Kitarat: soittaminen ›

Eipä ole. Hartaasti sitäkin on toivottu, mutta kaikki tähänastiset projektit ovat kuivuneet kasaan ennen aikojaan.
 
Eikä tällä pohjamudissa sukeltelevalla itsetunnolla pahemmin mihinkään bändeihin haetakaan. Ja sekin vielä kun sormet ei taivu "kunnon" sooloiluun tai nopeatempoiseen soitteluun, käy niin että bändit ottaa mieluummin sellaisen tyypin joka "osaa" soittaa. Tilutusta taitamatonta katsotaan muutenkin kuin halpaa makkaraa kun haetaan bändiin kitaristia.
 
Mieluummin teen sitten oman bändin minkä ei tarvitse tiluttaa, mutta tuossa jo sanoinkin mitä niistä projekteista on tullut.
 
Soita sellasta musiikkia missä tilutusta ei tarvita. Ite en jaksa innostua mistään tilusooloista, ei se oo ihmisen puuhaa. Soolojakin kun treenaan niin jotain yksinkertaisempia tulee harjoteltua, ei yli taitojen, koska vähänkin nopeemmat tilulilut kuulostaa karmeelta. Itse oon soittanu about kolme vuotta ja nyt lähiaikoina ei oo hirveetä edistystä tapahtunu, mutta silti innostus pysyy yllä. Omat biisit on kivoja silloin kun inspiraatio iskee. Tässä kolmen vuoden aikana en oo ehkä kuin 3-5 sooloa harjotellu enkä niistäkään taida yhtäkään osata kunnolla.
Vinkkinä sanoisin että katsele vaikka Van halenin livevetoja tai oikeestaan minkä vaan bändin niin yleensä siitä innostuu taas kokeilemaan kaikennäköstä.

Soolojakin kun treenaan niin jotain yksinkertaisempia tulee harjoteltua, ei yli taitojen, koska vähänkin nopeemmat tilulilut kuulostaa karmeelta. Itse oon soittanu about kolme vuotta ja nyt lähiaikoina ei oo hirveetä edistystä tapahtunu, mutta silti innostus pysyy yllä.
 
Sulla on peräkkäisissä lauseissa syy/seuraussuhde. Treenatessa pitää soittaa jotain yli taitojensa. Soittaessa liian halppoa tavaraa ei kyllä kehitystä tapahdu.

Soita sellasta musiikkia missä tilutusta ei tarvita
 
Eli alan soittamaan musiikkia mistä en pidä. Justjoo.
 
Pitämäni musiikki nyt vain sattuu olemaan sellaista jossa tupataan vähän tiluttelemaan, mutta se ei kuitenkaan ole syy miksi pidän siitä.

Eli alan soittamaan musiikkia mistä en pidä. Justjoo.
 
Pitämäni musiikki nyt vain sattuu olemaan sellaista jossa tupataan vähän tiluttelemaan, mutta se ei kuitenkaan ole syy miksi pidän siitä.
 
Varmasti löytyy musiikkia, jossa ei tiluteta, ja josta sinä pidät. Ala vaan kuuntelemaan enemmän, erilaista musiikkia.

Itse olen nyt useamman viikon soitellut pianoa, jota soitin pari vuotta joskus ala-asteella. On tuonut mukavasti intoa musiikkiharrastukseen, varsinkin kun on löytänyt sellaisen ihanan asian kuin improvisoinnin tässä viimeisen puolentoista vuoden aikana. Tosin nyt alkaa tulla jo korvista ulos, eli on tauon aika :D.

Eli alan soittamaan musiikkia mistä en pidä. Justjoo.

Pitämäni musiikki nyt vain sattuu olemaan sellaista jossa tupataan vähän tiluttelemaan, mutta se ei kuitenkaan ole syy miksi pidän siitä.
 
Kannattaisi koittaa laajentaa musiikkimakua. Itselleni ei kelvannut ennen mikään muu kuin metalli ja nykyisin menee kaikki paitsi listaradiopop ja kokeileva "weirdo" jazz.
Hyvä musiikki on hyvää musiikkia riippumatta siitä onko se soitettu särökitaralla vai rytmimunalla. Avoin musiikkiin tutustuminen auttaa ja kun ajatuksella kuuntelee musiikkia ilman että ohittaa "tylsänä" parin ekan tahdin jälkeen, saattaa todella tehdä löytöjä. ;)

Perusta bändi.
 
Bänditoiminta tuo täysin uutta sisältöä kitaroimiseen ja on muutenkin kehittävää puuhaa. Suosittelen.

Joo, bändisoitto tois varmasti lisää mielenkiintoa tilanteeseen, mutta sellaiseen ei ole välttämättä helppo päästä eikä kaikilla riitä energiaa perustaa omaa ja alkaa liideriks. Taukoa oisin seuraavaks ehdottanu, mutta tässä ei taidakaan olla kyse liiasta soittamisesta ja "ylitreenaamisesta"? No seuraavaks lääkkeeks sitte, jota on jo ehdotettukin, että alat käpistellä jotain uutta soitinta. Laajentaa näkökulmaa ja luulis olevan mielenkiintosta kun täytyy jotain uutta ajatella. Ite oon meinannu et vois basson joskus hommata. Ja huuliharppuki löytyy, joten tässä seur. tympääntymiskautta odotellessa.. :)

Ite oon meinannu et vois basson joskus hommata.
 
Sama itellä mielessä kun olen jotenkin ihastunut funkin ja funkahtavan jazzin pehmeään ja rytmikkääseen bassokuviointiin. Täytyypä jossain vaiheessa perehtyä siihen ja ties vaikka yrittäisin perustaa ihan funkbändiäkin. ;)

Kannattaisi koittaa laajentaa musiikkimakua.
 
