Aihe: Sävellajeista
1 2
markkul
20.02.2007 13:41:35
Voisiko joku selittää meikäläiselle noiden sävellajien taustoja.
 
Monesti kuulee esim. laulajan sanovan "otetaan toinen sävellaji". Oma ymmärrys on sillä tasolla, että tajuan ne alennus/ylennys merkit viivaston alussa, mutta en oikein niiden "sisältöä".
 
Jos nyt kirjoittaa vaikka ukkonooan nuotit siihen viivastolle (c,c,c,e,d,d,d jne.) ja sävellajina on C-duuri, niin muutettaessa sävellaji C-molliin, ei tuo ukkonooa enää kuulosta mielestäni samalta. Näin ulkomuitista C-mollissa on a, h, e sävelet alennettu, eli tuossa UN:ssä e soittettaisi Eb nuottina. Olenko ihan hakuteillä?
 
Ymmärrän myös sen, että tietyt soinnut kuuluvat vain tiettyyn sävellajiin, jos siis sointujen asteet numeroidaan 1. - 7. ja rakenne on perus 3-sointu, niin nuo ylennys/alennus merkit tekevät sen.
 
Sitten rinnakkaissävellajit. Luin, että duurilajin rinnakkainen mollisävellaji saadaan pudottamalla 1,5 sävelaskelta, eli C-duurin rinnakkaislaji olisi A-molli. Onko tuolla vaikutusta mihinkään muuhun kuin sointuihin. Eli C-duurin sointujen ensimmäinen aste olisi C-duurisointu. A-mollissa vastaava 1. aste olisi A-mollisointu.
 
Karaokevideoissa lukee usein esim. "Key Em" ja olen tulkinnut tuon sävellajiksi, joka siis tuossa olisi E-molli. Mitä tuo kertoo vokalistille?
 
Näihin jos saisi selitystä, niin helpottaisi oloa :-)
Hapuilija
20.02.2007 13:55:50
Laulaja tarkoittaa varmaankin transponointia omaan äänenalaansa. Eli vaikka C-duurista D-duuriin, jolloin "intervallit säilyy" (oikea termi?). Eli ei siis duurista molliin tai päinvastoin.
sakvaka
23.02.2007 22:00:55
Jos nyt kirjoittaa vaikka ukkonooan nuotit siihen viivastolle (c,c,c,e,d,d,d jne.) ja sävellajina on C-duuri, niin muutettaessa sävellaji C-molliin, ei tuo ukkonooa enää kuulosta mielestäni samalta. Näin ulkomuitista C-mollissa on a, h, e sävelet alennettu, eli tuossa UN:ssä e soittettaisi Eb nuottina. Olenko ihan hakuteillä?
 
Et ollenkaan. Nykyajan (lue: 1600-1700 -luvun) duurimollitonaalinen musiikki perustuu suurimmaksi osaksi siihen tosiseikkaan, että duuri kuulostaa iloiselta ja molli surulliselta. Ilovirsiä voit veisata duurisoinnuilla, mutta "Vihan päivä kauhistava" vaatii jo muutaman mollisoinnun.
 
Sitten rinnakkaissävellajit. Luin, että duurilajin rinnakkainen mollisävellaji saadaan pudottamalla 1,5 sävelaskelta, eli C-duurin rinnakkaislaji olisi A-molli. Onko tuolla vaikutusta mihinkään muuhun kuin sointuihin. Eli C-duurin sointujen ensimmäinen aste olisi C-duurisointu. A-mollissa vastaava 1. aste olisi A-mollisointu.
 
On. C-duurissa 1. aste on C-duuri. D-mollissa (älä kysy) ensimmäinen aste on D-mollisointu.
 
Karaokevideoissa lukee usein esim. "Key Em" ja olen tulkinnut tuon sävellajiksi, joka siis tuossa olisi E-molli. Mitä tuo kertoo vokalistille?

 
Oikein. Key vaidaan suomentaa "sävellajiksi". Ota huomioon, ettei tuon perusteella voida luetella kappaleen asteikon säveliä. Molliasteikoita on kolmea eri tyyppiä, mutta en sekoita päätäsi niillä.
 
