Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Eli eikö tuo C7 ole dominanttiseptimisointu F-duurissa?
 
Bingo!!
 
Virhe! Tyhjä tai liian lyhyt kirjoitus!
 
Keskustelualue: Musiikin teoria ja säveltäminen

Bingo!!
 
jes..
 
Kiitti!

Dominanttiseiska-soinnuillahan on taipumus purkaantua ekalle asteelle (Blues poikkeuksena, jossa se on SE juttu).
C7 sointu purkautuu pääsääntöisesti F:ään eli V7 - I. Joskus myös muihin sointuihin. (Välidominanteista ei ehkä tässä yhteydessä kannata edes puhua).

Dominanttiseiska-soinnuillahan on taipumus purkaantua ekalle asteelle (Blues poikkeuksena, jossa se on SE juttu).
C7 sointu purkautuu pääsääntöisesti F:ään eli V7 - I. Joskus myös muihin sointuihin. (Välidominanteista ei ehkä tässä yhteydessä kannata edes puhua).
 
Pistä nyt kummiskin vähän juttua väli- ja sijaisdominanteista!
 
(D7 - G7 - C7 - F7 jne)

Dominanttiseiska-soinnuillahan on taipumus purkaantua ekalle asteelle (Blues poikkeuksena, jossa se on SE juttu).
C7 sointu purkautuu pääsääntöisesti F:ään eli V7 - I. Joskus myös muihin sointuihin. (Välidominanteista ei ehkä tässä yhteydessä kannata edes puhua).
 
Ja relatiivisesti C7 voi purkautua D:hen tai Hm:lliin.

Pistä nyt kummiskin vähän juttua väli- ja sijaisdominanteista!
 
(D7 - G7 - C7 - F7 jne)
 
Sijaisdominanttejahan tuossa ei edes ole...

Sijaisdominanttejahan tuossa ei edes ole...
 
Välidominantteja kuvittelin olevan?
 
D7 - Db7 - C7 - H7
 
Entäs nyt?

Ja relatiivisesti C7 voi purkautua D:hen tai Hm:lliin.
 
Db:n kai myös? Ja miksi nimenomaan H-molliin, aivan yhtä laillahan se voi duuriin purkautua?
 
Edit: Ja jos ollaan tarkkoja, niin C7:n purkautuessa H:hon kyseessä on sijaisdominantti, ei relatiivinen, yes?

virhe

Niin tuossa aikaisemmin oli keskustelua miten dominantti ja II -V purkaantuu, joten en viitsinyt toistaa itseäni. Miksi dominanttiseiska haluaa yleensä haluaa purkautua johonkin johtuu soinnun sisällä olevasta dissonanssista. Terssi ja septimi muodostavat ylinousevan kvartin eli tritonuksen.
Intervallin käyttö oli muuten keskiajalla kielletty: "Diabolus In Musica"
Harmi kun tänäpäivänä musiikki ei ole yhtä kiihkoa herättävää, vai onko?

Intervallin käyttö oli muuten keskiajalla kielletty: "Diabolus In Musica"
Harmi kun tänäpäivänä musiikki ei ole yhtä kiihkoa herättävää, vai onko?
 
Ei kai siihen sen kummempaa kiihkoa välttämättä sisältynyt silloinkaan. Ajan musiikkiteoreetikkoja vain kummastutti intervalli, joka oli matemaattiselta suhteeltaan monimutkainen ja vaikeasti laulettava. Ajalle tyypillisesti moisen intervallin olemassaolo sitten selitettiin em. metafyysisellä tavalla...

Db:n kai myös? Ja miksi nimenomaan H-molliin, aivan yhtä laillahan se voi duuriin purkautua?
 
Voihan ne purkautua melkein mihin vaan jos niin haluaa, mutta tuossa tapauksessa C7:n laajennukset 9,13 merkkaavat enemmän H-mollia kuin H-duuria, joten korvakin olettaa että nyt ollaan menossa H-molliin.
 
Edit: Ja jos ollaan tarkkoja, niin C7:n purkautuessa H:hon kyseessä on sijaisdominantti, ei relatiivinen, yes?
 
Joo, se on molempia itseasiassa.

http://koulut.kuopio.fi/mutek/materiaalit/matti/dominantti/domi.html
 
Tuolla näyttäis olevan jotain juttua sijaisdominanteista, ja vähän muustakin.

Sen verran aloittajalle,että 7-soinnut ja maj7-soinnut on helppo muistaa siitä,että maj7-soinnun septimi on aina puoli sävelaskelta alempana oktaavista. 7-soinnun septimi on kokosävelaskeleen alempana oktaavista.
 
Mummi elestä näin.
 
Joo, toi on hyvä muistisääntö.
 
Olis hyvä oppia miten noi soinnut muodostetaan, niin ei tarvitsisi aina jostain paperista luntata.
Kitarallahan yhden soinnun voi ottaa aika aika monellakin eri tavalla.

Joo, toi on hyvä muistisääntö.
 
Olis hyvä oppia miten noi soinnut muodostetaan, niin ei tarvitsisi aina jostain paperista luntata.
Kitarallahan yhden soinnun voi ottaa aika aika monellakin eri tavalla.
 
Kyllä ne kiippareillakin voi. Soitetaan soinnun sävelet.
(Siis seiska sointuun perussävel, terssi, kvintti, pieni septimi, major7 sointuun muuten samat mutta suuri septimi.
Jos joku muu kuin perussävel on alimpana/matalimpana, sitä nimitetään soinnun käännökseksi, kaikki käännökset mahdollisia.

