Kitarat: soittaminen ›

http://www.youtube.com/watch?v=LOwcCt5HUGo
 
Kuinka ton hauskan Van Halen lickin saa tehtyä kuin minkä tuo kaveri tekee tossa 0.42-0.44 -kohdassa? Eddie itse tekee sen käsittääkseni kammella mutta niin... Miten se tapahtuu? Kertokaa ihmeessä kumpikin tapa jos vain osaatte. :)

Mitenkäs saisin hyvän The Wind Cries Mary-tyylisen soundin? Voisi vaikka tänään opetella sitä. Kamat Vox AD30VT, Fender Classic Player '60s Stratocaster ja Digitech Bad Monkey.

sanokaa joku skaala mistä voisi soittaa stray cats tyylisiä rockabilly sooloja
 
Setzeri sotkee sekaisin duuri- ja mollipentatonisia, bluesasteikkoa, doorista, miksolyydistä ja bebob-asteikoita. On hankala sanoa mitään yhtä asteikkoa tästä johtuen.
Tyylikästä sooloilu jossa on läsnä niin blues,swing ja vanha rock-kitarointi.

Setzeri sotkee sekaisin duuri- ja mollipentatonisia, bluesasteikkoa, doorista, miksolyydistä ja bebob-asteikoita. On hankala sanoa mitään yhtä asteikkoa tästä johtuen.
Tyylikästä sooloilu jossa on läsnä niin blues,swing ja vanha rock-kitarointi.
 
Selvä homma. Kiitoksia kuitenkin.

Moi! Oon pari vuotta soittanut kitaraa ja nyt alkaa olemaan kompit jo vähän sinne päin joten ajattelin alkaa tuota sooloiluakin harjoittelemaan.
 
Tyhmä kysymykseni kuuluukin seuraavasti (oon itseoppinut, joten teoriapohja ei ole kovin tukeva):
 
Eli siis jos soitan esim. bluesia E:stä niin käytänkö silloin pelkkää E-blues skaalaa sooloiluun? Eli kun kierto menee vaikkapa E-A-E-H-A-E-H jne. niin alanko soittamaan kun sointu vaihtuu A:han A-blues skaalalla taikka H:hon H-bluesilla? Jos näin ei ole niin mistä tiedän minkä soinnun skaalalla biisiin soitetaan?
 
ja sitten tarkoittaako I-IV-V sointukierto vaikkapa G-C-D tai F-A#-C tai E-A-H jne. kiertoa? Miten nämä suhteet määräytyy?
 
Anteeksi vielä kerran tyhmyyteni.

Eli siis jos soitan esim. bluesia E:stä niin käytänkö silloin pelkkää E-blues skaalaa sooloiluun? Eli kun kierto menee vaikkapa E-A-E-H-A-E-H jne. niin alanko soittamaan kun sointu vaihtuu A:han A-blues skaalalla taikka H:hon H-bluesilla? Jos näin ei ole niin mistä tiedän minkä soinnun skaalalla biisiin soitetaan?
 
Voit soittaa koko ajan E.stä ja olla välittämättä sointuvaihdoksista mutta voit myös soittaa soinnun vaihtuessa A/E asteikolta

Saako netistä ostettua/ladattua jostain yksittäisiä nuotteja? Ei aina haluaisi ostaa koko kirjaa tai tilata se kirja kirjastoon jos haluaa harjoitella yhden biisin

Ja siis kunnon nuotteja eikä esim guitar pro versioita joissa on suunnilleen kaikki steve vain päin vittua tehtyjä..

Voit soittaa koko ajan E.stä ja olla välittämättä sointuvaihdoksista mutta voit myös soittaa soinnun vaihtuessa A/E asteikolta
 
No mistä tiedän millä skaalalla mihinkin biisiin kuuluu soittaa?

