Aihe: Tehokysymys 1 2 3
absqua 21.03.2007 08:59:11
En suinkaan tarkoita, etteikö wateilla ole merkitystä. Käytännössä teho ratkaisee kuitenkin vähemmän kuin äkkinäinen luulisi. Kerrataanpa faktoja: Tehon kaksinkertaistaminen lisää äänenpainetta vain sen verran, että sen juuri huomaa (n.3dB). Kuulovaikutelmassa äänen voimakkuuden kaksinkertaistaminen (siis "tulee kaksinkertaisella volumella") vaatii tehon kymmenkertaistamisen. Muuten olen 100% samaa mieltä kanssasi, mutta eikös toi homma mene niin että 3dB ero on sama kuin äänenpaineen kaksinkertaistuminen? Always play on one and don't fake the funk. -Bootsy-
poppamies 21.03.2007 09:19:35 (muokattu 21.03.2007 09:29:45)
Muuten olen 100% samaa mieltä kanssasi, mutta eikös toi homma mene niin että 3dB ero on sama kuin äänenpaineen kaksinkertaistuminen? Ei. Kyllä minä olisin kans sitä mieltä että nimenomaan tuon tehon tuplaaminen nostaa äänenpaineen 3 dB ja tuo on juuri ja juuri kuultavissa oleva ero. G strings are for strippers!
Johannes_t 21.03.2007 10:08:14
Kompataan Tetriä ja Poppista ja väännetään vielä rautalangasta kaappien herkkyyden merkityksestä: kaappi, jonka herkkyys on 99db@ 1W/1m (eli yhdellä watilla metrin päästä mitattuna) antaa sillä 1W:lla 99db, 2W:lla 102db, 4W:lla 105db... 128W:lla 120db, 256W:lla 123db, 512W:lla 126db 1024W:lla 129db metrin päähän. Vastaavat luvut kaapilla, jonka herkkyys on 103db: 1W - 103db 2W - 106db 4W - 109db 8W - 112db 16W - 115db 32W - 118db 64W - 121db 128W - 124db 256W - 127db 512W - 130db 1024W - 133db Eli käytännössä herkempi kaappi puolittaa nupilta vaadittavan tehon. sonicmind AlcoholicA
J.Hollström 21.03.2007 10:11:27
Oliks näihin herkkyys ja desibelihommiin joku laskentakaava tai taulukosto mistä noita arvoja saa revittyä? Yleensä mitä herkempi meno, niin sitä kovempi mölinä, ainakin himassa.... Vasemmassa lahkeessa-klubi #1 - - - - Jukin juutuubi - - - - Mighty Shade
Johannes_t 21.03.2007 10:13:41
Teho x 2 on +3db. sonicmind AlcoholicA
hemmo 21.03.2007 10:18:11
Yleensä mitä herkempi meno, niin sitä kovempi mölinä, ainakin himassa.... Puhutko nyt vaimostasi vai mistä? Retkussa on meidän meikkis
Basismi 21.03.2007 10:34:59 (muokattu 21.03.2007 10:37:14)
Oliks näihin herkkyys ja desibelihommiin joku laskentakaava tai taulukosto mistä noita arvoja saa revittyä? Yleensä mitä herkempi meno, niin sitä kovempi mölinä, ainakin himassa.... Mökä = herkkyys(dB/1W) + 10 x log(teho) Esim. Herkkyys = 100db 1W: 100db + 10 x 0 => 100db 2W: 100db + 10 x 0.3 => 103db 10W: 100db + 10 x 1 => 110db 50W: 100db + 10 x 1.7 => 117db 100W: 100db + 10 x 2 => 120db ja. niin. edelleen. +10db taisi olla äänenpaineen "kaksinkertaistuminen"? Ja menikös se lisäksi niin, että kartiopinta-alan tuplaantuminen tuo 6dB:tä lisää? Basso murisee kuin voissa paistettu pantteri.
