Kitarat: kitarakamat ›

Omistan Gibson SG Voodoon, ja olen soittanut Les Paul Menacea vahvarin läpi, sekä hypistellyt käsissäni SG Menacea. Fiilikseltään Menace oli hyvin Voodoon kaltainen, selvää sukulaisuutta noissa. Ehkä Voodoossa oli vielä vähän "puunläheisempi" tuntuma, mutta vaikea Menacen nopealta kokeilulta sanoa. Tuntui kuitenkin laadukkaalta peliltä, etenkin hintaansa nähden. Kokeilemani Les Paul Menace myös soundasi mainiolta. Sustainia oli hyvin, ja leadisoundi oli sopivan "läski". Cleanista osannut mitään sanoa, kun kielet olivat vanhat ja kulahtaneet, kuten kaupan kitaroissa aina.
 
Pahin miinus tuossa Menacessa on kovan keissin puute. Minusta Gibsoniin kuuluu AINA Gibsonin oma, juuri kyseiselle kitaramallille muotoiltu laadukas ja hieno case. Ei SG:tä vaan voi laittaa isoon, suorakulmion muotoiseen koteloon, saatika gigbagiin!
 
Gibson SG on ylivoimaisesti yleisin kitara, mitä stonerista löytyy, joten siihen sopivuutta en lähtisi tippaakaan kyseenalaistamaan. Thrash on hitusen kyseenalaisempi juttu, minusta kun Gibsonit ovat enemmän sellaisia, joissa käsi viihtyy vähän hitaammissa kuvioissa ja pentatonisissa skaaloissa. Ehkä henkimaailman juttuja, mutta todella nopeiden ja teknisten riffejen soitto SG:llä tuntuu hitusen oudolta. Vähän kuin soittaisi uberraskasta drop A riffiä stratocasterilla, johon on pultattu emg 81 tallaan tms.
 
Nuo 490/498 ovat sellaiset keskitehoiset mikit. Kyllä niillä yllättävän hyvin heviä veivaa. Tykkäsin itseasiassa ihan SG Standardin hevisoundeista ENGL Blackmoren kautta enemmän, kuin Schecter Hellraiserin, jossa oli EMG:t mikkeinä. Olihan Schecterissä ehkä enemmän hönkää ja kompressiota, mutta sirisevämpi ja jotenkin ohuempi soundi. Ei sellaista miehekästä murinaa. Hyvin ne harmonicsit SG:lläkin irtosivat, ja tuo Voodoo noilla keraamisilla mikeillään on ihan pelottavan ärjy. Hitusen kuitenkin siinä sellainen löysähkö soundi, etenkin alavireissä, joten mielummin veivaa doomia, keskitempoista heviä ja muuta riffittelyä, muttei lähde jotain 1/64 nuotteja demppailemaan. Kyllä se nekin hoitaa, mutta.. näitä henkimaailman juttuja. SG:ssä on vähän perinteisempi hevisoundi/rokkisoundi, mutta kyllä sopivalla vahvistimella siitä taikoo pätevän soundin vaikka mihin metalliin, sanon.
 
Mitä LTD-Vipereihin tulee, minusta SG:t (ehkä Specialia lukuunottamatta) ovat ihan eri sarjassa. Kokeilin tuollaista yhtä LTD-Viper nelisatasta kerran toiveikkaana, mutta jo ensimmäisen akustisena napatun soinnun jälkeen mietin, jaksanko edes kytkeä sitä kiinni vahvistimeen, ja parin vahvarin kautta soitetun minuutin jälkeen kitara lähti takaisin kaupan seinälle. Kyse voi osaksi olla tottumisesta, mutta minusta myös laadullisesti tuo Viperi vain tuntui selvästi huonommalta. Elottomampi ja persoonattomampi soundi, huono rungon resonointi, jotenkin tönkkö ja ylilakattu kaula ja sellaista. Olihan se tyyliltäänkin aika toisenlainen keppi. Mielestäni siinä ei ollut SG:seen mitään muuta yhteistä kuin vähän samannäköinen runko ja sama skaala.