No mistä tiedän millä skaalalla mihinkin biisiin kuuluu soittaa?
Katso nuotin alusta sävellaji. Siitä tiedät mitkä äänet pitää ylentää. Jos ei ole nuottia, kuuntele soinnut ja kappaleen melodia--> löydät sävellajin. Soita sointujen päälle ensin soinnun säveliä ja lisää ääniä, jotka kuulostavat hyvältä.

ja sitten tarkoittaako I-IV-V sointukierto vaikkapa G-C-D tai F-A#-C tai E-A-H jne. kiertoa? Miten nämä suhteet määräytyy?
 
tämän jos vielä joku selvittäisi.

ja sitten tarkoittaako I-IV-V sointukierto vaikkapa G-C-D tai F-A#-C tai E-A-H jne. kiertoa? Miten nämä suhteet määräytyy?
Juuri noin. Vaikka taitaa tuo A# olla tuossa tapauksessa Bb. Nuo määräytyy duuriskaalan eri asteille rakennettuina sointuina. Esim. C-F-G: C ensimmäiselle asteelle, F neljännelle ja G viidennelle asteelle c-duuriasteikossa.

Juuri noin. Vaikka taitaa tuo A# olla tuossa tapauksessa Bb.
 
Eikös Bb ja A# ole sama asia? En minä tästä teoriasta mitään ymmärrä :D
 
Ehkä voisi olla paikallaan mennä jonnekin opistolle ottamaan muutama tunti musiikin teoriaa... 6 vuotta olin kyllä musiikkiluokalla mutta käteen jäi melko olematon määrä teoriatuntemusta.

Eikös Bb ja A# ole sama asia?
 
Ne ovat sama sävel, mutta musiikin teoriassa niillä on ero.

Ne ovat sama sävel, mutta musiikin teoriassa niillä on ero.
 
Eron huomaa helposti, jos tarkastelee tuota mainittua F-duuriskaalaa ja sen säveliä. Siihenhän kuuluu siis sävelet F, G, A, Bb, C, D ja E. Jos nyt Bb-sävel korvataan A#-sävelellä, häviää meiltä tarpeellinen korottamaton A. No, kaksoiskorotetaan G-sävel, se on enharmonisesti sama kuin A. Mutta mistä sitten G? Kaksoiskorotetaan F. No, mistä sitten F? Korotetaan E. E saadaan kaksoiskorottamalla D ja D kaksoiskorottamalla C. C korottamalla H.
 
Eli "F"-duurimme näyttäisi nyt tältä:
E# Fx Gx A# H# Cx Dx
Oikeasti se lienee E#-duuri.
 
Noille enharmonisesti oudoillekin sävelille on toki paikkansa. E#-sävelen tapaamme esimerkiksi F#-duurissa ja mollissa: tonaalisissa järjestelmissä sävellajin seitsemäs sävel, omaa sukuaan alajohtosävel, on yleensä pienen sekunnin ensimmäistä säveltä alempana. F#-sävelestä pienen sekunnin päässä alhaalla on tietenkin F, mutta koska F-merkitää ei voi käyttää kun se on jo käytössä merkkaamassa sävellajin ensimmäistä säveltä, F#-säveltä, on ylennettävä E-sävel, eikä mitään menetetä, sillä E-sävellelle ei mainituissa sävellajeissa muuta käyttöä ole.
 
Nuo sointuasteethan tosiaan määrittyvät sävellajin järjestysnumeroiduille sävelille; sävelten ollessa järjesteltynä hertsimäärältään pienemmästä suurempaan. Eli C-duurin sävelet kirjoitettaisiin järjestykseen C-D-E-F-G-A-H. Kolmisoinnut saadaan kaikkein helpoiten tuosta tehtyä, kun otetaan joku sävel soinnun perussäveleksi ja sitten terssisävel liikkumalla kaksi säveltä oikealle, kvinttisävel liikkumalla vielä kaksi pykälää oikealle.
 
Esimerkiksi jos ottaisimme A-sävelen perussäveleksi, saisimme terssiksi C:n ja kvintiksi E:n. C:stä laskettuna A on kuudes sävel, joten se olisi siis C-duurin kuudes sointuaste. Mollisointu vieläpä - tämän voimme todeta siten, että terssisävel C on pienen terssin päässä perussävelestä A:sta, ja kvinttisävel on puhtaan kvintin päässä perussävelestä.
 
Soinnun aste määräytyy sen perussävelen mukaan. Eli siis jos käännämme tuon mainitun A-mollisoinnun, C-duurin kuudennen asteen, muotoon, jossa sen sävelet menevät, että C-E-A, ei sen aste muutu, vaan se on edelleen kuudennen asteen sointu.
 
