Musiikkibisnes ›

Ei nyt tuo hakukaan toiminut (vaihteeksi) eli tästä lähtee:
 
Miten rojaltit levymyynnistä oikein määräytyvät? Lähinnä nyt kysyn sellaisen tekstinkirjoittajan puolseta, joka on ulkomaalainen, eikä siis kuulu mihinkään järjestöihin tms, ja joka on tehnyt yhden (tässä tapauksessa) biisinteksin joka julkaistaan albumilla joskus.
 
Meneekö se esim niin että jos levstä tulee nyt vaikka tuottoa 100€ ja levyllä on 12 biisiä, niin tuo 100€ jaetaan ekaksi tuolla 12 ja sitten vielä tekijöiden kesken, eli vaikka 3. Eli tuolle yhdelle tekijälle jäisi siis käpälään 2.77€
 
Vaikuttaako yleensä noihin rojalteihin, tai niiden maksamiseen siis, se kuuluuko Teostoon, Gramexiin tms. järjestöihin, vai onko se vaan niin että levyä tehtäessä tuosta asiasta sovitaan?
 
Entäs miten sitten omakustanteessa? Jos sitä myydään sen verran että 100€ jää plussalle jne.
 
Kiitoksia etukäteen.

Miten rojaltit levymyynnistä oikein määrytyvät?
 
Tän mä tiedän! Ne määräytyy sen mukaan, miten sovitaan. Tekijänoikeuskorvauksilla ei tietenkään ole mitään tekemistä asian kanssa paitsi välillisesti esim. niin, että pelimanni kuvittelee tai sopii siitä, että hän ei ota rojalteja, jolloin julkaisijalle jää enemmän hynää payolaan ja sitä kautta tulisi enemmän soittokorvauksia. Tiedä sit kannattaako?
 
Ai prossat vai? No itse oon joko törmännyt tai kuullut haarukasta 0-50 % riippuen diilistä. Ainahan voi sopia myös kiinteästä korvauksesta.
 
Ai miten lasketaan? Itse oon törmännyt tai kuullut erilaisista tapauksista, joista mm. yhdessä, jo edesmenneen artistin tapauksessa, rojalteja maksettiin vain täysihintaisina myydyistä levyistä, mikä tarkoitti sitä, että hän ei saanut hittilevystään jeniäkään ja joutui meneen sossuun. Anttila kun ei koskaan myy täysihintaisia levyjä. Yleensä näin ei kuitenkaan menetellä.

Omakustanteissa nyt voi käyttää tervettä järkeä.Aikoinaan tuli maksettua studiot ja levyjen painatus, hoidettua promot jne. eteenpäin ja kuusihenkisen bändin jätkille jokaisella 5 kpl levyä käteen.
 
Toinen kerta meni samoin, mutta sitten alkoi toisen kitaristin ego pursuilla yli (legendaarinen "lainaa mulle ruokaan rahaa" ja kun takaisinmaksunaika tuli, niin yhtäkkiä muuttuivatkin "matkakorvauksiksi") ja siinäpä se sitten oli.
 
Nyt tulevan julkaisun kanssa on sovittu 10% rojalti eli jos levyn painos on 500 kpl, niin 50 kpl lähtee rojalteina ja se on siinä.

Olettaisin että Kivi viisaana ja kokeneempana miehenä voisi tästä jotain kertoa paremmin.

Olettaisin että Kivi viisaana ja kokeneempana miehenä voisi tästä jotain kertoa paremmin.
 
Niin no.
 
Sormunen aika hyvin jo kiteyttikin asian: se on niinkuin sovitaan. Meillä on pääasiassa kolmea erilaista rojaltikäytäntöä, minkä lisäksi se, mistä ja millä perusteella rojaltia maksetaan, vaihtelee tapauskohtaisesti.
 
Kuitenkin, tää on mun mielestäni tässä tapauksessa epäolennainen kysymys. Rojalti on artistin liksaa, ei biisintekijän, ja tuo sanoittaja saa oman osuutensa levymyynnistä Teoston tai jonkin sen rinnakkaisjärjestön kautta osuutena mekanisoimismaksuista, tai tekemällä kappaleestaan kustannussopimuksen, jos saa mitään - rojaltista hänelle ei varmaan missään tapauksessa makseta osuutta.
 
Rojalti maksetaan levyn tekemisestä, ei säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta. Eikä tuottamisesta.

Eikä tuottamisesta.
 