Olis hyvä oppia miten noi soinnut muodostetaan, niin ei tarvitsisi aina jostain paperista luntata.
Kitarallahan yhden soinnun voi ottaa aika aika monellakin eri tavalla.
 
Nelisoinnuthan muodostuvat tavallaan kahdesta eri soinnusta. Siis kolme alinta muodostavat soinnun ja samaten kolme ylintä. Ainakin seiska ja maj7 soinnuissa toimii seuraavanlainen ajattelutapa:
 
Duuriseiskasointu muodostuu niin että "alhaalla" on duurisointu ja ylhäällä vähennetty sointu. Esim C7, siinä on perussointu c ja kun sen perussävelen jättää pois niin siinä on vähennetty e
 
maj soinnussa on taas duurisoinnun päällä mollisointu, esim C-duurisoinnun päällä on e mollisointu.
 
Tämä on ollut hyvä tapa esimerkiksi musiikkiopiston harmoniaopin tunneilla. Soitettaessa yleensä otetaan basson sävel "vasemmalla kädellä" ja soitetaan oikealla sointu. Eli kun soitetaan c-maj seiska niin soitetaan vasurilla c ja oikealla kädellä e-molli....
 
ainakin yleensä toi toimii...

Onpa tuossa paljon asiaa. Kaihan sitä yhdestä soinnusta helposti väitöskirjan saa aikaiseksi.
 
Mutta mikä virhe on sitten ajatella ihan vain yksinkertaisestikin.
Eli C on juurisävel, siinä on suuri terssi ja pieni kuten duuriasteikossa menee.
Perus kolmisoinnussa kvintti on aina asteikon viides sävel.
 
Jos halutaan seiskasointu, esim. C7 on, lisätään kvinttiin aina pieni terssi, jolloin seitsemäs sävel on tuo Bb.
 
Minusta tuo toimii aina ja kaikkialla, ei tuossa vaiheessa käsittääkseni ole tarvis tietää sävellajien sointuasteista vielä mitään.
 
http://www.looknohands.com/chordhouse/piano/
 
Jos tuota on uskominen niin pitää paikkansa.
 
Vai pyyhkäisinkö moponi taas mutkassa pihalle?

Mutta mikä virhe on sitten ajatella ihan vain yksinkertaisestikin.
Eli C on juurisävel, siinä on suuri terssi ja pieni kuten duuriasteikossa menee.
Perus kolmisoinnussa kvintti on aina asteikon viides sävel.
 
Jos halutaan seiskasointu, esim. C7 on, lisätään kvinttiin aina pieni terssi, jolloin seitsemäs sävel on tuo Bb.
 
Minusta tuo toimii aina ja kaikkialla, ei tuossa vaiheessa käsittääkseni ole tarvis tietää sävellajien sointuasteista vielä mitään.
Kannattaa muista, että soinnut ovat vain tapa selittää mitkä äänet soivat yhtäaikaa.
Yhtä tärkeää on ymmärtää miten soinnut suhtautuvat toisiinsa, miltä ne kuullostavat peräkkäin.
Eri nelisoinnuilla on oma luonteensa. C7:n jälkeen F tai Fm kullostaa hyvältä. C/-soinnussa on ikäänkuin "sähkövaraus", joka haluaa purkautua. (Blues-biiseissä tätä ei ole.)
 
Kun sytytystulpan vaihtaa mopoon, siinäkin on kiinnostavaa tietää mikä merkitys sillä on moottorin käymiselle. Voihan tulpan toki vaihtaa, vaikka ei ymmärrä moottoreista mitään, kuten minä......valitettavasti. ;)
 
Ei musateoria ole ydinfysiikkaa. Sen pystyy vähitellen oppimaan...jotenkin.
Sulla varmaan on intoa ja motivatiota, joka on jo loistava alku.

Ei musateoria ole ydinfysiikkaa. Sen pystyy vähitellen oppimaan...jotenkin.
Sulla varmaan on intoa ja motivatiota, joka on jo loistava alku.
 
Kiitos motivaatiokehuista, se on kyllä vaihteleva luonnonvara meikäläisellä.
 
Tuo sana vähitellen kuulostaa hyvältä. Minä taas kyllä moottoreista ymmärrän enemmän kuin musiikista.
 
Se kun männän ja kiertokangen näkee ja männätapin, hokaa heti että ne laitetaan sillä tapilla toisiinsa.
 
Mutta vaikkapa moodi on vain sana, sitä on vaikeampi sovitttaa kun ei tiedä miltä se näyttää.
No, kuuntelinpa juuri Wikipediasta Doorisen kirkkosävelasteikon.

Tarkotinkin vain että sitä odotellessa, kun vähitellen on oppinut lisää voi käyttää tuota minun tapaani, kun nuoteista on kuitenkin soinnut helpompi rakentaa ite kuin opetella ulkoa jostain.
 
Minulle ei oikein sovi se tapa että pyyhin vain soittimista pölyjä kun on vielä 50 sivua musiikin teoriaa lukematta.
 
Johan minäkin jotain noista sointuasteista. Kröhömmm.
 
Jospa ne joskus vielä johonkin purkautuisivat.
 
Jaaha, mopo-osastoa.