pjl 14.12.2006 15:58:41 | |
---|
|
Puavali 14.12.2006 16:02:40 (muokattu 14.12.2006 16:09:39) | |
---|
...Ja vielä tuosta torven aiheuttamast "illuusiosta" että kaiutin olisi kauempana. Ajassa ajateltuna asia on ihan yksinkertainen tietenkin. Ääni tulee torven pituuden verran viiveellä ... Ei ole kyse tuosta torven pituuden aiheuttamasta viiveestä. Kyseessä on geometria. Ympyrän säde ja kaari -jutska. Tää pitäisi päästä piirtämään. Kyse ei ole pistemäisestä äänilähteestä, jolle se neliölaki pitäisi paikkansa. Vertaa pistemäinen valonlähde ("ideaalinen kaijutin"), joka säteilee kaikkiin suuntiin versus lasertähtäin ("ideaalinen torvikaijutin"), joka lähettää valonsäteet lähes samansuuntaisina kaikki. Bill Fitzmaurice toki kehuu omilla sivuilla kaijuttimensa ylivertaisiksi, mutta huono kauppias hän olisi, jos ei myyntitavaraansa kehuisi. :o) Suorenpiakin toistokäyriä on muilla merkeillä. Olen rento, rauhallinen ja ulospäin suuntautunut. Minulla on positiivinen mielikuva itsestäni. kalamies#19 >-)))> ; ESTR #2 ; Relic #5 |
Vivo 14.12.2006 16:15:52 (muokattu 14.12.2006 16:20:21) | |
---|
Kyse ei ole pistemäisestä äänilähteestä, jolle se neliölaki pitäisi paikkansa.. Tämän takia kirjoituksessani lukeekin, ettei pidätä mitata ihan kaiuttimesta kiinni. Eihän reaalimaailmassa ole olemassakaan pistemäistä äänilähdettä sanan äärimmäisen tulkinnan mukaan one foot in the rave |
Puavali 14.12.2006 16:18:46 | |
---|
Tämän takia kirjoituksessani lukeekin, ettei pidätä mitata ihan kaiuttimesta kiinni. No jos mittais ihan kaijuttimessa kiinni, niin kuinka paljon kauenpana olisi kaksinkertainen matka? Tässä on taas joku asia mennyt ohi... Olen rento, rauhallinen ja ulospäin suuntautunut. Minulla on positiivinen mielikuva itsestäni. kalamies#19 >-)))> ; ESTR #2 ; Relic #5 |
Vivo 14.12.2006 16:23:03 (muokattu 14.12.2006 17:32:50) | |
---|
No jos mittais ihan kaijuttimessa kiinni, niin kuinka paljon kauenpana olisi kaksinkertainen matka? edit: Tajusin asiani huonon muotoilun. En tarkoittanut sanoilla "ihan kiinni" sitä että äänilähde ja mittalaite olisivat toisissaan fyysisesti kiinni. Siirryttäessä tarpeeksi kauas äänilähteestä, neliölain antamat arvot pitävät myös todellisessa mittaustilanteessa. Tietenkin todellisessa maailmassa on niin paljon vaikuttavia tekijoitä, ettei voida päästä mittauksissa aivan täsmällisesti teorian mukaisiin tuloksiin. Tämä tarpeeksi kauas ei ole normaali kaiuttimilla käytännössä kovinkaan paljon. Ei ainakaan siten, että siitä olisi mitään käytännön iloa. Tämän takia osa kaiutinvalmistajista onkin siirtynyt herkkyyden mittauksissaan mittaamaan 10 metrin päästä metrin sijaan. Meyer Soundin sivuilla line arrayta käsittelevässä artikkelissa perjaatteessa käsitellään samaa asiaa kohdassa: But don’t line arrays produce waves that only drop 3dB with every doubling of the distance from the array? http://www.meyersound.com/support/papers/line_array_theory.htm Mulla on huomenna diskreetin matikan tentti ja joudun hetkeksi keskittymään vähän toisenlaisiin todistuksiin. Palataan asiaan tarpeen mukaan viikonloppuna. one foot in the rave |
SaBer 14.12.2006 16:37:20 | |
---|
"Kato bassoa soitetaan, muijaa hiplaillaan." -Sam Other |
MPU 14.12.2006 20:54:55 (muokattu 14.12.2006 21:10:49) | |
---|
