Koskettimet ›

Eikö tuo ole vireestä kiinni - jos kuvitellaan tähän alle kaksi siniaaltoa, toinen on matalampi ääni ja toinen korkeampi, jossa aaltoilu tapahtuu tiuhempaan. Eikös siis äänten korkeus saa aikaan sen miten ne elävät toisiinsa nähden? Jos vire ei ole aivan tarkka, vaihekin elää?
 
Näinpä juuri. Ja mitä korkeampi ääni eli tiheämpi värähtely on kysymyksessä, sitä pienempi nyrjähdys riittää kääntämään vaiheen - niin pieni, että korva ei havaitse mitään vireen muutosta, mutta sen vaiheensiirtymän kyllä.

Näinpä juuri. Ja mitä korkeampi ääni eli tiheämpi värähtely on kysymyksessä, sitä pienempi nyrjähdys riittää kääntämään vaiheen - niin pieni, että korva ei havaitse mitään vireen muutosta, mutta sen vaiheensiirtymän kyllä.
 
veikkaanpa, että generaattorihammondeissa "rattaiden" asemoinnissa akseliin on keskenään sen verran suuret toleranssit, että tuolla vaihesiirtymällä ei ole kuin teoreettista merkitystä - epäilen, että korva sitä tuskin kuulisi kuitenkaan.
 
Delay -efekteissäkin (chorus, flanger) huomaa, että muutaman millisekunnin ero ilman modulointia ei erotu - ainakaan meikän korvaan.

Sanotaan näin että 10millisekunttia lienee lyhyin aika minkä ihminen normaalisti kuulee eikä vaihe eroja teoriassa kuule. Silti jäin miettimään yhden äänen kolmatta muuttujaa kaksi taisi olla korkeus ja toinen voimakkuus mutta mikä se yksi oli. jos hyvin käy enään koskaan tuota ääntä tule kuulemaan.

Just tähän vaihekikkailuun ja ns. beatingiin liittyi joku juttu jonka takia generaattori-Hammondit ovat kuulemma joiltakin osin vähän epävireessä. En nyt just ehdi googlaamaan hommasta lisäinfoa...

Just tähän vaihekikkailuun ja ns. beatingiin liittyi joku juttu jonka takia generaattori-Hammondit ovat kuulemma joiltakin osin vähän epävireessä. En nyt just ehdi googlaamaan hommasta lisäinfoa...
 
mitenkäs ne urut on viritetty vs. piano, jota ei oskillaattorilla matemaattisesti viritetä vaan laitetaan korvalla soimaan

Kaikki ei kuitenkaan ole täyttä paskaa mitä ohjekirjoissa lukee ;-)
 
Tuon ohjelman läpi pystyy ajamaan ulkopuolista ääntä ja käyttämään mm. lesliejäljitelmää.
 
Jos siinä on käytetty sampleja, niin on tehty aika tehokkaasti:
B3 classic.tws 820560 bytes

 
Jeps, periaatteessa yksi sykli samplattua ääntä riittää, eli muutaman oktaavin matkalta 44,1kHz 16bit (ainakin) samplattua ääntä lähestyy tuota kokoluokkaa. Todistin pointtini juuri avaamalla tonewheel-setin raw-datana Sound Forgeen (44,1kHz, 16bit signed little-endian mono) ja vaikka audio ei juuri tuossa muodossa ollutkaan, taustalla erotti puolinuoteittain nousevan äänen = sampleja tonewheeleistä.
 
Oikeastaan samplaus tuolla tasolla on ainoa järkevä tapa, koska tonewheelejä ei bendailla eikä soiteta eri voimakkuustasoilla.

Hyvin tutkittu jos sait sen auki ääniohjelmassa. Eihän yksi äänipyörän pyörähdys kauaa kestä, että sikäli kyllä tuntuu mahdolliselta.
 
Tämähän on vähän kuin "Myytinmurtajissa".

No eräät softat avaa minkä vain fileen pakotettuna eivät yritä löytää siitä järkeä. PS. jos sampleja tosiaan silloinhan tuo ei ole mallinnusta enään.

TUPLA.

No eräät softat avaa minkä vain fileen pakotettuna eivät yritä löytää siitä järkeä. PS. jos sampleja tosiaan silloinhan tuo ei ole mallinnusta enään.
 
Vanha merkkipohjainen PC-Tools oli kätevä levyjen ja tiedostojen tutkimiseen, mutta tuskin nyt kuitenkään äänen...
 