Ellei ole absoluuttista sävelkorvaa, ei "Key Em" sano yhtään mitään. Lähinnä vain sen, että kappale on surullinen ja joskus se auttaa valitsemaan omalle äänialalleen riittäviä kappaleita. Absoluutiton henkilö ei voi laulaa perussäveliä asteikosta ennen kuin kuulee ensimmäisen asteen sävelen.
Hianomies
23.02.2007 22:23:12
Nykyajan (lue: 1600-1700 -luvun) duurimollitonaalinen musiikki perustuu suurimmaksi osaksi siihen tosiseikkaan, että duuri kuulostaa iloiselta ja molli surulliselta. Ilovirsiä voit veisata duurisoinnuilla, mutta "Vihan päivä kauhistava" vaatii jo muutaman mollisoinnun.
 
Sori, ei oo tarkoitus saivarrella, mutta tavallaan noi vanhat virret ei oo ihan parhaita esimerkkejä duuri-molli -tonaalisuudesta, koska monet niistä on peräisin jo 1500-luvulta tai vieläkin vanhemmalta ajalta. Juuri esim. Vihan päivä eli Dies irae on keskiaikainen modaalinen sävelmä. :)
markkul
27.02.2007 16:19:23
Semmonen juttu vielä, että onko esim. E-molli sävellajissa ensimmäisenä nuottina e ja vastaavasti vaikka F-duurissa f? Eli toisin sanoen onko E-mollin ensimmäisen asteen sointu se, joka rakentuu e-nuotille ja vastaavasti sitten f-duurissa.
 
Ja edelleen jos näin on, niin voiko ko. sävellajin "transponoida" jonkin intervallin ylemmäs/alemmas, vai muutuuko koko sävellaji silloin toiseksi (tai epämääräiseksi), kun skaalan intervalli rakenne muuttuu.
 
Eli siis vaikka C-duurille C-1-D-1-E-1/2-F-... -> D-1-E-1/2-F-1-G-...
Tuossa siis kantasäveleksi otettu D, C:n sijasta. Onko tuossa siis mitään järkeä.
 
Vastaavasti sitten sointujen asteet seuraisivat tuota.
baron
27.02.2007 17:07:36 (muokattu 27.02.2007 18:38:43)
 
 
Semmonen juttu vielä, että onko esim. E-molli sävellajissa ensimmäisenä nuottina e ja vastaavasti vaikka F-duurissa f? Eli toisin sanoen onko E-mollin ensimmäisen asteen sointu se, joka rakentuu e-nuotille ja vastaavasti sitten f-duurissa.
 
Ja edelleen jos näin on, niin voiko ko. sävellajin "transponoida" jonkin intervallin ylemmäs/alemmas, vai muutuuko koko sävellaji silloin toiseksi (tai epämääräiseksi), kun skaalan intervalli rakenne muuttuu.
 
Eli siis vaikka C-duurille C-1-D-1-E-1/2-F-... -> D-1-E-1/2-F-1-G-...
Tuossa siis kantasäveleksi otettu D, C:n sijasta. Onko tuossa siis mitään järkeä.
 
Vastaavasti sitten sointujen asteet seuraisivat tuota.

 
Ihan oikeesti, lue joku alkeiskirja.
1. Sävellajin perussävel on se joka sen nimessä on
2. Toi sun "transponaatiosi" tarkoittaa moodeja. On niissä järkeä. Sen sijaan sointuasteet ei niissä mene esittämälläsi tavalla.
 
http://www.uta.fi/mute/
COB No 1 "The piano is the ultimate percussive and harmonic instrument"
markkul
28.02.2007 17:11:26
Ihan oikeesti, lue joku alkeiskirja.
 
Jep. Tossa olen puolisen vuotta tavannut yhtä kirjaa, mutta kun se on suoraan sanoen PASKA (uskallan tällä kertaa väittää, että ei johdu minusta)! Täytyy varmaan hommata joku parempi opus ja tsekata ainakin tuo antamasi linkki. Ko. sivulle eksyin jo kerran aikasemmin.
Mare552
23.03.2007 21:20:59
Tokihan on sitten olemassa melodinen molli ja harmooninen molli, sun muita hienouksia, mutta niitä ehtii pähkäillä sitten kunhan on tuon sävellasteikon perusperiaatteen ensin juntannut päähänsä.
 
Sitten kun olin itse nuo sävellajit oivaltanut, sain käsiini Seppo Hovin kirjan "vapaa säestys", myös siinä oli tämä sama asia selitetty riittävän yksinkertaisesti ja selkeästi.
baron
23.03.2007 22:40:04
 
 
Tokihan on sitten olemassa melodinen molli ja harmooninen molli, sun muita hienouksia, mutta niitä ehtii pähkäillä sitten kunhan on tuon sävellasteikon perusperiaatteen ensin juntannut päähänsä.
 