Tuokin on sopimuskohtaista. Riippuu sopijaosapuolista. Isoissa yhtiöissä on varmaankin standardimmat sopimuspohjat, ei ole kokemusta, eikä sais edes kertoa.
 
Eli vaikka levy myis kultaa niin artisti saa korkeintaan muutamia satasia. Tuotoista otetaan pois sopimuksesta riippumatta ainakin levyntekokustannukset ja lisäksi markkinointi yms. eli vaaditaan usein tuhansien levyjen myynti ennen kuin artisti saa osuutensa (5-10%). Jos nuo prosentit jakaa vielä 5 jäsenelle niin yksi bändin jäsen saa noin 5 senttiä myydyltä levyltä. Tuossa sellanen pessimistinen arvio.
 
Masterdiilillä voi sitten taas saavuttaa jopa taloudellisesti merkittäviä summia, mutta tämä taas vaatii sen, että pystyy itse rahoittamaan levynteon ja tuottamaan levyn julkaisukelpoiseksi. Tämä vaan on uudelle tai miksei kokeneemmallekin artistille aika riskiä. Isot herrat voi sanoa että "kiva demo". Masterdiilissä tuottaja/äänittäjä/miksaaja/tuotantoyhtiö voi hyvinkin olla prosenttiosuuksilla mukana. Kutsutaanko niitä sitten royalteiksi, se on eri asia.
 
Kaikesta voi ja pitääkin tehdä sopimus ja siinä voidaan lakia noudattaen sopia mitä vain. Käräjäoikeudessa voi sitten selviä erimielisyyksiä. Sopimukseen ei kannata jättää tulkinnanvaraisuuksia. Sen takia ne on usein niin pitkiä.

Kansainvälisemmässä meiningissä nimituottajat usein pääsevät pienelle osingoille myös rojalteista. Kysymys voi olla pojosta tai kahdesta, mutta kuitenkin.

Kyl Suomessakin noita pojoja saa. Mutta tällä levymyynnillä ei siinä nyt heti kannata mennä katsomaan Westendistä uutta kämppää.

(Kivi)
Rojalti maksetaan levyn tekemisestä, ei säveltämisestä, sanoittamisesta tai sovittamisesta. Eikä tuottamisesta.
 

 
Tämä oli just se mitä hain! Kiitoksia taas kerran Kivi :D
 
Olin itsekkin vähän siinä luulossa että säveltäjät, sanoittajat ja sovittajat eivät nauti näistä kuninkaallisten oikeuksista, rojalteista :P ... Koska niinkuin sanottu, he tienaavat Teostomaksuilla. Jos ei kuulu Teostoo, tai vastaavaan järjestöön, niin vaihtoehtona on näppejen nuolenta.
 
EDIT:
 
Löysin tällasen NCB'n sivuilta jossa puhutaan biisin tekijän rojalteista:
http://www.ncb.dk/english/02/udbetaling.html
 
... mutta onko tuossa kyseessä "rojalti" joka tarkoittaa siis samaa kuin Teosto-maksu? Eli ei siis tuo perinteinen "rojalti" joka tulee levymyynnistä rokkikukoille?

Löysin tällasen NCB'n sivuilta jossa puhutaan biisin tekijän rojalteista:
http://www.ncb.dk/english/02/udbetaling.html
 
... mutta onko tuossa kyseessä "rojalti" joka tarkoittaa siis samaa kuin Teosto-maksu? Eli ei siis tuo perinteinen "rojalti" joka tulee levymyynnistä rokkikukoille?
 
Tuossa puhutaan teostomaksuista.
 
Kaikki myynnin perusteella maksettavat rahat ovat englanniksi "royalties".

Ok, kiitos :)

Tuotoista otetaan pois sopimuksesta riippumatta ainakin levyntekokustannukset ja lisäksi markkinointi yms. eli vaaditaan usein tuhansien levyjen myynti ennen kuin artisti saa osuutensa (5-10%).
 
Voi olla, että mä ymmärrän väärin, mutta siksi tavataankin kysyä. Eli tästä mä kuulisin mielelläni vähän lisää.

Voi olla, että mä ymmärrän väärin, mutta siksi tavataankin kysyä. Eli tästä mä kuulisin mielelläni vähän lisää.
 
Itsekin ihmettelin, kunnes huomasin tuossa jaottelun artisti- ja masterdiilisoppareihin. Joissakin artistisoppareissa tällaista voi tosiaan käydä, tavallisempaa kumminkin on etteivät levyn valmistaminen tai muut kulut näy siinä prosentissa vaan prosentti lasketaan esim. kansivähennetystä ulosmyyntihinnasta, ja sillä selvä.
 