Minun pohdinnan mukaan mallinnusta ei voida määritellä mallinnukseksi sen perusteella minkälaisella tekniikalla se on tehty? Oleellista ehkä, että tekniikka kuitenkin eri kuin alkuperäisessä. Äänipyörät ei ole kuin osa Hammondin toimintaa. Äänelle tehdään tämän jälkeen yhtä ja toista, yksi kosketin soittaa useamman äänipyörän ääntä kerrallaan riippuen mitä drawbarsseilla valittu. Jos äänipyörät toimivat samanlailla koko ajan, ei muunlaisella toteutuksella kuin sämpläyksellä saavuteta mitään oleellista hyötyä lopputuloksen kannalta.
 
Voisi verrata tietokonegrafiikkaan: bezier-käyrä toimii jossain kohteessa paremmin kuin bittikartta ja toisinpäin.

Minun pohdinnan mukaan mallinnusta ei voida määritellä mallinnukseksi sen perusteella minkälaisella tekniikalla se on tehty?
 
Mallinnus on mallinnusta, sämpläys sämpläystä. Mallinnettu huilu on eri asia kuin sämplätty huilu.

Mallinnus on mallinnusta, sämpläys sämpläystä. Mallinnettu huilu on eri asia kuin sämplätty huilu.
 
Eikös sämläyksessä ole idea, että ääni tulee aika pitkälle suoraan sämplejen pohjalta? Minun nähdäkseni tuossa on kuitenkin suuri osa Hammondin toimintaperiaatteesta mallinnettu.
 
Jos mä vetäsisin piuhat suoraan tuosta Hammondin generaattorista tähän koneeseen, ei se vielä olis kokonainen Hammondi. Äänet ei välttämättä ihmeemmin poikkeaisi sämplätyn Hammondin generaattoreista ja sämpleähän se olisi viimeistään kun ääni muunnettu digitaaliseen muotoon ja tallennettu kiintolevylle.
 
Mites näin päin ajatellen, millä tavoin matemaattisesti mallintamalla päästäisiin parempaan lopputulokseen mallintamisen aitouden näkökulmasta jos äänipyörien tuottama ääni ei ole tarkoitus muuttua millään tavoin ja matemaattinen mallinnus tuottaisi koko ajan samanlaista tulosta?
 
Mä näkisin matemaattisen äänipyörän vahvuutena silloin jos pyritään tekemään uusia ominaisuuksia, jota ei Hammondissa ole.

Eikös sämläyksessä ole idea, että ääni tulee aika pitkälle suoraan sämplejen pohjalta? Minun nähdäkseni tuossa on kuitenkin suuri osa Hammondin toimintaperiaatteesta mallinnettu.
 
Jos mä vetäsisin piuhat suoraan tuosta Hammondin generaattorista tähän koneeseen, ei se vielä olis kokonainen Hammondi. Äänet ei välttämättä ihmeemmin poikkeaisi sämplätyn Hammondin generaattoreista ja sämpleähän se olisi viimeistään kun ääni muunnettu digitaaliseen muotoon ja tallennettu kiintolevylle.
 
Mites näin päin ajatellen, millä tavoin matemaattisesti mallintamalla päästäisiin parempaan lopputulokseen mallintamisen aitouden näkökulmasta jos äänipyörien tuottama ääni ei ole tarkoitus muuttua millään tavoin ja matemaattinen mallinnus tuottaisi koko ajan samanlaista tulosta?
 
Mä näkisin matemaattisen äänipyörän vahvuutena silloin jos pyritään tekemään uusia ominaisuuksia, jota ei Hammondissa ole.
 
mallinnus auttaisi matkimaan laitteiden yksilö erojakin et ehkä jopa ideaali oloissa toimimaan monella eri sampleratella et syvyydellä kokolaatua maksimaalisesti käyttäen. eli äänenlaatu aina niin hyvä kuin mahdollista oli ääni 11.025khz/8bit tai 96khz/24bit vaikkapa. Ja tosiaan ei tämä tosiaan mitään mallinnusta ole muttei se tarkoita silti ettei toi voi hyvältä kuulostaa.

Mites näin päin ajatellen, millä tavoin matemaattisesti mallintamalla päästäisiin parempaan lopputulokseen mallintamisen aitouden näkökulmasta jos äänipyörien tuottama ääni ei ole tarkoitus muuttua millään tavoin ja matemaattinen mallinnus tuottaisi koko ajan samanlaista tulosta?

 
kuten monessa muussakin asiassa niin minun mielestäni ei ole väliä millä tekniikalla on toteutettu kunhan toimii ja on hyvä
 
mikä sitten on hammondissa hyvä?
 
samplattu ääni toistaa uskollisesti sen minkä urku on tuottanut - näin on saatu vaikkapa Motifiin muutama presetti - maallikko ei erota alkuperäistä ja samplattua ääntä (poislukien se, että tietysti motifin oma DA-muunnin ja analogivahvistin tuo oman sävynsä soundiin)
 
noinpa siis kuulijan kannalta - entäs soittaja?
 
