Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Levine väittää että mollisoinnussa ei voi olla b11 vaan se on silloin duurisointu jossa on #9.
 
Miksi?
 
Lähtökohtaisesti vastaan tonaalisen harmonian näkökulmasta:
 
Kun soinnussa/skaalassa on kaksi säveltä puolisävelaskeleen päässä toisistaan, se ylempi niistä on sointusävel ja alempi lisäsävel. Sama asia ilmaistaan usein myös "pieni nooni"-säännöllä, eli soinnussa ei saa olla pientä noonia minkään sointusävelten välissä ainoana poikkeuksena dominanttiseiska jossa on b9, jolloin pieni nooni "sallitaan" perussävelen ja b9:n välille.
 
Tai voisi ajatella niin, että soinnun lisäsävelet sijaitsevat aina kokosävelaskelen päässä pohjalla olevan kolmisoinnun sävelten yläpuolella, ainoana poikkeuksena dominantti jossa voi olla edellisen säännön lisäksi myös muunnetut ysit eli b9 ja #9. Esim. Cmaj7-soinnun lisäsävelet olisivat D (koko ylös C:stä) F# (koko ylös E:stä) ja A (koko ylös G:stä).
 
Ja sitten siihen miksi näin on:
 
Jos sointuun lisää sävelen joka on puoli sävelaskelta olemassaolevan terssin tai seiskan (tai kutossoinnussa) yläpuolella, sointutyyppi ei pysy enää kuulokuvassa samana.
 
- Kokeile esim. soittaa Cm7 ja pistä mukaan myös lisäksi joko duuriterssi tai maj7-sävel. Lopputulos ei kuulosta enää molliseiskalle.
 
Jos taas lisäät vaikkapa C6-sointuun sävelen puolikkaan 6:sen yläpuolelle (eli siis pienen seiskan soinnun perussäveleen nähden), lopputulos kuulostaa dominanttiseiskalle jossa on mukana 13-lisäsävel. Eli sointutyyppi muuttuu perusduurista dominanttiseiskaksi.
 
Jos pohjalla on duurikolmisointu ja lisää #5:n, kuulokuvassa duurikolmisoinnun perussävel ei enää hahmotu vakaasti perussäveleksi.
 
- Kokeile esim. lisätä C-duurisointuun Ab-sävel - kuulokuvassa C ei enää ole yksiselitteisesti perussävelen kuuloinen, soittamalla bassoksi vasemmalla kädellä F-sävelen huomaat että korva hyväksyisi C-duuri + Ab-yhdistelmän F-bassolla hetimiten ja perussävel kuulostaa heti vakaalta.
 
Jos pohjalla on mollikolmisointu ja lisäät #5:n eli vaikka Cm ja lisäät Ab-sävelen, lopputuloksessa on sekä Eb että Ab-sävelet, jotka muodostavat Ab-pohjaiseen sointuun perussävelen ja kvintin, C:n ollessa terssi. Eli lopputulos kuulostaa Abmaj7:n terssikäännökseltä eikä lainkaan C-mollilta.
 
Näinollen huomaat että yleisesti ottaen sointua laajennettaessa lisäsävelet löytyvät aina kokosävelen pohjalla olevan kolmisoinnun sävelten yläpuolelta, paitsi tuo dominanttiseiska joka kestää sen b9:n ja #9:n, ja tämä siksi että sointutyyppi ei muutu.
 
Edellämainituista syistä tilanne jossa soinnusta löytyy molemmat terssit, suuri ja pieni, tulee hahmottumaan siten että suuri terssi hahmottuu pohjalla olevan kolmisoinnun säveleksi ja pieni terssi #9:ksi.
 
Huomattavaa on myös se että soinnun asettelussa terssin pitää olla #9:n alapuolella, sama pätee kaikkiin muihinkin tilanteisiin. #11 on pienen septimin päässä kvintin yläpuolella, 13 pienen septimin päässä dominanttiseiskan seiskan yläpuolella etc. Lisäsävelen voi asettelussa laittaa myös samaan oktaavialaan sointusävelen viereen jolloin sävelten välissä on pieni sekunti, mutta lisäsävelen sijoittamista sointusävelen alapuolelle pienen noonin päähän vältetään tonaalisessa harmoniassa koska lopputuloksena syntyvä dissonanssi on koettu liian dissonoivaksi.
 
EDIT: selvensin hieman.