Rock, pop, alternative ›

Your Love Alone Is Not Enough ja Underdogs vaikuttaa molemmat keskivertoa paremmilta Manics-biiseiltä, mutta ei ne nyt mitään Holy Biblen tasoa sentään ole. Kyllähän tuo uusi levy kiinnostaa, ainakin se vaikuttaa lupaavammalta kuin tasapaksu Lifeblood tai hajanainen Know Your Enemy.

Your Love Alone Is Not Enough ja Underdogs vaikuttaa molemmat keskivertoa paremmilta Manics-biiseiltä, mutta ei ne nyt mitään Holy Biblen tasoa sentään ole. Kyllähän tuo uusi levy kiinnostaa, ainakin se vaikuttaa lupaavammalta kuin tasapaksu Lifeblood tai hajanainen Know Your Enemy.
 
Joo, no ollaanhan tässä tyylillisestikin aivan eri vesillä kuin Holy Biblella aikoinaan ja ajat ovat muutenkin toiset. Meikit pesty pois sekä kunnon anarkia ja uho ovat myös tipotiessään. MSP on muodostunut hienostuneeksi ja arvonsa tuntevaksi pop-yhtyeeksi, joka ei täysin ole saanut ansaitsemaansa arvostusta ja menestystä, mutta joka ei ole kuitenkaan lannistunut missään vaiheessa. Kyseessä on parhaita bändejä lajissaan, yhtye jossa on aina ollut jotain syvästi vilpitöntä ja sympaattista, tekivät he sitten millaista musiikkia tahansa.
 
Lifeblood on hämmentävän aliarvostettu levy. Kyseisen teoksen ehdottomaksi plussaksi on luettava sen tasalaatuisuus ja selkeä linja. Puhdassoundista ja hyvin tuotettua elegistä pop-musiikkia, jossa upeita melodioita jaellaan hyvinkin avokätisesti. Hivenen laiskan Always/Neverin olisin jättänyt sinkun b-puolelle, mutta muutenhan Lifeblood on silkkaa priimaa, rehellisesti ja avoimesti popein levy tältä bändiltä. Ja pop on aina hyvää musiikkia!
 
Know Your Enemy taasen on loistava sillisalaatti, johon ei mahdu kuin pari hutia (Royal Correspondent ja Baby Elian). Muuten linja (eli linjattomuus) kantaa loppuun asti. Ja onhan tuolla levyllä aivan loistavat soundit, etenkin rumpujen osalta. Törkeän kova rokkilevy.

Joo, no ollaanhan tässä tyylillisestikin aivan eri vesillä kuin Holy Biblella aikoinaan ja ajat ovat muutenkin toiset. Meikit pesty pois sekä kunnon anarkia ja uho ovat myös tipotiessään. MSP on muodostunut hienostuneeksi ja arvonsa tuntevaksi pop-yhtyeeksi, joka ei täysin ole saanut ansaitsemaansa arvostusta ja menestystä, mutta joka ei ole kuitenkaan lannistunut missään vaiheessa. Kyseessä on parhaita bändejä lajissaan, yhtye jossa on aina ollut jotain syvästi vilpitöntä ja sympaattista, tekivät he sitten millaista musiikkia tahansa.
 
Lifeblood on hämmentävän aliarvostettu levy. Kyseisen teoksen ehdottomaksi plussaksi on luettava sen tasalaatuisuus ja selkeä linja. Puhdassoundista ja hyvin tuotettua elegistä pop-musiikkia, jossa upeita melodioita jaellaan hyvinkin avokätisesti. Hivenen laiskan Always/Neverin olisin jättänyt sinkun b-puolelle, mutta muutenhan Lifeblood on silkkaa priimaa, rehellisesti ja avoimesti popein levy tältä bändiltä. Ja pop on aina hyvää musiikkia!
 
Know Your Enemy taasen on loistava sillisalaatti, johon ei mahdu kuin pari hutia (Royal Correspondent ja Baby Elian). Muuten linja (eli linjattomuus) kantaa loppuun asti. Ja onhan tuolla levyllä aivan loistavat soundit, etenkin rumpujen osalta. Törkeän kova rokkilevy.
 
Väittäisin, että Know Your Enemy on hämmentävän aliarvostettu levy. Kuuluu mielestäni manicsien kolmen mestariteoksen sarjaan (Holy bible, everything must go ja know your enemy).
 
Your Love Alone Is Not Enough on kyllä hieno biisi. Jotain käsittämätöntä vetoa siinä on.

Lifeblood on hämmentävän aliarvostettu levy. Kyseisen teoksen ehdottomaksi plussaksi on luettava sen tasalaatuisuus ja selkeä linja. Puhdassoundista ja hyvin tuotettua elegistä pop-musiikkia, jossa upeita melodioita jaellaan hyvinkin avokätisesti. Hivenen laiskan Always/Neverin olisin jättänyt sinkun b-puolelle, mutta muutenhan Lifeblood on silkkaa priimaa, rehellisesti ja avoimesti popein levy tältä bändiltä. Ja pop on aina hyvää musiikkia!
 
