Lyriikka ›

Tässä teidänkin talohon
loitsu kevään virvoittamaan,
oikeuesta oman käen:
 
***
 
Loitsun loiun luualtani
Taion sanat suojaksenne
 
Ettei karja kaikkoaisi
Pesiin petojen pakoa
Ettei kuunaan miesi mieron
Talouttanne tuhoa
Ettei maine katuin alla
Muien eduks muhoa
Ettei viima pahalaisen
puhtia perheestä puhalla
 
Loiun virran vierittämään
Vaikeuet voitoksenne
Vieritänkin vaikeuet
Kauas kiirun majoille
 
Vihreätä vilpohista
Ruohoa rakehisempaa
Taion kullaks pihoihinne
Kukkaloiston kupeelle
 
Jotta kevät kolkuttelis
Pian teinkin ovella
Jotta talven tuimat tuulet
Takaisin ei tulekaan
Jotta ruso poskillanne
Kalpeuen kaikottaa
Jotta onni onnekkaamman
Teiät takaa tavoittaa
 
Terveyeksi teiän talon
Manaan manan maisemista
Myrkyn imen suonen päästä
Kivet rakon rauhoitan
Säryt selkäin selähytän
Mennessäin vien vihlonnankin
Kivut kontissa kannan
Tuonne teiden tuolle puolen
Taloon tietämättömän
Ken sanaa noian usko ei
Sit vitsauksil virvoitan
Manauksilla masentelen
Toivon tieltään murennan
 
Kutsun voimat Venuksen
Afroditen armahaisen
Jotta mettä makiata
Mielitietyn maiskutella
Mannaa mahan täyeltä
Kauneuen kirjoloistoon
Koriampi kävellä
Kaunis kaksin kulkea
 
***
 
(Mummo ainakin tykkäsi kun kävin voitelemassa heitiin taloa. Ihmeen hauska on leikitellä kansanrunojen mitalla, vapautettuna kahleista tietenkin.)
 
Ai niin. Syntyi puolen tunnin aikaan, töissä tauottaessani erästä virolaista. :)