Sitten kun olin itse nuo sävellajit oivaltanut, sain käsiini Seppo Hovin kirjan "vapaa säestys", myös siinä oli tämä sama asia selitetty riittävän yksinkertaisesti ja selkeästi.

 
Asteikkojahan on vaikka kuinka monta ja kaikille niille on moodeja mutta kun idiksen tajuaa niin uusien omaksuminen ei ole kovin kummallista.
Mark Levine: "Dissonance is not a pejorative term"
Mare552
24.03.2007 06:41:08
Asteikkojahan on vaikka kuinka monta ja kaikille niille on moodeja mutta kun idiksen tajuaa niin uusien omaksuminen ei ole kovin kummallista.
 
Minusta tämä sävellajien idean ja sointujen muodostuksen perusteiden perusteellinen oivaltaminen on koko musiikin teorian runko. Siihen on hyvä rakentaa kaikki muu, hyvinkin olennainen ja tärkeä tieto, sekä nippeliviisaudet.
 
Seuraavassa olen laatinut joskus itselleni selvennykseksi:
 
Sointurakenteen perusteet ja sointuasteet:
 
Terssit:........................1..............3............5..............7 Duuriasteikko:...............DO^^RE^^MI^FA^^SO^^LA^^TI^DO
molliasteikko:...LA^^TI^DO^^RE^^MI^FA^^SO^^LA
mollin terssit:...1...........3..............5............7
 
Duurikolmisointu sisältää juurisävelen 1, suuren terssin 3, ja kvintin 5
 
Mollikolmisointu sisältää juurisävelen 1, pienen terssin 3, ja kvintin 5
 
Ja tärkeintä: Eli miksi näin on, johtuu siitä että Duuriasteikossa kolmas sävel on kahden kokosävelen päässä juurisävelestä, minkä duuriasteikko osoittaa.
Samoin molliasteikossa kolmas sävel on pieni terssi, kuten molliasteikko osoittaa.
 
Perussoinnut muodostuvat tersseistä, siitä ovatko ne suuria vai pieniä, määräytyy noista skaaloista.
 
Siis se, onko terssi suuri vai pieni, määräytyy sen sijainnista asteikolla.
 
Siinä ei tarvita mitään ulkoläksyjä, riittää kunhan oivaltaa miten nuo duuri ja molli asteikot eroavat toisistaan.
Siis kyseessähän muuten aivan sama skaala mutta molliasteikko lähtee Puolitoista sävelaskelta alempaa, kuten kuva osoittaa.
Siksi se on ns. rinnakkaissävellaji.
 
Kvintti, eli viides sävel, on aina saman etäisyyden päässä juurisävelestä, Kuten kuvaa katsomalla näkyy, sen paikkaa muutetaan halutessa lisäämällä:
 
Duuriasteikossa: Sointunimen perään -5, jolloin sen paikka siirtyy puoli sävelaskelta alaspäin.
tai +5, jolloin sen paikka siirtyy puoli sävelaskelta ylöspäin.
 
Molliasteikossakin kvintti siis on samalla etäisyydellä juurisävelestä, kuten molliasteikko osoittaa.
Jos molliasteikolla kvinttiä siirretään merkkaamalla (Xm=molli) perään -5 eli vaikka esim. Hm-5 jolloin viides sävel se siirtyy puoli sävelaskelta alaspäin. (Tämä on muuten sama kuin C duurin VII aste eli vähennetty sointu.) Eli tällöin sointu rakentuu kahdesta pienestä terssistä.
 
Näistä käytetään myös soinnun perässä merkintää Dim tai pieni nolla.
Dim soinnut muodostuvat pienistä tersseistä, myös seiskat, jolloin seitsemäs sävelkin on pieni septimi.
 
Näistä dimeistä en ole varma toimiiko aina näin, Esim. onko Esim. CDim/maj7 olemassa? Tuossahan seitsemäs sävel on suuri terssi (major third).
 
Baronin yksi ohje on Dim soinnulle (oliko?): Rakentaa haluttu sointu perusmuotoisena puoli säveaskelta alemmas, sen jälkeen nostaa juurisäveltä tuo puoli sävelaskelta, jolloin sointu on se mikä piti, mutta Dim. Menikö se näin?
 
Mutta sointuasteet I - VII on helpoin havainnollistaa C- duuriasteikolla seuraavasti:
 
Kaikki peruskolmisointuina (mutta huomaa VII aste), ensin tulee C duuri, seuraavaksi II = Dmi, III = Em, IV = F, V = G, VI = Am, ja kun VII kohdalla laitat juurisävelen (H) ja siitä D sekä F, huomaat että tulee vähennetty sointu (kaksi pientä terssiä eli sama kuin Dim).
 