No ei sillä että se olis varsinaisesti huono levy, mutta mua se ei innosta kauheesti kuuntelemaan. Ok poppia, mutta ei loistavaa, koska biisivalikoimasta ei löydy tarpeeksi ässiä. Melodiakoukut on vaan jo ennestään liian tuttua huttua ja puhdassoundinen tuotantopuolikin tuntuu vaan korostavan killerirallien puutetta. Onhan siellä toki niitäkin muutama, varsinkin Cardiff Afterlife.
 
Know Your Enemy taasen on loistava sillisalaatti, johon ei mahdu kuin pari hutia (Royal Correspondent ja Baby Elian). Muuten linja (eli linjattomuus) kantaa loppuun asti. Ja onhan tuolla levyllä aivan loistavat soundit, etenkin rumpujen osalta. Törkeän kova rokkilevy.
 
Tässä pitää tulla sen verran vastaan, että onhan se mainio levy. Muutama biisi siinä kyllä ottaa päähän, etenkin ärsyttävä So Why So Sad ja tylsä Let Robeson Sing. Soundit on kyllä tyylikkäät.
 
Itse tykkään Manicseista eniten silloin kun niillä on biiseissä vähän enemmän tempoa ja särökitaraa, noi hiturit meinaa usein lipsahtaa vähän sentimentaalisiksi. Toisaalta nyt kun tuon pääsi sanomaan, niin onhan niillä hienoja slovareitakin, mm. The Everlasting ja There By The Grace Of God. Kiva kuitenkin jos ovat palaamassa rokkaavamman ilmaisun pariin.
 
E: Ja nyt kun päästiin tilityksen makuun, niin mua kyllä ihmetyttää että miksi bändin kokoelmalevyltä puuttuu mahtavan Holy Biblen huippubiisit Yes, She Is Suffering, 4st 7lb ja Revol. Douh! Kukahan senkin on koonnut, tuskin bändi itse ainakaan?

Mielestäni sekä know your enemy että this is my truth ovat parempia kuin everything must go, joka on toki hieno levy sekin. Suosikkini on sitten holy bible.

... ja tylsä Let Robeson Sing.
 
Tuo biisi on mun mielestä se MSP:n ehdottomasti paras biisi.

Ja nyt kun päästiin tilityksen makuun, niin mua kyllä ihmetyttää että miksi bändin kokoelmalevyltä puuttuu mahtavan Holy Biblen huippubiisit Yes, She Is Suffering, 4st 7lb ja Revol. Douh! Kukahan senkin on koonnut, tuskin bändi itse ainakaan?
 
Loistobiisejähän tällä bändillä riittäisi... The Holy Bible on kyllä aika heikosti edustettuna Forever Delayedilla (kuten myös Know Your Enemy), mutta tämähän on sitten loistava syy ostaa nämä levy(t) omaksi. Forever Delayed oli aika perus "greatest HITS" -kokoelma, joten ymmärrettävistä syistä hitikkäät Everything Must Go ja This Is My Truth olivat varmimmin edustettuina. Tuo oli kuitenkin koostettu pääosin sillä perusteella, että mitkä biisit on julkaistu singleinä ja mitkä ovat niitä hittejä, siksi sieltä ei Yesiä tai 4st 7lb:tä löydy. She Is Suffering ja Revol olivat kylläkin sinkkuja aikoinaan, mutta niitä ei kokoelmalta löydy.
 
Silmään sattui muuten hauska jäänne menneisyydestä, Manicsien uuden levyn sekä sinkkujen kansissa on tuo R-kirjain väärinpäin kuten oli aikoinaan Holy Biblenkin kohdalla:
http://www.guitarzone.com/w-images/0/09/The_Holy_Bible.jpg
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Msp_underdogs.jpg
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Front_satt_promo.jpg
http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Your_love_alone_is_not_enough.jpg

Tuo biisi on mun mielestä se MSP:n ehdottomasti paras biisi.
 
Minäkin sitä tylsänä pidän. So why so sadia sen sijaan ei haukkua sovi! :)

Forever Delayed oli aika perus "greatest HITS" -kokoelma, joten ymmärrettävistä syistä hitikkäät Everything Must Go ja This Is My Truth olivat varmimmin edustettuina. Tuo oli kuitenkin koostettu pääosin sillä perusteella, että mitkä biisit on julkaistu singleinä ja mitkä ovat niitä hittejä, siksi sieltä ei Yesiä tai 4st 7lb:tä löydy.
 
Joo, näinhän se varmasti menee. Tästä päästäänkin siihen, että jos joku haluaa tosissaan bändiin tutustua, niin kannattaa suosia noita studiolevyjä kokoelman sijaan.
 
Toivottavasti nuo käännetyt ärrät enteilee tiukkaa rokkilevyä.

