Kitarat: soittaminen ›

B2) Mutt jos se asenne on "älkää ny mua ottakko, olen hidas ja huono", niin kyllä kaikki sen uskoo. Harva sellasen kanssa tuhlaa aikaansa, jos löytyy niitä motivoitunempiakin soittajia.
 
Tässäpä se kompastuskivi onkin. Teen mieluummin kättelyssä selväksi että olen paska makuuhuonekitaristi, kuin että sitten tositilanteessa menee sormi suuhun ja hommat perseelleen kun ei osatakaan.
 
Et pidä juuri muun kuin tilua sisältävän musiikin soittamisesta mutta et tahdo soittaa tiluja? No mikset sivuuta niitä sooloja mitkä tuntuu liian hankalilta?
 
En nyt sanoisi ettenkö niitä tilujakin haluaisi osata, mutta kun ei taivu niin ei. Soolot ja nopeat kompit jätänkin opettelematta, mutta sitten ei tunnu oikealta sanoa osaavansa jonkin biisin, jos sitä ei kerta voi kokonaan soittaa.
 
En vaan tykkää mennä siitä mistä aita on matalin.

En nyt sanoisi ettenkö niitä tilujakin haluaisi osata, mutta kun ei taivu niin ei. Soolot ja nopeat kompit jätänkin opettelematta, mutta sitten ei tunnu oikealta sanoa osaavansa jonkin biisin, jos sitä ei kerta voi kokonaan soittaa.
 
No jos tilut ja nopeet kompit ei taivu niin yleensä syy on plektrakäsi joka ei pysy mukana. Sitähän voi harjoitella, joko niillä 1234-treeneillä, mitä itse en juuri tykkää vetää tai hinkkaamalla hitaasti juuri niitä ongelmakohtia siitä itse biisistä, vauhtia lisäten sitä mukaa kun alkaa sujua. Pätee sekä komppi- että soolo-osastolla. ;)

....
 
Antero
 
EDIT: tai aloita joku muu soitin!....
 
Tätä mäkin voisin ehdottaa.
 
EDIT: Ja lisäksi sellaista, että ota tavoitteeksi tehdä mahdollisimman valmis nauhoitus biiseistäsi biisi kerrallaan, jos ei ole bändiä. PArempi kuitenkin vaikka löytäisit edes duokaverin.

PArempi kuitenkin vaikka löytäisit edes duokaverin.
 
Yksi oli, mutta kemiat ei pelannut ja homma loppui viimeistään kun jannu lähti inttiä suorittamaan.
 
Eikä mulla ole edes nauhoitusvälineitä.

Yksi oli, mutta kemiat ei pelannut ja homma loppui viimeistään kun jannu lähti inttiä suorittamaan.
 
Eikä mulla ole edes nauhoitusvälineitä.
 
Kai nyt soittajia jokapuolella on, ainakin kitaristeja, joista on helppo muokata basisteja =) Ja kasettimankka on maailman paras nauhotusväline ja jos on vielä tupladekki, niin saa päälekkäisnauhotuksia kahdella kasetilla tehtyä vaikka kuinka monta raitaa! =)

Kai nyt soittajia jokapuolella on
 
On toki, mutta harvemmilta löytyy samoja intressejä kuin minulta.

On toki, mutta harvemmilta löytyy samoja intressejä kuin minulta.
 
Jep, näin se on, mutta ei ihan täysin samoja intressejä omaavaa ihmistä kannata edes löytää, pieniä eroja on hyvä olla ja tuskin sulla nyt NIIN ihmeelliset, tai toisinsanoen erikoiset intressit on?
 
Edit: Tampereella nyt ainakin on vaikka mitä! =)

, mutta joka jeesuksen kappaleessa on oltava se pakollinen kikkelinvenytyssoolo tai muu älytöntä plektrarannetta vaativa kohta, mihin harjoittelu yleensä tyssää. Meikäläisen kädet ei vaan pysy mukana, vaikka niitäkin kohtia on yritetty sahata läpi tarmolla.

 
Toimi Näin:
 
1. Mene levykauppaan.
 
2.Osta Nightwishin levy.(hyviä ja helppoja kitara osuuksia Lordikin käy hyvin)
 
3.Mene kotiin ja mene tuonne www.ultimate-guitar.com
 
tarkennus nightwish : http://www.ultimate-guitar.com/search.php?s=nightwish&w=bands
 
lordi : http://www.ultimate-guitar.com/search.php?s=lordi&w=bands

Ehkä kitaransoitto ei oo vaan sun juttu. Ei muuta kuin kamat myyntiin ja uutta matoa koukkuun. Maailmassa on paljon muitakin harrastuksia kuin kitaran rämpytys. Jos feelis on sellainen, että ei tästä mitään tuu, niin silloin kandee vaihtaa lajia. Mitään mitä ei tee intohimolla ei tule kestämään pitkään eikä tuota kenellekään iloa.

Ehkä kitaransoitto ei oo vaan sun juttu. Ei muuta kuin kamat myyntiin ja uutta matoa koukkuun. Maailmassa on paljon muitakin harrastuksia kuin kitaran rämpytys.
 