Tätä myös paholaisen soinnuksi kutsutaan ja se oli jopa keskiajalla kielletty sointu.
(Raskaassa heavyssä ja kauhuleffoissa sitä paljon käytetään sen luoman jännitteen tähden).
 
Taas pyydän tuohon kriittistä kannanottoa mahdollisten virheiden ja harhaoppien karsimiseksi.
Nämä kun eivät ole oppikirjoista suoraan vaan itse pohdittuja havaintojani.
Mare552
24.03.2007 07:27:54
Sitten kun on rakentanut C- duurille nuo seitsemän sointuastetta, kannattaa ne nimetä solmisaationimikkeillä.
 

 
............ C......D......E...F......G......A......H...C......D......E...F
.............do....re......mi.fa.....so.....la..... ti..do.....re.....mi..fa
 
I= C.......C..............E...........G
 
II=.Dm............D...........F..............A
 
III=Em...................E............G..............H
 
IV=F...........................F...............A...........C
 
V= G...................................G..............H...........D
 
VI=Am.........................................A............C................E
 
VII H v eli vähennetty = Dim?..................H...........D............F
 
Eli kaikissa muissakin sävellajien sointuasteissa pätee samat solmisaatiot, kaikki soinnut ovat samanlaisia intervalleiltaan, mutta soivat tietenkin sävelasteikkonsa mukaisella korkeudella.
 
Ja taas tarvittaessa kritiikkiä jotta korjaan virheet, sekä opin niistä.
 
Niin ja saahan kehuakin.... :) Ja pikku vinkkinä, tossa on noita erilaisia nappuloita... :)
baron
24.03.2007 09:36:10
 
 
Näistä dimeistä en ole varma toimiiko aina näin, Esim. onko Esim. CDim/maj7 olemassa? Tuossahan seitsemäs sävel on suuri terssi (major third).
 
Haet sä nyt tässä "puolidimiä" Cm7b5, jossa kolmas intervalli on suuri terssi?
Kun dim sointu voidaan merkitä pienellä ympyrällä niin puolidimi voidaan merkitä ympyrällä jossa on poikkiviiva, vähän niinkuin tanskalais/norjalainen ö.
Mark Levine: "Dissonance is not a pejorative term"
piiska2
24.03.2007 13:41:08
Vähennetty sointu rakentuu toki pienistä tersseistä.
Itse en käytä dim merkintää ollenkaan, vaan sitä lämpöastemerkin näköistä ympyrää:
 
Vähennetty H-pohjainen kolmisointu = H - D - F ( H ja astemerkki)
 
En kyllä n useinkaan soita vähennettyä sointua kolmisointuna vaan NELISOINTUNA, jotta täysi- ja puolidimit eivät sekoitu kekenään.
 
H - D - F - Ab =TÄYSDIMI. Astemerkin lisäksi 7 perään.
 
H - D - F - A on taas Baronin mainitsema PUOLIDIMI (m7b5 tai se tanskalainen ö)
 
Ylläoleva ei ole mielestäni saivartelua, koska täysi- ja puolidimit ovat erityyppisiä sointuja. Puolidimi on duurin VII asteella ja mollin II:lla, kun taas täysdimi harmonisen mollin VII asteellla. Sointuasteethan harvemmin osuvat luonnolliselle mollille:
(Poikkeuksena ns. diatoninen kvinttikierto eli "jukka kuoppamäki" -kierto ;) joka käyttää luonnollisen mollin asteita V7 astetta lukuunottamatta )
 
C-duurin sointuasteet siis nelisointuina:
Cmaj7 - Dm7 - Em7 - Fmaj7 - G7 - Am7 - Hm7b5
 
Molli tehot ovat pitemmän keskustelun aihe, koska molliasteikkoja on kolme ja elävässä elämässä niitä sekoitetaan. Samassa laulussa voi olla sointuasteita eri mollista.
 
Jos soituasteet ovat uusia tuttavuuksia kannatta aloittaa perustehoista I - IV - V7 varsinkin, jos on rockorientoitunut. Sitten vasta muut korvaavat sointutehot.
Olen kiertänyt kaikki Suomen suurimmat konserttilavat, useimmat niistä hyvinkin kaukaa.....
Mare552
25.03.2007 08:24:09
Haet sä nyt tässä "puolidimiä" Cm7b5, jossa kolmas intervalli on suuri terssi?
Kun dim sointu voidaan merkitä pienellä ympyrällä niin puolidimi voidaan merkitä ympyrällä jossa on poikkiviiva, vähän niinkuin tanskalais/norjalainen ö.