Minäkin sitä tylsänä pidän. So why so sadia sen sijaan ei haukkua sovi! :)
 
So Why So Sad on mainio Beach Boys -pastissi. Oli aikoinaan jotenkin hämmentävän kuuloinen biisi, kun se julkaistiin singlenä. Ja nyt kun tuo Beach Boys vedettiin tähän mukaan, niin tuo So Why So Sad kuulostaa vähän "rantapoikien" Kokomo-biisiltä. No ehkä ne vaikutteet on tulleet sieltä suunnalta.
 
Let Robeson Sing on vähän sellainen, no... miten sen nyt sanoisi. Ehkä vähän lälly. Ei sietämättömän huono, mutta ei toisaalta erityisen loistavakaan."I've gotta learn to live like you, learn to sing like you, uuu-uu-uu-uuuu" no joo...

So Why So Sad on mainio Beach Boys -pastissi. Oli aikoinaan jotenkin hämmentävän kuuloinen biisi, kun se julkaistiin singlenä. Ja nyt kun tuo Beach Boys vedettiin tähän mukaan, niin tuo So Why So Sad kuulostaa vähän "rantapoikien" Kokomo-biisiltä. No ehkä ne vaikutteet on tulleet sieltä suunnalta.
 
Let Robeson Sing on vähän sellainen, no... miten sen nyt sanoisi. Ehkä vähän lälly. Ei sietämättömän huono, mutta ei toisaalta erityisen loistavakaan."I've gotta learn to live like you, learn to sing like you, uuu-uu-uu-uuuu" no joo...
 
Heh, olen tuota So Why So Sadia kuvaillut täsmälleen samoilla sanoilla, eli "mainio Beach Boys-pastissi". Siinä kappaleessa vain on jotain kovin kaunista, etenkin ne säkeistöjen laulut miellyttävät minua, etenkin se Paralysed except through my thought-kohta.
 
Tuossa kappaleessa olisi ollut helppo epäonnistua, pahastikin, mutta nyt se on nappisuoritus.
 
Vaikka know your enemyllä on melko monta kappaletta, vain pari niistä tulee sivutettua. Let Robeson Sing on näistä yksi.

Bradfieldillä on erittäin kaunis ääni!

Tampereen Stockmannilla on tän viikon ajan Hullut päivät, ja levylaarissa majaili
Know Your Enemy
This Is My Truth Tell Me Yours
ja Lipstick Traces 6,90€ hintaan.
 
Lipstick Traces tarttu mukaan ja on ollut positiivinen yllätys!

Laitetaanpa tänne, jos porukkaa kiinnostaa. Jälleen yksi komea biisi Send Away The Tigersilta: The Second Great Depression
http://yodaniel.vox.com/library/aud … ccff8b0bb5673100d4142ae6616a47.html

Tämä viimeisin kolahti vähän perkuleesti! Todella hienon kertsin taas väsänneet! Parasta pitkään aikaan tältä bändiltä!

Laitetaanpa tänne, jos porukkaa kiinnostaa. Jälleen yksi komea biisi Send Away The Tigersilta: The Second Great Depression
http://yodaniel.vox.com/library/aud … ccff8b0bb5673100d4142ae6616a47.html
 
Todella hieno kappale tämäkin.
En ole nyt varma onko jo ketjussa ollut, mutta täällä on arvioitu uusi levy kappale kappaleelta: http://www.bbc.co.uk/wales/music/si … rs/pages/send_away_the_tigers.shtml

Tämä viimeisin kolahti vähän perkuleesti! Todella hienon kertsin taas väsänneet!
 
Jepujepu, tuli hieman A Design for Life mieleen tuon kappaleen poljennosta ja kertsistä. Ja se, että bändi pystyy tekemään eeppisiä ja mahtipontisia pop/rock-veisuja uljaine kertosäkeineen kuulostaen samalla jotenkin intiimiltä ja juuri oikealla tavalla nöyrältä, on hienoa. The Second Great Depression on uskomattoman hienon kuuloinen veto, ei voi mitään.

Laitetaanpa tänne, jos porukkaa kiinnostaa. Jälleen yksi komea biisi Send Away The Tigersilta: The Second Great Depression
http://yodaniel.vox.com/library/aud … ccff8b0bb5673100d4142ae6616a47.html
 
Ohhoh, aivan loistava biisi! Tästä jos ei tule seuraavaa suurta hittiä, jotain on pahasti vialla. Onhan tuo Your Love Alone ihan kiva biisi, mutta tämä menee kyllä heti yhdeksi manicsien parhaista biiseistä.

Aivan loistava tämä Second Great Depression!! Sai odottamaan levyä entistä enemmän innolla! Vaikuttaisi, että tyylillisesti on menty Lifebloodin poppishenkisestä menosta hieman rosoisempaan ja rokimpaan ulkoasuun ja sehän on vain ja ainoastaan positiivista.