Kannattaa muistaa, että sopimuksissa voi olla mitä tahansa. Aikoinaan tavallinen oli pykälä, jonka mukaan tv-mainonta pudotti rojaltin puoleen.

Anteeksi pieni lipsuminen otsikosta, mutta entäpä Testomaksujen jakaminen jos biisillä on useampi tekijä? Pistääkö Teosto vain jokaiselle samansuuruisen osan vai sovitaanko nuo erikseen joka biisin kohdalla?

Anteeksi pieni lipsuminen otsikosta, mutta entäpä Testomaksujen jakaminen jos biisillä on useampi tekijä? Pistääkö Teosto vain jokaiselle samansuuruisen osan vai sovitaanko nuo erikseen joka biisin kohdalla?
 
Ne voi sopia erikseen niin halutessaan, tai pyytää tasajaon tai tasaavan muuntelujaon. Myös sanoittajan, säveltäjän ja sovittajan osuuksia voi muokata, samoin sitä, kenen osuudesta sovitusosuus ja mahdollinen kääntäjän osuus menevät.

Aikoinaan tavallinen oli pykälä, jonka mukaan tv-mainonta pudotti rojaltin puoleen.
 
Muistelen kuulleeni tapauksesta, jossa levy-yhtiö teetti jostain ilman mainontaakin kohtuullisesti myyneestä levystä ääreishalpis-spotin, jota ajettiin puolen vuoden välein kerran pari jossain halvimmalla mahdollisella mainospaikalla, näin saivat rojaltin pidettyä pienenä - sopparissa kun oli, että puolikasta rojaltia maksetaan puolen vuoden ajan mainoksen esittämispäivästä tms.
 
Saattaa toki olla urbaanilegenda.

Muistelen kuulleeni tapauksesta, jossa levy-yhtiö teetti jostain ilman mainontaakin kohtuullisesti myyneestä levystä ääreishalpis-spotin, jota ajettiin puolen vuoden välein kerran pari jossain halvimmalla mahdollisella mainospaikalla, näin saivat rojaltin pidettyä pienenä - sopparissa kun oli, että puolikasta rojaltia maksetaan puolen vuoden ajan mainoksen esittämispäivästä tms.
 
Saattaa toki olla urbaanilegenda.
 
Heh. En yhtään kyllä ihmettelis. Nykyäänkin, vaikka popparitkin alkaa olemaan jo vähän valveutuneempia, sellasta paskaa kyllä tarjotaan artisteille käteen edelleen, ettei mitään rajaa. Tietty ehdot sitten paranevat, kun niistä aletaan neuvottelemaan, mutta on se silti aika sairasta. Eli levy-yhtiön eka ehdotus saattaa olla ihan mitä tahansa diibadaabaa. Luulisi, että se olisi sen lafkankin etu pitää alusta asti meininki kumminkin puolin reiluna. Eihän jossain Suomen markkinoilla pelata sellasilla rahoilla, että voisi "vuolla kultaa" lyhyessä ajassa parilla hitillä. Ja härmästä toisaalta ei päräytellä isommille markkinoille tosta vain, joten pitkäjänteistä työtä se vaatisi molemmin puolin.

Muistelen kuulleeni tapauksesta, jossa levy-yhtiö teetti jostain ilman mainontaakin kohtuullisesti myyneestä levystä ääreishalpis-spotin, jota ajettiin puolen vuoden välein kerran pari jossain halvimmalla mahdollisella mainospaikalla, näin saivat rojaltin pidettyä pienenä - sopparissa kun oli, että puolikasta rojaltia maksetaan puolen vuoden ajan mainoksen esittämispäivästä tms.
 
Saattaa toki olla urbaanilegenda.
 
Sopimuksessa voi myös olla ehto, että rojaltteja maksetaan vain levyn ns. normaalihinnasta. Mikä on se normaalihinta sitten? Äänitettähän voidaan myydä jokunen viikko/kuukausi sillä ns. "normaalihinnalla" ja sitten se meneekin paremmin kaupaksi pian alennetulla hinnalla, joka voi olla vain ehkä hieman pienempi kuin alkuperäinen myyntihinta. Rojaltteja jää siis saamatta.

Mikä on tänä päivänä Suomessa suunnilleen se PPD (published price for dealers) -hinta, josta rojalti lasketaan?
 
(Tarkoitan nyt uutta levyä ja ns. normaalitilannetta, ei mitään alehommaa, kampanja-aikaa tms.)