Rock, pop, alternative ›

Käsittääkseni musiikkiin viittaavana terminä "hardcore" syntyi nuorten keskuudessa, jotka innostuivat alkuperäisen punkin asenteesta, mutta vieroksuivat uuden aallon mukanaan tuomia elementtejä, kuten suurempia massoja miellyttämään luotua imagoa sekä yleisöystävällisempää musiikkia, ja ulkomusiikillisten muotiseikkojen korostamista. Hardcore punk oli siis punkin tinkimättömyyden maksimointia, absoluuttista punkkia. Ekoja kyseisellä tavalla toimineita bändejä oli esim. Fear ja The Germs, mutta juuri Bad Brainsia, Minor Threatia ja Black Flagia pidettäneen yleensä ensimmäisinä varsinaisina organisoidumpina ja ideologian omaksuneina hardcore-bändeinä.
 
Vähän amerikkakeskeinen yhteenveto, Suomi-HC otti vaikutteita yhtä paljon tai todennäköisesti enemmän britti-hooseebändeistä kuten Discharge, Exploited, GBH yms.
 
Omakustanteet ja DIY ovat olleet osalle käytännön sanelemia vaihtoehtoja aikaisemminkin , pakko julkaista levyt ja järkätä keikat itse kun kukaan muu ei sitä tehnyt. Toki Black Flag /SST ja Minor Threat/Dischord ovat erittäin tärkeitä indie-meiningin tienraivaajina. HC:n ja punkin sisään on mahtunut jo tuolloin hyvin paljon erilaisia ideologioita, esim. turhaa väkivallan ihannointia ja paskaa oikeistomeininkiä on hc-skenessä ollut alusta asti. Bad Brainsinkin tyypit ovat agressiivisen homofobisia rastafareja, mutta aivan perkeleen hyvää musiikkia tekivät alkuaikoinaan.
 
HC syntyi yhtä aikaa monessa paikassa kuten punk muutenkin. Ekasta tehdystä HC-levystä vääntäminen on aika tyhmää, koska mitään tarkkaa rajaa punk rockin ja hc:n välillä ei ole. (Asiasta lisää esim. punkinfinlandin keskustelusta "Eka HC-LP) http://www.punkinfinland.net/forum/viewtopic.php?p=515800 )
 
Suomalaisista ensimmäinen lienee Terveiden Ksien "Rock laahausta vastaan"-7", julkaistu Läjä Äijälän omalla IKBAL-levymerkillä vuonna 1980. Terveillä Käsillä homma on aina ollut jotenkin paremmin kasassa kuin aikalaisillaan ja suosittelen menemään bändin keikalle heti kun se on mahdollista. (Kokoonpano on vaihtunut ja soittavat jälleen nopeaa, lyhyttä ja suoraa hooseeta hevimusiikin sijaan)
 
HC on hajaantunut tietysti välittömästi miljooniin eri suuntiin ja on minulle lähinnä sateenvarjotermi kaikille näille alalajeille (joista yksi voi toki olla "perinteinen"/old school hc). Crustcore. grindcore, power violence, fastcore, thrashcore, kasikaks, posicore, youth crew, post-hardcore, mathcore, emo, screamo, hupparihoosee, kiljupörinä, kuka näistä nyt selvän ottaa ja ketä edes kiinnostaa? Älkää yrittäkö summata lähes 30 vuotta möykkämusiikkia minkään yhden ilmaisutavan tai ideologian alle.
 
EDIT: ja lisättäköön että vituttaa kun julkisuudessa analysoidaan punkkia ja hooseetä kuin ruumiinavausta tehden. DIY-skene on elinvoimaisempi kuin koskaan, levyjä ja keikkoja on enemmän kuin mistä ehtii nauttia, Zinejä julkaistaan vähemmän, mutta toisaalta netti on parantanut kommunikaatiota niin että yhteistyön järjestäminen yli rajojen on melkoisesti helpottunut. Ei sillä että lisää julkisuutta kaipaisin näille asioille, mutta median halu purkittaa HC selkeäksi ilmiöksi joka oli ja meni on raivostuttavaa.