"Foorumien viisaat miehet eivät missään tapauksessa tiedä kaikkea, mutta perustelevat silti väitteensä, eivätkä väitä mitään, mitä eivät voi perustella." Väitin mielestäni vain sen, että ei torvisubbarin tarvitse olla iso toimiakseen. Ja perustelin esimerkillä omistani. Tuossa olkkarin nurkassa on vielä pienempi torvisubbari, joka tuuttaa niin perkeleellisen lujaa 35W vahvistinteholla. Toimineeko vai mistä on kyse? Perusteluihin liittyen sinulla lienee jo tiedossa se Titan39:ä vastaava refleksikotelo samankokoisilla elementeillä ja oikeilla, mitatuilla toistokäppyröillä varustettuna. :) Ja perään itse suunnittelijalta saatu käppyrävertailu Labsubin kanssa. Ei oo pakko uskoa, jos ei halua. Kokoa noilla neljällä Titanilla on saman verran kuin yhdellä Labsubilla. http://billfitzmaurice.com/images/SPL/T39/4-LAB.gif Ei tästä tappelemaan tarvii ruveta. Samaa mieltä olen kanssasi siitä, että olisi kiva kuunnella toisten kaapinrakentajien aikaansaannoksia. Näin aika vähätietoisena olisi kiva kuulla, mitkä ovat ne väittämät, jotka eivät voi pitää paikkaansa noissa BFM-kaapeissa jotta osaisin suodattaa hänen (luonnollisia) omien suunnitelmien kehuja. Marko Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
Vivo 14.12.2006 22:35:41 (muokattu 14.12.2006 23:46:00) | |
---|
Ja perään itse suunnittelijalta saatu käppyrävertailu Labsubin kanssa Linkittämässäsi kuvassa on ainakin tekstin perusteella toisia kaappeja 4 ja toisia vain 1. Muutenkin ehkä lievästi harhaanjohtavaa mainontaa laittaa verrattavasta kaapista virheellinen taajuusvaste. On hölmöä verrata yksittäiseen labsubiin, kun se on erikseen suunniteltu toimimaan 4 läjissä. Labsubin torven suuaukko kun on perjaatteessa liian pieni toimimaan yksinään niin alas kun torven pituus mahdollistaa. Sama kun vertaisi kahta, autoa joista toisessa on vain 1 rengas, vaikka 1-renkainen auto olisikin 4 kertaa suurempi. http://web1.prosoundweb.com/lsp/4shortlab-wfg-nd.jpg Siinä labsubien taajuusvaste 4 kaapilla. 4 labsubin herkkyys on siis samaa luokkaa kuin 16 Titanin. Verrattavien kaappimäärien yhteistilavuus on suurinpiirtein sama. Labsub kuitenkin toistaa 10Hz alemmas, mikä taas ei ole tärkeää todellakaan kaikille. On olemassa paljon muutakin kuin pelkkä taajuusvaste. Labsub on esim varsin tunnettu siitä ettei siitä lähde juuri lainkaan harmoonista säröä. Samaten huomioon otettavia muita ominaisuuksia on mm vaihekäyttäytyminen. Korostaisin nyt vielä, että labsubia ei ole tarkoitettu toimimaan yksinään. Juuri tästä syystä yksittäisen kaapin taajuusvaste putoaa alataajuuksilla. Vaste kuitenkin suoristuu täysin kun kaappeja on tarkoitetut 4 tai enemmän. Alunperin tässä ei ollut omasta puolestani missään vaiheessa tarkoitus alkaa vertailemaan kahta täysin eri käyttötarkoitukseen tehtyä kaiutinta. Viittaukseni torvisubbarien suureen kokoon oli täysin yleinen ja siitä esimerkiksi valitsin omani. Tarkoitukseni oli siis vain muistuttaa, että siihen on syynsä, miksi verrattain pienistä yläpäätorvista ei lähde bassoa, eikä suinkaan verrata omiani Billin kaappeihin. edit: sähläilen kiireessä one foot in the rave |
MPU 15.12.2006 08:34:35 | |
---|
Ei vertailla ei. Mutta JOS joku vertailisi, niin eikö olisi järkeä vertailla kahta samankokoista läjää ja sitten tulkita käppyröitä? Ei noita Titaneitakaan ole yksin käytettäväksi tarkoitettu. Muistutuksesi siitä, että DR200:sta ei saa matalia ääniä on aiheellinen. Meillä kitaristi oli tunkemassa bassaria noiden kaappien kautta. En antanut kokeilla ennen subbareita, koska en halunnut alkaa vaihtamaan uusia elementtejä. Vieläkin se refleksipönttö Titaneita vastaavilla ominaisuuksilla on kuulematta/näkemättä... Marko Ite kun tekee saa sellasta kun tulee |
Vanha ketju joo. Subbarit lopulta valmiit. Jos kiinnostaa käyttäjäkokemukset niin pikaviestiä. Minulla on sitten tarjota vain empiiristä kokemusta. Leikkimään en ole jaksanut ryhtyä. Toistaiseksi vasta testailua, mutta piakkoin tulossa keikkaakin näitten kanssa. Neuvostoliittolaisen soitinrakennuksen ylivoimaisuuden ylistyksen kerho #1
Silloin vanha Väinämöinen. Itse tuon sanoiksi virkki: "Nyt on aika arvan käyä, Miehen merkkiä kysyä" |