J.Hollström 21.03.2007 10:38:34
Puhutko nyt vaimostasi vai mistä? No siitäpä hyvinnii. Täähän olikin aika simppeli homma. Mietin vaan tota rantiksen antamaa möykkää 100W:lla, joka näyttäis olevan pauttiarallaa 120 dB. Niin, semmonen kaava mihin herkkyyden ja tehon voi sijoittaa niin olis kätsy? Joku logaritminenhan se varmaan on? Vai saako semmosta? Ei nyt raksuta... Vasemmassa lahkeessa-klubi #1 - - - - Jukin juutuubi - - - - Mighty Shade
J.Hollström 21.03.2007 10:46:13
Mökä = herkkyys(dB/1W) + 10 x log(teho) Jep, toi tomii hienosti. Laskin rantiksen arvot: 1W = 100 dB 50W = 117 dB 100W = 120 dB 200W = 123 dB 300W = 125 dB Mitens sitten kun noita on 2 kpl vaikka kiukaan (300W) perässä? Millainen mölinä silloin pääsee? On noi peruskouluaikaiset fysiikan tunnit jo huuhtoutunut meleko huolella lauhdeveden mukana kusilaariin nääs. Vasemmassa lahkeessa-klubi #1 - - - - Jukin juutuubi - - - - Mighty Shade
Basismi 21.03.2007 10:50:39
Mitens sitten kun noita on 2 kpl vaikka kiukaan (300W) perässä? Muistaakseni mökää tulee silloin +6dB:tä, vai vaatikos tuo sitten tehon lisäämistä? Nyt en osaa sanoa. Basso murisee kuin voissa paistettu pantteri.
Rantsula 21.03.2007 14:01:00 (muokattu 21.03.2007 15:35:16)
Tuplakaapit tuo sitä mökää lisää 3Db:tä. Jos samalla tuplataan teho, tai vahvistin kykenee antamaan kaiutinelementit rinnan kytkettynä tuplatehot tulee se kuus debbaa lisää. Kirjallisuudessa äänenpäineen kaksinkertaistuminen tarkoittaa 6-10 db:n lisäystä paineessa. Ja kyllä minä huomaan heti jos basson alarajataajuus muuttuu 40-60 hertsiin. Omaan siinä suhteessa tarkan korvan, kykenen jopa korvakuulolta erottamaan soivan pohjataajuudenkin. Pitkällisen kaiutinkuuntelun ja puuhastelun tulos tämä korvani erottelukyky matalilla taajuuksilla. Keikoilla leivon bassopotkun 100Hz:iin ja vaimenna hieman niitä matalimpia, saan jopa 120W tehon riittämään. Säädän myös soundini tasapainoiseksi, tiettyjä taajuuksia pitää korjailla joskus, vaimentamalla yleensä hoidan korjailut. Mutta näin. Vahvistimen virranantokyky kertoo enemmän vahvistimesta, kuin se huipputeho. Korkea vaimennuskerroin matalilla impedansseilla kertoo myös että vahvistin jaksaa ajaa suuriakin elementtejä äänen puuroutumatta. Kai täs viäl soittamaan oppii. :D
markotetri 21.03.2007 14:13:39
Niin, siis tehon kaksinkertaistaminen lisää äänenpainetta 3dB. Tehon _ja_ kaiutinpinta-alan tuplaaminen lisää 6dB, joka on sama kuin äänenpaineen kaksinkertaistuminen. Mutta se ei ole sama kuin korvan havaitsema äänen voimakkuuden muutos. Kuulokuvassa +3dB on juuri havaittavissa oleva muutos, +10dB vastaa kuulokuvassa voimakkuuden kaksinkertaistumista. Ja tämähän on sitten vielä yksilöllistä... Jaha, ja Rantsula puhuu tuossa myös asiaa... Täsmennetään vielä: Fysiikan lakien mukaan äänenpäineen kaksinkertaistuminen tarkoittaa 6 db:n lisäystä paineessa. Ja lainataan vielä Audiokirjaa (Blomberg-Lepoluoto): dB-käsitettä ymmärtämätön menee siis täysin sekaisin varsinkin vahvistintehoja arvioitaessa. :D Artificiality is normal to the medium.