Mun mielestä tuo on se viimeinen vaihtoehto, mutta se on vaan mun mielipide.
 
Itellä oli samantapainen "soittohaluttomuus" tässä pari kuukautta sitten, minkään soittaminen ei maistunu millekään. Jätin kitaran suosiolla huoneen nurkkaan enkä koskenu pariin viikkoon ollenkaan, vaikka välillä mieli tekikin yrittää. Muutin myös kuuntelemani musiikin tyyliä melko paljon. Aikaisemmin kuuntelin Iron Maidenia, In Flamesia jne, mutta siirryin hetkeksi mm. Lynyrd Skynyrdin ym. pariin ja kuuntelin radiosta kuuluvaa purkkapoppia jonkin aikaa. Sitten taas kun otin kitaran käteeni, soittaminen tuntui jotenkin erilaiselta. Teki mieli opetella soittamaan kaikkea uutta, mitä sattumalta olin kuullut tuona aikana. Ja kolmen viikon radiomusiikkiputken jälkeen tuntu suorastaan loistavalta soittaa sellasta musiikkia mistä ite tykkää.
 
En nyt sanoisi ettenkö niitä tilujakin haluaisi osata, mutta kun ei taivu niin ei. Soolot ja nopeat kompit jätänkin opettelematta, mutta sitten ei tunnu oikealta sanoa osaavansa jonkin biisin, jos sitä ei kerta voi kokonaan soittaa.
 
Meikäläisellä on sama onkelma, mua ei oo luotu tiluttajaks vasemman käden ongelmien takia. Mutta ei se tilutus oo aina kaiken A ja O, hyvin mäkin oon pärjänny vaikken koskaan oo tilutusta osannutkaan. En mäkään voi sanoa että osaan soittaa joitakin tilubiisejä alusta loppuun, vaikka tahtoisinkin.

Ja tuskin sulla nyt NIIN ihmeelliset, tai toisinsanoen erikoiset intressit on?
 
No jaa. Täältä huutelin pariinkiin otteeseen ja löytyihän sitä porukkaa jonkin verran, mutta kaikki asuivat jossain hevon kuusessa. Tuurilla löytyi yksi tyyppi joka oli tulossa Tampereelle opiskelemaan, mutta niiden opiskelujen takia homma kuivui kasaan.
 
Olisitko muka itse valmis lähtemään veivaamaan covereita C64:n aikaisesta pelimusiikista?

Olisitko muka itse valmis lähtemään veivaamaan covereita C64:n aikaisesta pelimusiikista?
 
Joo voisin ollakkin ihan proggismielessä kyllä!
Mutta oikeesti repesin ihan saatanasti äsken, tuli niin yllättäen toi...
Miks just C64:n aikasta pilipalipimpelipompeli-"musaa"?

Miks just C64:n aikasta pilipalipimpelipompeli-"musaa"?
 
Pelimusiikista löytyy rutosti hienoja kappaleita, jotka ovat jäänyt tietyn ryhmän omaksi viihteeksi, mikä on mielestäni vähän sääli. Nämä biisit kun ansaitsisivat kunnon sovitukset "oikeille" soittimille.
 
Pelimusiikki on ikäänkuin yksi pinnan alle jäävä osa musiikin jäävuoresta, näin sanoakseni. Eikä nyt pelkästään C64-pilinää, vaan mulle kelpaa tuoreempikin.

Soita Marioa. =)
 
E: Vakavammin ottaen, vaikuttaa siltä, että haluiaisit oppia tilua, mutta olet turhautunut osaamiseesi. Lähde treenaamaan hiljaisilla nopeuksilla ja kasvata pikkuhiljaa nopeutta. Kyllä se siitä lähtee... Kaikille varmaan tulee välillä "ei tästä mitään tuu"-tunne.

Hei, täällähän puhutaan mun salaisesta perversiosta, C64-musasta :D Kuusnepalla tuli sen verran paljo pelattua, että pelimusiikit taisi syöpyä mieleen ikuisiksi ajoiksi. Voisin harkita jopa bänditoimintaa jos vain löytäis yhtä kieroutuneita kavereita...

Yksi oli, mutta kemiat ei pelannut ja homma loppui viimeistään kun jannu lähti inttiä suorittamaan.
 
Eikä mulla ole edes nauhoitusvälineitä.
 
Heh, on sulla aika depis. Mutta ootko ajatellut että eihän sen tarvitse olla kitaristi, voishan se olla vaikka laulaja tai vaikkapa huilisti tai ihan mitä vaan muuta erilaista...

Mä ainakin treenaan 3-5 tuntia päivässä että pysyn soittamaan sitä musiikkia mitä oikeasti haluan.
 
Tosiaankin 70% soitosta on vain hitaasti tempoa nostaen treenausta.

Olisitko muka itse valmis lähtemään veivaamaan covereita C64:n aikaisesta pelimusiikista?
 
Perkele, minä olen ja asun vielä Tampereella. Pelimusiikki on parasta ikinä. :p

Basisti ilmottautuu. o/
 
Kyllä niitä samanhenkisiä aina löytää, vaikka haluaisi soittaa progressiivista kelttitilua kolmella säkkipillillä ja huilulla, ei pidä luovuttaa.