 
Joo. Sitä esimerkin vuoksi hain.Tässä taas ajatelmiani, olenko hakoteillä ja jos niin miten?
 
Tuota samaa sointua tarkoitan. Eli b5 tarkoittaa ilmeisesti alennettua kvinttiä josta myös käytetään merkintätapaa -5. Eli Cm7b5. Siis merkintä Cm7-5 olisi sama asia? Samat sävelet.
 
Minä kun vain pohdin että mikä juju on tuossa Baronin tavassa muodostaa dimi. Eli nostaa pohjasäveltä puoli askelta, eikös se näin mennyt?
Siis eikö sointu silloin rakenneta puoli askelta alemmas, jotta saadaan sitten oikea sointu kun juurisävel on nostettu.
 
Eli sekö tämän tavan etu, jotta pysyy sointu toisen terssin jälkeen ennallaan, oli sitten koko taikka puolidimi? Siksi tuo yllä oleva esimerkkinikin.
 
Siis täysdimi on sellainen missä kaikki terssit ovat pieniä?
 
Puolidimissä, otaksun, että vain kolmas terssi voi olla suuri, sillä jos ensimmäinen tai toinen ovat suuria terssejä, ei kyseessä olekaan dim.
 
Siis nämä mun käsitykseni menee vähän ristiin ristiin piiskan kanssa, voisko jotain valaista, ei kauheasti tarvii toki vaivautua.
 
KOLMISOINTU DIM: On aina vähennetty kvintti ja se on rakennettu mollisoinnun pohjalle (yksi tapa ajatella)
Siis yksinkertaisesti molemmat terssit pieniä ja tällainen kolmisointudimi on myös täysdimi.
 
Vai onko?
 
Jos nelisointuna (puhun vain seiskoista) jos on suuri septimi niin kyseessä on puolidimi.
 
Samoin jos nelisoinnussa kaikki pieniä terssejä. on kyseessä täysdimi.
 
Perässä merkki Dim tai astemerkki samat asiat. (onko vain eri maissa käytettyjä merkintätapoja?)
 
Myös onko niin, että kaikki kolmisointudimit ovat jonkun sävellajin VII asteita?
 
Kun ei sitten C- duurissakan ole vai? Ja miksei ole?
 
Voihan olla että menee liian vaikeaksi minulle.
 
Nää ois tärkeimmät:
 
Juu, siis miksi tuo C-duurin VII aste ei ole Dimi vaan vähennetty?
 
Tuon Linkin mukaan kyllä on.
 
http://www.looknohands.com/chordhouse/piano/
 
Olen myös aika laiska kahlaamaan noita kirjoja läpi, mieluummin pähkäilken ite ja kysyn sitten täällä.
Mutta usein asiasta saadaan se ydin tällä tavalla helpommin esiin.
baron
25.03.2007 09:24:33 (muokattu 25.03.2007 09:26:18)
 
 
Muutamia kommentteja
 
1. Vähennetty on sama kuin dim(inished)
2. Septimeitä on suuri, pieni, vähennetty, ylinouseva. Dim7 soinnussa on vähennettu (Cdim7 soinnussa Bbb eli A) puolidimissä pieni (Cm7b5 soinnussa Bb)
3. Se mun "lintsaustapa" muodostaa dimisointuja: Otetaan H7 sointu (H, D#, F#, A), nostetaan perussäveltä puoli sävelaskelta ja muutetaan nimet enharmonisesti järkeviksi (C, Eb, Gb, Bbb) niin saadaan Cdim7 sointu.
Mark Levine: "Dissonance is not a pejorative term"
Mare552
25.03.2007 10:00:35
Hyvä juttu. Tässä on tullut taas paljon asiaa. Minä en niitä kauheasti pähkäile, luen ja vain kevyesti esipähkään, sitten annan ajan kulua, sitten kun taas joskus katselee niin tuntuu usein sitten jo aivan selkeiltä.
 
Tämän yön yli nukkumismenetelmän olen oppinut VäyrysPatelta, vaikka meissä ei muuta yhteistä ole, kuin että minunkin silmät harittaa joskus.
Ylinousevan nukkumistekniikan on sanellut myös laiskuuteni.
 
