikea.
 
Hmm.. toi dorian b2 on vähän typerä. Fryyginen väri tulee juuri siitä b2:sta (karakteerisävel asteikolle), joten järkevämpää on puhua siitä fryygisenä + muunnos, eikä doorisena.

Mä oikeesti ihmettelen mitä tässä on vaikeaa?
 
Sinä et perustele, tai kerro miksi joku on poikkeus tapaus kuten:
 
Samoin noi dimiasteikot: Ei se ole dimiasteikon kolmas tai viides moodi, se on vain eri sävelestä lähtevä dimiasteikko.
 
Miksi sitten sanot:
 
Jos sä soitat melodisen mollin vaikka C:stä, niin samat sävelet D:stä aloitettuna on toinen moodi, Eb:stä kolmas jne.
Hirveän helppoa muodostaa C-melodisen mollin kaikki moodit ja sitten pähkäillä niitä.
 
Aivan, näilllä asioilla on eroa. Olisit vaan voinut tiedottaa siitä ensimmäisessä viestissäsi ja helpottaa päänsärkyäni, mutta ei.
 
C melodinen molli intervalleina 1, 2, b3, 4, 5, 6, 7
 
Ääninä C, D, Eb, F, G, A, H
 
Onko siis C-melodisen mollin toinen moodi (sävelinä), D, Eb, F, G, A, H, C
 
Jos ei ole, mikä meni väärin ja perustele!
 
Mikä sitten poikkeaa tässä 8-sävelisessä asteikossa, ettei ko. sääntö päde? Perusteluja hyvät ihmiset.

C melodinen molli intervalleina 1, 2, b3, 4, 5, 6, 7
 
Ääninä C, D, Eb, F, G, A, H
 
Onko siis C-melodisen mollin toinen moodi (sävelinä), D, Eb, F, G, A, H, C
 
Jos ei ole, mikä meni väärin ja perustele!
 
Mikä sitten poikkeaa tässä 8-sävelisessä asteikossa, ettei ko. sääntö päde? Perusteluja hyvät ihmiset.
 
1. C-melodisen mollin toinen moodi on oikein
2. Sä et ole sisäistänyt mitä tarkoittaa symmetrinen asteikko: Jos asteikon sävelten väliset intervallit pysyvät samoina riippumatta mistä kohdasta asteikkoa aletaan soittaa, ei se ole mikään moodi, se on just se sama asteikko, vain eri sävellajissa.
3. Dimeissä meillä on dim ja domdim asteikot eli kaksi erilaista. Vaikka mistä kohdasta aloittaisit, kahta enempää erilaista asteikkoa ei tule, ainoastaan samat kaksi asteikkoa eri sävellajeissa.

Mikä sitten poikkeaa tässä 8-sävelisessä asteikossa, ettei ko. sääntö päde? Perusteluja hyvät ihmiset.
 
Jos tutkit duuriasteikon moodien intervallirakenteita koko- ja puolisävelaskeleittain, huomaat että kaikki moodit ovat erilaisia.
 
Esim jooninen, eli duuri:
 
1/1 - 1/1 - 1/2 - 1/1 - 1/1 - 1/1 - 1/2,
 
doorinen

1/1 - 1/2 - 1/1 - 1/1 - 1/1 - 1/2 - 1/1
 
fryyginen
 
1/2 - 1/1 - 1/1 - 1/1 - 1/2 - 1/1 - 1/1
 
jne.
 
Yritin jo selittää, että koska dimiskaala on symmetrinen ja koostuu perättäisistä koko ja puolisävelaskeleista, asteikolla on vain 2 sävyä, koko- ja puolisävelaskeleella alkava.
 
Kertoisitko miten dimiasteikon ensimmäinen ja kolmas "moodi" mielestäsi eroavat toisistaan rakenteeltaan?

Ai, miks sanotaan sitten mixb2b6?
 
No mitä muuta lähellä se on kuin miksolyydistä?

No mitä muuta lähellä se on kuin miksolyydistä?
 
Fryyginen #3

Fryyginen #3
 
Heh, ensinnäkin tuossa pitäisi olla palautusmerkki eikä ylennys. Toiseksi taas menet perse edellä puuhun;)
 
Baron, etsi sitä helpointa ymmärrettävintä merkintätapaa, älä sitä vaikeinta!:)

Heh, ensinnäkin tuossa pitäisi olla palautusmerkki eikä ylennys. Toiseksi taas menet perse edellä puuhun;)
 
Baron, etsi sitä helpointa ymmärrettävintä merkintätapaa, älä sitä vaikeinta!:)
 
Miten saat tänne palautusmerkin?
Toiseksi molliin menevässä kakkosvitosessa 7b9 sointu viittaa tähän asteikkoon ja siitä oon nähnyt käytettävän nimityksiä
- fryyginen dominantti
- augmented phrygian
- altered phrygian
- spanish phrygian
- phrygian +3
Eiks oo muka loogisia?
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Phrygian_dominant_scale