Laulaminen ›

Tässä koeviikon touhuilussa huomasin ääneni "juuttuvan" jonkun taakse ja lauluopettaja huomasi saman kanssa heti ja tietenkin ihmetteli sitä. Onko muilla kokemuksia-- eli voiko stressi vaikuttaa ääneen ja kuinka paljon? Toinen askarruttava seikka on kevään tullessa kaikki pölyt sun muut allergiaa aiheuttavat ärsytykset. Onko kellään muilla allergiaa ja miten pärjäätte sen kanssa? Onko mitään kepuli konsteja tällaiseen? allergialääkket nyt tietenkin, mutta entäs muuta? Kurkkua ärsyttää ja kuivaa ja nenä tukossa, niin eipä kovin imartelevaa ole laulella.. Ja onko haitallista jos oireista huolimatta laulaa?(ei kykene olla laulamatta..:p)

Tämä ei liity edelliseen: ylä-aste aikoina kun oli niitä laulukokeita, niin musaopettaja kyllä lupaili, että "kyllä susta laulajan saa" ja jos nyt totta puhutaan, niin musiikkihommathan ne on jo ihan pienestä asti vetänytpuoleensa(äitimuorilla nauhotuksia, kun laulan 2-vuotiaana) mutta olen suurimmaksi osaksi treenannut kotona yksin, kävin kyllä ala-aste-ikäisenä kuorossa jonkun aikaa..lopetin,koska silloin se tuntui hyssyttelyltä(; muiden äänet vaan jäi sinne jonnekin.
Nyt kuitenkin olen käynyt laulutunneilla yksin.
Tähän liityen kiinostais tietää, mistä saisin teoriatietoa ja milloin on liian myöhäistä noin ammattia ajatellen?

Riippuen vähän paikkakunnasta millä vaikutat.
Helsingissä voi pyrliä pedioppilaaksi,eli harjoitusoppilaaksi jolloin on oikeus osallistua myös teoria tarjontaan.
 
Hyvä kirja:
Tohtori toonika(jos siis puhumme rytmimusiikista)
 
Mä olen sitä mieltä että laulamisessa koskaan ei ole myöhäistä.
Jos olet kuitenkin laulanut koko ikäsi niin jos kantti kestää,kukaan ei kiellä opiskelemasta vaikka 40-vuotiaana..

Laulua ja teoriaa voi opiskella koska tahansa. On eläkeikäisiäkin, jotka käyvät musiikkiopiston aikuispuolella tunneilla, ja haluavat aktiivisesti kehittää itseään laulajina ja musiikin osaajina, vaikka ovatkin "vain" harrastajia.
 
Mitä tulee noin niin kuin ammattiin, onhan se fakta, että tällä alalla nuoruutta ihannoidaan. Mutta SILTI vanhempanakin pääsee hyvinkin pinnalle, koska loppupeleissä se mikä merkitsee on laulutaito. Nuorilla (puhun nyt alle 25-vuotiaista) on vain helpompaa päästä kouluihin yms., jos on jo pitkällä kehityksessään ja ehtinyt tehdä kaikenlaista. 18-vuotiasta pidän melkein "vauvana" tällä alalla.
 
Itse olen esimerkki siitä, että kyllä sitä "vanhanakin" pääsee, jos vaan jaksaa yrittää ja tehdä töitä sen eteen. Mutta fakta on, että siinä missä nuorilla suvaitaan virheitä, vanhoilla ei niitä suvaita. On vain yksinkertaisesti oltava täydellinen ohittaakseen jonossa nämä nuoret lahjakkuudet. :S
 
Teoriaopintojaan voi päivitellä juuri musiikkiopistoissa tms. Itse suoritin peruskurssi 1/3-3/3 yhdessä vuodessa eräässä kansanopistossa. (Joka siis ei ole sama kuin kansaLAIS- tai työväenopistot). Kyseisen vuoden jälkeen pääsin ammattiopintoihin.

Ai niin, monet allergialääkkeet helpottavat toki oloa, mutta saattavat kuivattaa kurkun korpuksi. Jotkut, jotka eivät pysty käyttämään allergialääkkeitä, ovat saaneet avun buranasta (tai vastaavasta tuotteesta, jossa on sama ainesosa), joka poistaa turvotusta äänihuulista. Nenänhuuhtelukannulla (=sarvikuono) saa putsattua nenän ontelot pölystä, se on ihan ehdoton allergikoille.
 
Stressi, väsymys ja paha mieli kuuluvat äänestä. Siksi laulu onkin niin herkkä laji.

voiko stressi vaikuttaa ääneen ja kuinka paljon?
 
Voi, todella paljon. Samoin kuin pelko, jännitys, ylikierroksilla käyminen, hysteerinen nauru, säikähtäminen, itkuisuus, elämäntilanteen muutos, läheisen kuolema, onnettomuus... Ylipäätänsä mikä vaan semmonen mitä pohtii (alitajuisesti) yötä päivää, heikentää laulutehoja, koska laulaminen vaatii ennen kaikkea suurta keskittymistä ja heittäytymistä omana itsenään. Jonkin asian jatkuva pähkäily taas ihan fyysisestikin väsyttää (kokeilkaapa vaikka oppia ranskan epäsäännölliset verbit yhdessä päivässä). Väsyneenä kroppa pois pelistä ja kun keskittymiskykykin jossain muualla > ääni jossain muualla. Niin yksinkertaista.
 