Rantsula 21.03.2007 15:45:25 (muokattu 21.03.2007 15:55:35)
Tarkka korva erottaa jopa alle yhden desibelin muutoksen äänenpaineessa. Itse kykenen erottamaan päivästä riippuen 1-1 1/2 desiblin vaihtelun äänenpaineessa. Korvaakin voi treenata. Niin ja sitten kun päästään keskustelemaan ääneksistä, ym. ja tunnustetaan se seikka että korva on kuitenkin varsin epätarkka (mielestäni kuitenkin riittävän tarkka). Herätteen R ja aistumuksen S logaritminen riippuvuus: S = k log(R) missä k on vakio, oikeasti k riippuu amplitudista ja taajuudesta. Laajakaistaiset äänet kuulostavat äänekkäämmiltä kuin äänekset, syy tähän on se että osaäänekset osuvat eri kriittisille kaistoille, joiden äänekkyydet summautuvat. Hankalia juttuja mun mielestä käsittää, mutta yritän kyllä kovasti. Kai täs viäl soittamaan oppii. :D
markotetri 22.03.2007 10:00:38
Tarkka korva erottaa jopa alle yhden desibelin muutoksen äänenpaineessa. Itse kykenen erottamaan päivästä riippuen 1-1 1/2 desiblin vaihtelun äänenpaineessa. Korvaakin voi treenata. Niin ja sitten kun päästään keskustelemaan ääneksistä, ym. ja tunnustetaan se seikka että korva on kuitenkin varsin epätarkka (mielestäni kuitenkin riittävän tarkka). Herätteen R ja aistumuksen S logaritminen riippuvuus: S = k log(R) missä k on vakio, oikeasti k riippuu amplitudista ja taajuudesta. Laajakaistaiset äänet kuulostavat äänekkäämmiltä kuin äänekset, syy tähän on se että osaäänekset osuvat eri kriittisille kaistoille, joiden äänekkyydet summautuvat. Hankalia juttuja mun mielestä käsittää, mutta yritän kyllä kovasti. Voitko ystävällisesti laittaa lähteen, jota lainaat? Kuulostaa melun mittaamiseen ja havainnointiin liittyvältä sanastolta... Mennään joka tapauksessa hieman kauas alkuperäisestä aiheesta. Niin, tehoon ja sen tarpeeseen liittyen vielä: Kaiuttimessa on huomioitava sen herkkyyden ja taajuustoiston lisäksi sen transientti- eli iskuäänitoisto. Tämä liittyy enemmänkin soundiin siten, että hitaampi reagointi iskuääniin saa soinnin "puuroutumaan" esim peukkusoitossa. Sama ilmiö tapahtuu, jos liikutaan vahvistimen tehon rajoilla ja pääteaste pääsee klippaamaan. Putkivahvarissa siitä johtuva säröytyminen ei kuulosta läheskään niin pahalta kuin solid-state-vahvarissa. Joidenkin mielestä se kuulostaa päinvastoin oikein hyvältä. Osittain tähän perustuu se, että "putkiwatteja" tarvitaan vähemmän kuin "trankkuwatteja". Trankuissa täytyy olla reilummin yliohjausvaraa. Sitten kun tähän sotketaan vielä se, että ihmisen korva on epäherkempi matalille taajuuksille siten, että herkkyysero pienenee kun vola kasvaa (Fletcher-Munsonin käyrät)... Siis se juttu, mihin kotimankan loudness-säätö perustuu. Täytyy varmaan kohta käydä teroittamassa kynät ja ryhtyä ohjelmoimaan powerpointtia luentoa varten! :P Artificiality is normal to the medium.
Basismi 22.03.2007 15:21:34
Tämähän meni mielenkiintoiseksi, kiitokset rantsulle ja markotetrille. Basso murisee kuin voissa paistettu pantteri.