Hämäräksi jääneitä käsitteitä kannattaa katsella teoriapalstalta, siellä on esimerkiksi nuo intervallit (terssit ja kvintit) selitetty kuten myös sointujen muodostaminenkin.

Eron huomaa helposti, jos tarkastelee tuota mainittua F-duuriskaalaa ja sen säveliä. Siihenhän kuuluu siis sävelet F, G, A, Bb, C, D ja E. Jos nyt Bb-sävel korvataan A#-sävelellä, häviää meiltä tarpeellinen korottamaton A. No, korotetaan G-sävel, se on enharmonisesti sama kuin A. Mutta mistä sitten G? Kaksoiskorotetaan F. No, mistä sitten F? Korotetaan E. E saadaan kaksoiskorottamalla D ja D kaksoiskorottamalla C. C korottamalla H.
 
Eli "F"-duurimme näyttäisi nyt tältä:
E# Fx Gx A# H# Cx Dx
Oikeasti se lienee E#-duuri.
 
Noille enharmonisesti oudoillekin sävelille on toki paikkansa. E#-sävelen tapaamme esimerkiksi F#-duurissa ja mollissa: tonaalisissa järjestelmissä sävellajin seitsemäs sävel, omaa sukuaan alajohtosävel, on yleensä pienen sekunnin ensimmäistä säveltä alempana. F#-sävelestä pienen sekunnin päässä alhaalla on tietenkin F, mutta koska F-merkitää ei voi käyttää kun se on jo käytössä merkkaamassa sävellajin ensimmäistä säveltä, F#-säveltä, on ylennettävä E-sävel, eikä mitään menetetä, sillä E-sävellelle ei mainituissa sävellajeissa muuta käyttöä ole.
 
Nuo sointuasteethan tosiaan määrittyvät sävellajin järjestysnumeroiduille sävelille; sävelten ollessa järjesteltynä hertsimäärältään pienemmästä suurempaan. Eli C-duurin sävelet kirjoitettaisiin järjestykseen C-D-E-F-G-A-H. Kolmisoinnut saadaan kaikkein helpoiten tuosta tehtyä, kun otetaan joku sävel soinnun perussäveleksi ja sitten terssisävel liikkumalla kaksi säveltä oikealle, kvinttisävel liikkumalla vielä kaksi pykälää oikealle.
 
Esimerkiksi jos ottaisimme A-sävelen perussäveleksi, saisimme terssiksi C:n ja kvintiksi E:n. C:stä laskettuna A on kuudes sävel, joten se olisi siis C-duurin kuudes sointuaste. Mollisointu vieläpä - tämän voimme todeta siten, että terssisävel C on pienen terssin päässä perussävelestä A:sta, ja kvinttisävel on puhtaan kvintin päässä perussävelestä.
 
Soinnun aste määräytyy sen perussävelen mukaan. Eli siis jos käännämme tuon mainitun A-mollisoinnun, C-duurin kuudennen asteen, muotoon, jossa sen sävelet menevät, että C-E-A, ei sen aste muutu, vaan se on edelleen kuudennen asteen sointu.
 
Hämäräksi jääneitä käsitteitä kannattaa katsella teoriapalstalta, siellä on esimerkiksi nuo intervallit (terssit ja kvintit) selitetty kuten myös sointujen muodostaminenkin.
 
Plussaa pamahti :)

siis kun aiko improvisoida tai kehittää sooloja, niin kaytetäänkö skaaloja ja sillen? voisko joku auttaa minua siinä tai lähetää lenkin joka voisi auttaa minua siinä.. eli kertoa minulle hyödyllisiä asiota skaaloista ja niiden käytöstä..

Kun tuo hakusysteemi ei toimi, niin mitä X tarkoittaa tabulatuureissa? Ja miten se tehdään?

Kun tuo hakusysteemi ei toimi, niin mitä X tarkoittaa tabulatuureissa? Ja miten se tehdään?
 
x - play 'note' with heavy damping
 
tuolta löyty:
http://www.harmony-central.com/Guitar/tab-notation.txt

Kun tuo hakusysteemi ei toimi, niin mitä X tarkoittaa tabulatuureissa? Ja miten se tehdään?
 
Demppaat sen kielen missä se X on.