Onko kellään muilla allergiaa ja miten pärjäätte sen kanssa? Onko mitään kepuli konsteja tällaiseen? allergialääkket nyt tietenkin, mutta entäs muuta?
 
On. Pakko sen kanssa on pärjätä. Allergian kanssa ehkä tärkeintä on se että välttää allergisoivan aineen lähelle joutumista (huonepölyallergia > imurointi, eläinpölyallergia > ei lemmikkejä, ei kyläilyjä lemmikkikodeissa, siitepölyallergia > ei nuuhkita pölyttäviä kasveja, katupöly > hengitysteiden edessä vaikka huivi suojana). Lääkkeistä löytyy se itselle paras ihan kokeilemalla koska kaikki antihistamiinit ei sovi kaikille; joillakin jotkut vaikuttaa jopa ääneen. Sopivan kombon löytäminen vaatii kans duunia (tabletti + nenäsuihke + silmätipat). "Sarvikuono" eli nenän huuhteluun tarkoitettu kannu helpottaa pahinta tukkoisuutta, samoin höyryhengittely. Jotkut saa apua myös suolapiipusta tai ihan jopa astmalääkkeistä.
 
Siitepölyallergioiden kanssa kannattaa myös huomioida että kun altistuu esim. koivulle niin jotkut ruoka-aineet silloin pahentaa oireita (lisätietoo http://www.allergia.com/) jolloin kannattaa olla sit syömättä niitä siitepölykaudella. Kandee lääkärin kanssa ettiä noi sopivat meiningit ittelleen.
 
Ja onko haitallista jos oireista huolimatta laulaa?
 
Itte oon ainakin laulanu allergia-aikoihin ihan normaalisti, kiinnittänyt vaan ekstrahuomiota siihen etten lähde pakottamaan saundia "kirkkaammaksi" koska se ei suurella todennäköisyydellä onnistu ja sen sijaan suurella todennäköisyydellä alan huutamaan tai puristamaan saundia ulos haitallisella paineella. Mulle talvet on sitä hienovireisempää saundin hiomisen aikaa ja kevät-kesä-alkusyksy perustekniikkapainotteista ja biisien opettelua. Ehkä silloin jos oireet on pahat eikä saa niitä hillittyä mitenkään (=olo lähellä "oikeaa" sairastamista) ei kannata ihan liikoja laulaa (elimistö rasittuu), mut jos oireet saa kuriin lääkityksellä niin sitten kyllä... En tiedä, en oo koskaan oikeestaan törmännyt tähän kysymykseen, mites muut?
 
Kyllähän se aina allergiakauden alkaessa ottaa päähän mutta ei auta kun hyväksyä faktat ja käydä töihin. Jos on vaiks joku näytöskausi niin turha selittää sit et "sori saundaan huonolle kun oon allerginen", ei auta. Yks ope sanoi allergiaan liittyvän keskustelun lomassa että "tosi ammattilaisuus alkaa silloin, kun huonoimpanakin päivänä kuulostaa hyvältä - niin hyvältä, ettei yleisön tartte edes miettiä olisiko tolla allergia tai flunssa tai joku." Kuitenkin varmaan jokainen laulaja kiinnittää ekstrahuomiota reagointeihinsa ja saa allergiaoireita vaikkei testeissä näkyisikään selvää allergiaa. Limakalvotaiteiluahan tää on.

Ai niin, monet allergialääkkeet helpottavat toki oloa, mutta saattavat kuivattaa kurkun korpuksi.
 
Totta, siksi kannattaa kokeilla et mikä lääke on itselle paras. Mulla määrättiin aluksi allergiaoireisiin lääkettä X, ja ihmettelin pitkään miksi olo senkun kurjenee... myöhemmin kävi ilmi että olen allerginen myös lääkkeelle X. Ihme kun ei jeesannu :D
 
Mut tosiaan, reseptivapaiden lääkkeiden käyttämisestä kannattaa lääkärin kanssa neuvotella just tämmösissä tapauksissa, varsinkin jos epäilee että allergian kanssa joutuis elämään sit ensi vuonnakin ja sitä seuraavana eikä ole vain poikkeuksellisen kova siitepölykausi (oliko se viime- vai toissavuonna kun monet ei-allergikotkin oli helisemässä koivun kanssa).

Kiitos tuhannesti kaikille vastauksista
 
18-vuotiasta pidän melkein "vauvana" tällä alalla.
Itse olen esimerkki siitä, että kyllä sitä "vanhanakin" pääsee, jos vaan jaksaa yrittää ja tehdä töitä sen eteen. Mutta fakta on, että siinä missä nuorilla suvaitaan virheitä, vanhoilla ei niitä suvaita. On vain yksinkertaisesti oltava täydellinen ohittaakseen jonossa nämä nuoret lahjakkuudet. :S
 
Vasta kohta täytän 18, eikä mulla ole mikään kiire vielä sille alalle. Jos vaikka keksin sellaisen "turvallisen, varman ja oikean klo.8-16 työn" mikä sattuis kolahtamaan../: työnteko ja täydellisyyden tavoittelu ei ole ongelma, kun on taipumusta perfektionismiin..;b ja motivaatio huipussaan.
hienoa kevättä kaikille ja kaikkea hyvää (pölyistä huolimatta) :D