mikäli drawbar-presetit kelpaavat ja riittävät niin ok samplattukin
 
mikäli soittaja haluaa vapaasti muokata ja mielummin vielä soittoaan tehostaa astuksia muuttamalla niin mallinnus tulee tekniikkana vahvasti mukaan. Samplauksellakin homman voi varmasti hoitaa, mutta jokainen asetus tulisi samplata erikseen omaksi soundiksi/presetiksi, minkä lisäksi soundivaihdon pitäisi tapahtua todella nopeasti, että sitä ei huomaa
 
mallinnuksella voi presettejä vapaasti muokata ja prosessorien laskuteho riittää korvinkuultavasti reaaliaikaisiin muutoksiin
 
samplauksen ja mallinnuksen voi molemmat tehdä hyvin tai huonosti
 
mielestäni esim. kitaravahvisitin/kaiutin -simulaatiot osoittavat vahvasti, että myös elektroniikka/elektroniikan tuottama lopputulos voidaan mallintaa varsin uskottavasti. SOS-lehdessä oli joskus juttua, jossa Line6:n tyyppi väitti vertailuissa heidän laitteensa vs. alkuperäinen tunnistaminen menneen 50/50 so. eroa ei ollut.
 
itse kyllä uskon generaattoriurkujen mallinnuksen olevan tällä hetkellä parempi ja monipuolisempi ratkaisu

Ja tosiaan ei tämä tosiaan mitään mallinnusta ole muttei se tarkoita silti ettei toi voi hyvältä kuulostaa.
 
Missä on määritelty mikä on mallinnusta ja mikä estää mallinnukseen kuulumasta erilaisin tekniikoin toteutettuja osia?
 
Samplauksellakin homman voi varmasti hoitaa, mutta jokainen asetus tulisi samplata erikseen omaksi soundiksi/presetiksi, minkä lisäksi soundivaihdon pitäisi tapahtua todella nopeasti, että sitä ei huomaa
 
Mulla on sellainen käsitys, että noinhan tossa ohjelmassa ei ole tehty, vaan äänipyörät mahdollisesti sämplätty ja muuten ohjelma toimii toisin kuin sämpleri.
 
Jos mallinnetaan ja pyritään tekemään tietoteknisesti jonkin valmiina olevan mallin mukainen, mitä hyötyä olisi laskutoimituksesta, joka tuottaa aina saman tuloksen, eikä siihen vaikuta mikään muuttuja? Vähän kuin ruvettaisiin laskemaan joka kerta erikseen piin arvoa vaikka se aina vakio.
 
Minun mielestä matemaattinen ratkaisutapa olisi silti ehkä kiinnostavampi, mutta ei välttämättä mallinnusnäkökulmasta sen parempi. Loisi halutessa mahdollisuuden käyttäjän muutella generaattoria muunkinlaiseksi, joka ei enää alkuperäistä mallia muistuttaisi. Se olisikin kiinnostava jos mukana olisi vaikka graafinen työkalu generaattorin rattaiden modaamiseen. Voisi rakentaa yksilöllisen saundin omaan genikseen.

Missä on määritelty mikä on mallinnusta ja mikä estää mallinnukseen kuulumasta erilaisin tekniikoin toteutettuja osia?

 
Täähän on nyt vaan määritelykysymys. Mutta itse kyllä olisin haluton laajentamaan selkeästi määriteltyjä ja vakiintuneita käsitteitä, koska siitä seuraa jatkossa vain sekaannuksia. Miksei tässä yhteydessä voisi puhua vaikka samplaus/mallinnushybridijärjestelmästä jolloin kaikki tietää mistä on kyse.

Miksei tässä yhteydessä voisi puhua vaikka samplaus/mallinnushybridijärjestelmästä jolloin kaikki tietää mistä on kyse.
 
Mun nähäkseni tuossa kyse hybridijärjestelmästä. Oma mielipiteeni on se, että kyseisen ohjelman varhaisempi versio, joka itsellä käytössä, on äänen alkupään tuotanto onnistunut paremmin kuin loppupäässä oleva särö ja lesliejäljiltelmä. Myöhemmässä versiossa näitä puutteita parannettu.
 
Joku fiksu voisi osata kertoa miten särö ja lesliejäljitelmä on tarkkaanottaen toteutettu. Epäilyttää vahvasti, että tokkopa ne kuitenkaan on sämplejä ;-)

epäilen säröön vois käyttään waveshapingia ja sitten lesliessä matkia sitä mitä siinä tapahtuu äänelle vaikea selittää paremmin.
PS. mallinnus on matemaattinen kaava.

PS. mallinnus on matemaattinen kaava.
 
oisko täällä ketään teekkaria kertomassa mitä on simulointi ja mitä on emulointi??
 
;-)