Pitää aina myös kysyä ja varmistella kun aina voi lipsua vika suuntaankin epähuomiossa.
Niin tyhmähän en minäkään kuitekaan ole että tyhmyyttäni sentään tunnustaisin.
piiska2
25.03.2007 14:31:20
Kannattaa muistaa, että oli sitten mikä tahansa sointu, niin niistä tehdään soitettaessa käännöksiä ja hajoituksia. Ts. dimin tai puolidimin äänet voidaan "ripotella" koskettimistolle niin, että niissä ei enää ole pieniä terssejä. Tärkeimtä on mielestäni ymmärtää, että kolmisoinnussa on kolme erilaista ääntä ja nelisoinnussa (aivan oikein) neljä erilaista ääntä, jotka pystytään nimeämään reaalisointumerkillä esim Cm7b5.
 
Dimi ei mielestäni ole mitenkään sukua mollille tai duurille, se ei ole "tuunattu" molli, vaan oman luonteisensa sointu. En pidä merkinnästä Cm-5 tai Cmb5 (olen joskus törmännyt moisiin). Merkintä on mielestäni väärä. Cdim tai C (lämpöastemerkki) on oikea tapa. Eri asia on tietenkin, että jokainen voi käyttää mitä tahansa tapaa löytääkseen soinnun sävelet.
Olen kiertänyt kaikki Suomen suurimmat konserttilavat, useimmat niistä hyvinkin kaukaa.....
Mare552
25.03.2007 18:59:27
Ylläoleva ei ole mielestäni saivartelua, koska täysi- ja puolidimit ovat erityyppisiä sointuja. Puolidimi on duurin VII asteella ja mollin II:lla, kun taas täysdimi harmonisen mollin VII asteellla.
 
Noihin mollisointuasteisiin en ole edes perehtynyt, mutta eikös harmoonisessa mollissa asteikon seitsemäs sävel koroteta tilapäisellä etumerkillä, jolloin VII asteen sointu on G#-H-D.
 
Siis kolmisointu kahdella pienellä terssillä, aivan kuten C- duurissakin VII on H-D-F.
 
Miksi siis tuo C-duurissa ei ole Täysdimi?
 
Lipsuukohan mulla kun eukko koko ajan patistaa syömaan tuolla. Huutaa pirhana...
Schnowotski
25.03.2007 20:17:23 (muokattu 25.03.2007 20:19:15)
Noihin mollisointuasteisiin en ole edes perehtynyt, mutta eikös harmoonisessa mollissa asteikon seitsemäs sävel koroteta tilapäisellä etumerkillä, jolloin VII asteen sointu on G#-H-D.
 
Aivan siis. Harmoniseen A-molliasteikkoonhan kuuluvat sävelet A, H, C, D, E, F ja G#. Mollibiisi soinnutetaan oletuksena harmonisen mollin soinnuilla, eli siis jos A-mollikappaleessa esiintyy G-sointu, on astemerkkiin (VII) laitettava kromaattinen merkki osoittamaan poikkeusta.
 
Seitsemännelle asteella voimme katsoa rakentuvan nelisoinnun johon kuuluvat sävelet G#, H, D ja F. Sitten kun tutkaamme soinnun intervallirakennetta, huomaamme, että se koostuu pelkistä päälekkkäisistä pienistä tersseistä, mistä käsittääkseni täysdiminimitys tulee - se on täydellisen dim, eli hämärä. ;)
 
C-duuriin taas kuuluvat sävelet C, D, E, F, G, A ja H. Kun teemme seitsemännelle asteelle rakentuvan nelisoinnun, siihen tulee sävelet H, D, F ja A. Kun tarkkaamme tämän intervallirakennetta, huomaamme, että siinä on kaksi päälekkäistä pientä terssiä ja yksi suuri terssi. Täydellisestä pieniterssirakenteesta siis poiketaan yhden intervallin kohdalla, mikä sitten tekee soinnusta vain puolikkaan dimin. Sama sointu muodostuu mollin toiselle asteelle.
 
Kolmisoinnusta ei kieltämättä voi sanoa ainakaan ilman kontekstia, että onko se puoli- vai täysdimi, siksihän piiska2 sanoi soittavansa mieluummin nelisointuja, jotteivat sekoitu puolet ja täydet.
Kaikissa kissoissa on myös ruskeaa karvaa
"Tässä kappaleessa ei ole yhtään turhaa säveltä" "Ei tietenkään - se on sarjallinen struktuuri."
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1 2
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)