En mä pelkkää metallijyystöä tai rokkia kuuntelekaan. Levyhyllystä löytyy kaikkea Kreatorista 60-luvun popin kautta reggaeen, Vangelikseen ja Rainbowiin. Vinyylihyllyssä on vielä lisää ties mitä, en ole jaksanut tehdä inventaariota.
 
Edit: Kuuntelen vaikka mitä, mutta kaikkea en tykkää itse soittaa.

No seuraavaks lääkkeeks sitte, jota on jo ehdotettukin, että alat käpistellä jotain uutta soitinta.
 
Syntikkaa tulee soiteltua silloin kun en ole kitaran kimpussa. Sama homma senkin instrumentin kanssa.

Sulla on peräkkäisissä lauseissa syy/seuraussuhde. Treenatessa pitää soittaa jotain yli taitojensa. Soittaessa liian halppoa tavaraa ei kyllä kehitystä tapahdu.
 
Olen tästä hieman eri mieltä. Itse olen soitellut "liian helppoa" tavaraa aika paljonkin, ihan siitä syystä, että se on mukavaa. Kun biisi/riffi/vast. on motorisesti hyvin hallinnassa voi keskittyä hiomaan yksityiskohtia ja sitä paljon puhuttua tatsia.
 
Vinkkinä sanoisin että katsele vaikka Van halenin livevetoja tai oikeestaan minkä vaan bändin niin yleensä siitä innostuu taas kokeilemaan kaikennäköstä.
 
En voisi olla enempää samaa mieltä. Myöskin GnR:n Live in Ritz on motivaatiovideoiden aatelia. Vanhoista Van Haleneista ja em. GnR:stä löytyy helvetisti vapautunutta soittamisen iloa ja kunnon rokkimeininkiä. Valitettavan harvoilla bändeillä tuota näkee nykyään.

Itselläni on melkein jatkuvasti samanlainen fiilis. Silti mä soitan, ja kyllä siitä soitosta edelleen Se fiilis tulee päälle joka tapauksessa. Aiemmin sen fiiliksen sai esimerkiksi uuden biisin/riffin oppimisesta; nykyään enemmän siitä että hallitsee jonkun asian hyvin sitä tarpeeksi jauhettuaan.

Ite ainakii huomasin jonkinlaista lisä kiinnostusta tulleen kun vaihdoin virettä. Alkuun kitara oli C:ssä, siitä vaihoin E:hen ja noin kuukauden pidin siinä ja nyt taas rusautin takas C:hen. Tosin itellä on kyllä intoa soittaa vaikka kuinka paljo, mutta tuo kikkailu vaan lisäsi sitä.

Osta uusi kitara.

Sulla on peräkkäisissä lauseissa syy/seuraussuhde. Treenatessa pitää soittaa jotain yli taitojensa. Soittaessa liian halppoa tavaraa ei kyllä kehitystä tapahdu.
 
Puhuin sooloista, onhan komppiosuudetkin jossain biiseissä hankalia. Ja kyllähän mä aina hieman vaikeampaa treenaan, mutta sopivasti vaikeeta ettei tule sellasta "en vaan osaa" fiilistä. Tiluttaminen ei vaan jaksa innostaa.
 
Niin ja lisäys, kyllähän pientä kehitystä aina on tullu lisää, mutta siis biisi rintamalla vaan ei oo menty mistään iisibiiseistä mahdottomiin.

Osta uusi kitara.
 
Mulla on jo kolme sähkistä. Ei viitti enää.

A) - Ei se yksin soittaminen välttämättä viekkään mihinkään, kun ei oo mitään syytä "mennä" mihinkään.
Toista on silloin, kun soittaa muiden kanssa ja pääsee vielä yleisön eteen.
 
B1) Huonommallakin soittotaidolla pääsee bandiin, jos asenne on oikea. "Kakkoskitaristeja" tarvitaan aina. Kas kun huonompikin "soolokitaristi" pääsee silloin loistamaan, kun on se huonompi vertailukohta vieressä. Mää ainakin pääsin aikoinaan, kun se eräs toinen oli jopa mua huonompi sooloilemaan (mikä oli aikomoinen saavutus...).
Ja kyllä - mut syrjäytettiin, kun löytyi se parempi soolokitaristi. Rytmikitaristi kun bändissä oli jo.
 
B2) Mutt jos se asenne on "älkää ny mua ottakko, olen hidas ja huono", niin kyllä kaikki sen uskoo. Harva sellasen kanssa tuhlaa aikaansa, jos löytyy niitä motivoitunempiakin soittajia.

En mä pelkkää metallijyystöä tai rokkia kuuntelekaan. Levyhyllystä löytyy kaikkea Kreatorista 60-luvun popin kautta reggaeen, Vangelikseen ja Rainbowiin. Vinyylihyllyssä on vielä lisää ties mitä, en ole jaksanut tehdä inventaariota.

Edit: Kuuntelen vaikka mitä, mutta kaikkea en tykkää itse soittaa.
 
Eli... Et pidä juuri muun kuin tilua sisältävän musiikin soittamisesta mutta et tahdo soittaa tiluja? No mikset sivuuta niitä sooloja mitkä tuntuu liian hankalilta? Maailmassa nyt kumminkin on paljon enemmän huonoja soolokitaristeja kuin hyviä komppikitaristeja ja kun kompit lähtee hyvin niin on paljon parempi pohja soitolle kuin jos komppi kusee mutta sweepit lähtee. ;)