Rantsula 22.03.2007 22:19:45
Tuon kaavan ja osan tekstiä lainasin tuosta Helsinki University of Technologyn materiaalista, kandee lukea: (Höttöksissään kun kirjoittelee niin välillä unohtuu) http://www.acoustics.hut.fi/teaching/S-89.2300/lectures/ch06.pdf Meluun ja musiikkiin pätevät samat fysiikan lait. Tuossa kirjoituksessani puhuin tuosta vahvistimen virranantokyvystä, hyvä virranantokyky yhdistettynä hyvään nousunopeuteen (V/mikrosekunnissa) tekee yleensä vahvistimesta asiallisen. Trankkuvahvistimissa virtalähde on ehkä se tärkein komponentti, se määrittelee vahvistimen. Samoja asiota tässä siis pyörittelemme, eri termein. Toivottavasti joku oivaltaa jotain näistä hölinöistä. Kai täs viäl soittamaan oppii. :D
markotetri 22.03.2007 22:49:47
Tuon kaavan ja osan tekstiä lainasin tuosta Helsinki University of Technologyn materiaalista, kandee lukea: (Höttöksissään kun kirjoittelee niin välillä unohtuu) http://www.acoustics.hut.fi/teaching/S-89.2300/lectures/ch06.pdf Meluun ja musiikkiin pätevät samat fysiikan lait. Tuossa kirjoituksessani puhuin tuosta vahvistimen virranantokyvystä, hyvä virranantokyky yhdistettynä hyvään nousunopeuteen (V/mikrosekunnissa) tekee yleensä vahvistimesta asiallisen. Trankkuvahvistimissa virtalähde on ehkä se tärkein komponentti, se määrittelee vahvistimen. Samoja asiota tässä siis pyörittelemme, eri termein. Toivottavasti joku oivaltaa jotain näistä hölinöistä. Ei sillä, että tässä(kään) foorumissa lähteiden mainitseminen olisi erityisen tärkeää, tuo kaava vaan ei ollut mulle ennestään tuttu. Kiitos linkistä! Ja tottakai musiikki ja melu ovat molemmat ääntä, siis noudattavat samoja fysiikan lakeja. Terminologia on vaan hieman erilainen. On vain positiivista, kun joku esittää perusteltuja teoreettisia argumentteja. Vaarana on vain se, että joudutaan hetkittäin kovin kauas käytännön sovelluksista. Artificiality is normal to the medium.
munakorva 24.03.2007 21:01:43
no katsotaan, jos tässä topikissa joku osais auttaa. Eli kummastakahan saisin GK backline 600 nupilla enempi ääntä irti paremman kuuloisesti. Marshall DBS7410 kaapista, eli siis se on 4x10" ja tehonkesto 800W 4 ohm. Vai sitten 2x10"+4x10" GK backlinesarjan 8ohmisista kaapeista, joiden yhteinen kuorma on siis 4ohm?
poppamies 25.03.2007 08:47:50
no katsotaan, jos tässä topikissa joku osais auttaa. Eli kummastakahan saisin GK backline 600 nupilla enempi ääntä irti paremman kuuloisesti. Marshall DBS7410 kaapista, eli siis se on 4x10" ja tehonkesto 800W 4 ohm. Vai sitten 2x10"+4x10" GK backlinesarjan 8ohmisista kaapeista, joiden yhteinen kuorma on siis 4ohm? Mahdoton sanoa. Riippu paljon kaappien herkkyydestä mutta ainakin tuolla 4x10"+ 2x10" setupilla on enemmän kaiutinpinta-alaa käytössä. Järisyttävän suuresta erosta ei varmaan ole kyse joten sijoittaisin rahat parhaimpaan mahdolliseen 4x10" kaappiin mitä löytyy 532 eurolla mitä joutuisit maksamaan GK'n kaapeista. G strings are for strippers!
munakorva 25.03.2007 13:10:53
Joo voi siis olla, että tulee ostettua se 2x10 tuohon vielä lisäksi, koska se 4x10 löytyy jo minulta. Rupesin vaan aluksi ajattelemaan, että jos myyn tuon 8ohmisen 4x10 backlinekaapin ja ostaisin 4ohmisen jonkun 4x10 kaapin jolla sais aikaan melko laadukasta mölyä pienellä roudauksella.
‹ edellinen sivu \| seuraava sivu › 1 2 3

› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)

› Keskustelualueet ‹
› Haku tästä aiheesta / Haku ‹
› Säännöt ‹

Bassot ›